Lapsiasiavaltuutettu

Toteutuvatko lapsen oikeudet peruskoulujen lakkautuksissa?

Jaa

Tillgodoses barnets rättigheter då grundskolor läggs ned?

Toteutuvatko lapsen oikeudet peruskoulujen lakkautuksissa? (Kuva: lapsiasiavaltuutetun toimisto)
Toteutuvatko lapsen oikeudet peruskoulujen lakkautuksissa? (Kuva: lapsiasiavaltuutetun toimisto)

Maaseutupolitiikan neuvosto, saaristoasiain neuvottelukunta ja lapsiasiavaltuutetun toimisto käynnistävät arviointitutkimuksen maaseutu- ja saaristoalueilla asuvien lasten sivistyksellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumisesta peruskoulujen lakkautuksissa. Samalla tarkastellaan lakkautusten vaikutuksia alueiden elinvoimaan.

Yli puolet peruskouluista on lakkautettu

Suomen peruskouluista 55 prosenttia on lakkautettu vuosien 1990 ja 2020 välillä. Kouluverkon karsiminen on kohdistunut merkittävästi syrjäseutuihin. Tilastokeskuksen tietojen mukaan erityisesti pieniä, ns. kyläkouluja on lakkautettu eikä alle 50 oppilaan kouluja enää juurikaan ole. Samalla lasten koulumatkat ovat pidentyneet. Koulu voi olla syy perheen muuttopäätökseen alueelle tai alueelta pois, mutta tutkimukset ovat myös osoittaneet, ettei koulun lakkauttaminen suoraan merkitse alueen vetovoimaisuuden vähenemistä.

– Koulujen lakkautukset ovat kohdistuneet etenkin maaseudulla ja saaristossa asuviin lapsiin ja myös yhteisöihin. Maaseutukoulut ovat osa lapsiystävällistä kouluverkkoa ja keskeinen paikallinen elinvoimatekijä. Maaseutupolitiikan neuvosto on ottanut kantaa asiaan ja esittänyt maaseutuopetuksen nykytilan ja tulevaisuusnäkymien valtakunnallista selvittämistä ja kokonaisstrategian luomista. Tähän tarvitaan valtakunnallista arviointitietoa lakkautusten vaikutuksista, toteaa maaseutupolitiikan neuvoston vt. pääsihteeri Antonia Husberg maa- ja metsätalousministeriöstä.

Maaseutupolitiikan neuvoston, saaristoasiain neuvottelukunnan ja lapsiasiavaltuutetun toimiston yhteisessä hankkeessa arvioidaan, miten peruskoulujen lakkautukset vaikuttavat maaseutu- ja saaristoalueilla lasten yhdenvertaiseen ja laadukkaaseen perusopetukseen sekä terveeseen kasvuun ja hyvinvointiin, leikkiin ja vapaa-aikaan. Nämä kaikki osa-alueet ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa vahvistettuja lapsen oikeuksia. Hankkeessa arvioidaan myös, mitä kouluverkon harveneminen merkitsee alueiden taloudellisen kehittymisen ja vetovoiman kannalta. Arviointia on valmisteltu alusta lähtien maaseutupolitiikan neuvoston ja saaristoasiain neuvottelukunnan kanssa.

– Elinvoimaisilla kouluilla on myös merkitys alueiden viihtyisyyteen, veto- ja pitovoimaan. Harvaan asutuilla alueilla, kuten saaristossa, koulujen merkitys paitsi oppimispaikkoina, myös kyläyhteisöjen harrastamis- ja kokoontumispaikkoina ja monipalvelukeskuksina korostuu, toteaa saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Elina Auri.

Lapsen oikeus perusopetukseen on perus- ja ihmisoikeus

Jokaisen lapsen oikeus yhdenvertaiseen perusopetukseen on turvattu sekä perus- että ihmisoikeutena. Lapsia koskevissa hallintoviranomaisten toimissa on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Suomessa perusopetuksen lähtökohtana on ollut järjestää opetus mahdollisimman lähellä oppilasta sekä taata lyhyet ja turvalliset koulumatkat.

