Tornionjoella tulvatilanne rauhoittumassa
23.5.2023 14:34:32 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Kevään tulvahuippu Tornionjoella on saavutettu maanantaina 22.5. Tulvavesi oli Tornion vedenkorkeuden havaintoasemalla korkeimmillaan 43 cm korkeampi kuin vuoden 2018 tulva. Vedenkorkeus kääntyi Torniossa laskuun maanantaina iltapäivällä ja on nyt laskenut reilu 10 cm huippulukemasta. Kukkolankoskella tulvavesi jäi vain 3 cm päähän vuoden 1968 lukemasta.
Tornionjoella Pellossa vedenkorkeus oli korkeimmillaan lauantaina 20.5. Havaintoasemalla vedenkorkeus jäi 20 cm vuoden 1968 ennätyslukemasta, mutta havaittu virtaama ylitti tuon vuoden ennätyslukeman. Tätä näennäistä ristiriitaa selittävät muutokset menetelmissä, joilla vedenkorkeuksia mitataan ja virtaamia määritetään. Voidaan sanoa, että mittaustarkkuuden rajoissa oltiin vuoden 1968 tulvan lukemissa tai ainakin hyvin lähellä niitä
Myös Muonionjoella tulva oli korkeimmillaan Muoniossa ja Kolarissa lauantaina 20.5. Muoniossa vedenkorkeus jäi 33 cm päähän vuoden 1968 ennätyslukemasta. Kolarissa tulvavesi rikkoi vuonna 2020 perustetun vedenkorkeuden havaintoaseman 19.5. aamuyöllä.
Ounasjoen tulvahuippu Könkäällä oli perjantaina 19.5. ja Kittilän kirkonkylällä lauantaina 20.5. Kittilässä vuoden 2005 ennätyslukemaan jäi matkaa 77 cm.
Muonionjoen ja Tornionjoen tulva poikkeuksellisen suuri
Vielä keskiviikkona 17.5. näytti siltä, että Muonionjoen ja Tornionjoen tulvista ei todennäköisesti aiheutuisi laaja-alaisia ongelmia, mutta tiedettiin, että ennustettu saderintama voi suurentaa tulvahuippua. Keskiviikon ja torstain sateet toteutuivat kuitenkin erittäin runsaina, mikä aiheutti tulvatilanteen äkillisen muuttumisen ennustettua suuremmaksi.
Sateiden lisäksi toinen keskeinen syy näin suureen tulvaan Tornionjoella oli, että tulvahuiput Muonionjoessa ja Ruotsin puolella Pajalassa olivat samanaikaisesti. Keskimäärin Muonionjoen huippu ajoittuu hieman myöhäisemmäksi, jolloin virtaamahuippu Tornionjoen alajuoksulla ei muodostu niin teräväksi kuin tänä vuonna.
Kaikkiaan tulvista aiheutui vahinkoja kymmenille loma- tai asuinrakennuksille. Lisäksi useat piharakennukset ovat voineet kastua. Tulva on vienyt mukanaan rannoilta runsaasti irtainta omaisuutta. Myös tieverkostolle aiheutui tulvavaurioita ja useita teitä jouduttiin sulkemaan tilapäisesti. Kuivakankaantie, Aavasaksantie, Aittamaantie ja Kainuunkyläntie Ylitorniolla ja Liakanjoentie Torniossa ovat vielä suljettuna. Teitä avataan, kun vesi laskee riittävästi.
Vahinkojen määrä tarkentuu myöhemmin, kun tulva-alue saadaan kartoitettua ilmakuvien ja tulvahuipun vedenkorkeusmittausten avulla.
Tulvavahinkojen korvauksia haetaan vakuutusyhtiöiltä. Kastuneista kohteista pyydetään lisäksi ilmoittamaan Lapin ELY-keskukseen (Niina Karjalainen tai Anna Kurkela) kokonaisvahinkojen arviointia varten. Lapin ELY-keskus voi myös käydä mittaamassa kiinteistöillä tulvakorkeuden, mikäli tulvakorkeudesta löytyy merkki kiinteistön alueelta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ryhmäpäällikkö Ari Koistinen (tulvaennusteet), Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 287
Johtava vesitalousasiantuntija Niina Karjalainen, Lapin ELY-keskus, puh. 0295 037 354
Vesitalousasiantuntija Anna Kurkela, Lapin ELY-keskus, puh. 0295 037 398
Sähköpostiosoitteet:
Suomen ympäristökeskus: etunimi.sukunimi@syke.fi
Lapin ELY-keskus: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
------------------------
Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.
tulvakeskus.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Östersjöns tillstånd är fortfarande långt från målen – uppföljning som sträcker sig från kustvatten till öppet hav visar varför18.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
I augusti genomförde Finlands miljöcentral två uppföljningsresor i Östersjön: havsforskningsfartyget Aranda samlade in information från öppet hav och ms Hessu från Skärgårdshavet och kusten. Övergödning är fortfarande Östersjöns största miljöproblem. Enligt den statusbedömning av kustvattnen som publicerades i juni har endast sex procent av Finlands kustvatten god status. Färska mätningar och modelleringar ger en uppdaterad lägesbild av hur näringsbelastningen från land syns i kustvattnen och på öppet hav och varför havets tillstånd fortfarande är långt från målen.
The state of the Baltic Sea still far from the objectives – monitoring extending from coastal waters to the open sea explains why18.9.2026 08:30:00 EEST | Press release
In August, the Finnish Environment Institute carried out two monitoring cruises in the Baltic Sea: Research vessel Aranda collected data from the open sea and M/S Hessu from the Archipelago Sea and the coast. Eutrophication remains the biggest environmental problem in the Baltic Sea. According to the status assessment of coastal waters, published in June, only six per cent of Finnish coastal waters are in a good state. Recent measurements and modelling provide an updated situational picture of how nutrient pollution from land is reflected in coastal waters and the open sea, and why the state of the sea is still far from the objectives.
Itämeren tila on yhä kaukana tavoitteista – rannikkovesistä avomerelle ulottuva seuranta kertoo miksi18.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus toteutti elokuussa Itämerellä kaksi seurantamatkaa: merentutkimusalus Aranda keräsi tietoa avomereltä ja ms Hessu Saaristomereltä ja rannikolta. Rehevöityminen on edelleen Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesäkuussa julkaistun rannikkovesien tila-arvion mukaan vain kuusi prosenttia Suomen rannikkovesistä on hyvässä tilassa. Tuoreet mittaukset ja mallinnukset tarjoavat päivitetyn tilannekuvan siitä, miten maalta tuleva ravinnekuormitus näkyy rannikkovesissä ja avomerellä, ja miksi meren tila on edelleen kaukana tavoitteista.
Nostot medialle 21.–25.9.2026: Miksi Itämeren tila on yhä kaukana tavoitteista? Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä17.9.2026 13:46:33 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä16.9.2026 14:55:34 EEST | Tiedote
Metsäluonnon ekologista tilaa on mahdollista parantaa yhteistyössä metsätalouden kanssa, painottavat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijat. Arvokkaimpia kohteita voidaan suojella, kun taas muualla luonnon tilaa voidaan parantaa metsätalouden rinnalla ennallistamisasetuksen avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