– Lapsen oikeudet turvalliseen kasvuympäristöön, kehitykseen ja perusopetukseen ovat perustavanlaatuisia. Näiden oikeuksien toteuttamisesta Suomi on aiemmin voinut olla ylpeä, toteaa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

Arvioinnissa selvitetään, millainen yhteys perusopetuksen keskittymisellä koulukeskuksiin ja yhtenäiskouluihin on lasten hyvinvointiin, opetuksen laatuun ja yhdenvertaisuuteen muun muassa koulumatkojen pidentyessä. Arvioinnin lähtökohtana ovat lasten omakohtaiset näkemykset lakkautusten merkityksestä sekä kokemukset vaikutusmahdollisuuksista ja tiedonsaannista. Arviointi kohdistuu lapsiperheiden tosiasiallisiin mahdollisuuksiin asua maaseudulla ja saaristossa niillä alueilla, joissa kouluverkostoa on harvennettu. Lisäksi arvioidaan yritysten kehittämisnäköaloja, kansalaistoimintaa ja yhteisöllisyyttä.

Arvioinnin tulokset alue- ja lapsipolitiikan hyödyksi

Arviointi kohdistuu laajaan aiheeseen, josta ei ole aiemmin tehty kansallisen tason arviointia. Riippumattoman arvioinnin toteuttaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi. Karvilla on itsenäisenä koulutuksen arvioinnin asiantuntijaorganisaationa vahvaa kokemusta koulutuksellisen yhdenvertaisuuden arvioinnista.

Arviointi tuottaa objektiivista tietoa peruskoululakkautusten vaikutuksista päätöksenteon tueksi sekä suositukset lasten sivistyksellisten ja sosiaalisten oikeuksien edistämiseksi ja alueiden elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Tasa-arvosta ja yhdenvertaisista mahdollisuuksista saatua tietoa voidaan hyödyntää laajasti paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla. Tilasto- ja kyselyaineistojen lisäksi ymmärrystä syvennetään arviointivierailuilla kuntiin sekä lasten, huoltajien ja keskeisten sidosryhmien haastatteluilla. Arvioinnin tulokset valmistuvat loppuvuodesta 2022.

- Arviointimme suuntaavat tulevaisuuteen, ja ne ovat kehittäviä. Karvin kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti tämäkin arviointi toteutetaan vuorovaikutteisena ja osallistavana prosessina, jolloin tietoa voi hyödyntää jo arvioinnin aikana, korostaa yksikön johtaja Hannele Seppälä Karvista.

* * * *
 

Landsbygdspolitiska rådet, Skärgårdsdelegationen och barnombudsmannens byrå inleder en utvärderingsundersökning om tillgodoseendet av de kulturella och sociala rättigheterna av barn som bor i landsbygds- och skärgårdsområden då grundskolor läggs ned. Samtidigt granskar man hur nedläggningarna påverkar livskraften i dessa områden.

Över hälften av grundskolorna har lagts ned

Av grundskolorna i Finland har 55 procent lagts ned mellan åren 1990 och 2020. Gallringen i skolnätverket har i stor utsträckning riktats mot glesbygden. Enligt uppgifter från Statistikcentralen har särskilt små s.k. byskolor lagts ned, och det finns inte just några skolor med färre en 50 elever längre. Samtidigt har barnens skolresor blivit längre. Skolan kan vara ett skäl för en familj att flytta till området eller att flytta bort, men undersökningarna har också visar att nedläggningen av en skola inte automatiskt betyder att områdets dragningskraft minskar.

-          Nedläggningarna har särskilt påverkat barn som bor på landsbygden och i skärgården samt även samhällen. Landsbygdsskolorna är en del av ett barnvänligt skolnätverk och en central faktor för den lokala livskraften. Landsbygdspolitiska rådet har tagit ställning till frågan och föreslagit att nuläget av och framtidsutsikterna för undervisningen i landsbygden utreds nationellt och att en övergripande strategi utarbetas. För detta behövs nationell utvärderingsinformation om nedläggningarnas konsekvenser, konstaterar Antonia Husberg, tf generalsekreterare för Landsbygdspolitiska rådet vid jord- och skogsbruksministeriet.

Under det gemensamma projektet av Landsbygdspolitiska rådet, Skärgårdsdelegationen och barnombudsmannens byrå utvärderar man hur nedläggningarna av grundskolor påverkar jämlik och högklassig grundläggande utbildning för barn i landsbygds- och skärgårdsområden samt deras sunda uppväxt och välfärd, lek och fritid. Alla dessa delområden är barnets rättigheter som fastställts i FN:s konvention om barnets rättigheter. Under projektet utvärderar man också vad det glesare skolnätverket betyder för den ekonomiska utvecklingen och dragningskraften av dessa områden. Utvärderingen har ända från början beretts i samarbete med Landsbygdspolitiska rådet och Skärgårdsdelegationen.

-          Livskraftiga skolor har också betydelse för trivsamheten samt dragnings- och kvarhållningskraften av områdena. I glest bebodda områden såsom i skärgården understryks betydelsen av skolor inte bara som platser för inlärning, utan också som aktivitetscenter, platser där byalagen idkar hobbyverksamhet och samlas, konstaterar generalsekreteraren för Skärgårdsdelegationen Elina Auri.

Barnets rätt till grundläggande undervisning är en grundläggande och mänsklig rättighet

Varje barns rätt till jämlik grundläggande undervisning har garanterats både som grundläggande rättighet och en mänsklig rättighet. När förvaltningsmyndigheter vidtar åtgärder ska barnets bästa prioriteras. I Finland har utgångspunkten för den grundläggande undervisningen varit att anordna undervisningen så nära eleven som möjligt samt att garantera korta och trygga skolresor.

-          Barn har grundläggande rättigheter till en trygg uppväxtmiljö, utveckling och grundläggande undervisning. Tidigare har Finland stolt kunnat säga att dessa tillrättigheter tillgodoses, konstaterar barnombudsmannen Elina Pekkarinen.

Vid utvärderingen utreder man sambandet mellan det faktum att den grundläggande undervisningen koncentreras på skolcentrum och samskolor och barnens välfärd, undervisningens kvalitet och jämlikhet bland annat med tanke på att skolresor blir längre för många barn. Utgångspunkten för utvärderingen är barnens egna synpunkter på betydelsen av nedläggningarna samt deras erfarenheter om inflytande och tillgången till information. Utvärderingen riktas på barnfamiljers faktiska möjligheter att bo på landsbygden och i skärgården i områden där skolnätverket har glesats ut. Dessutom utvärderar man utvecklingsutsikterna för företag, medborgarverksamhet och gemenskap.

Utvärderingsresultaten ska gagna regional- och barnpolitiken

Utvärderingen riktas på ett brett område som inte tidigare har utvärderats på nationell nivå. Den oberoende utvärderingen genomförs av Nationella centret för utbildningsutvärdering Karvi. I egenskap av en självständig sakkunnigorganisation för utbildningsutvärdering har Karvi gedigen erfarenhet av utvärderingen av jämlik undervisning.

Utvärderingen ger objektiv information om konsekvenserna av nedläggningarna av grundskolor till stöd för beslutsfattandet samt rekommendationer för främjande av barnens kulturella och sociala rättigheter och stärkande av livskraften i dessa områden. Informationen om likabehandling och lika möjligheter kan användas brett på lokal, regional och nationell nivå. Utöver statistik- och enkätsmaterial skaffar man sig en djupare förståelse genom utvärderingsbesök i kommunerna samt genom att intervjua barn, vårdnadshavare och de centrala intressentgrupperna. Utvärderingsresultaten blir färdiga under senare delen av 2022.

- Våra utvärderingar siktar framåt och främjar utveckling. Enligt de utvärderingsprinciper som Karvi utvecklat genomförs även denna utvärdering som en interaktiv och inkluderande process, varmed information kan utnyttjas redan under utvärderingen, betonar enhetschef Hannele Seppälä vid Karvi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Maaseutupolitiikan neuvoston vt. pääsihteeri Antonia Husberg, puh. 0295162033, antonia.husberg@gov.fi

Saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Elina Auri, puh. 0295162041, elina.auri@gov.fi

Yksikön johtaja Hannele Seppälä, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi, puh. 0295335550, hannele.seppala@karvi.fi

Kuvat

Toteutuvatko lapsen oikeudet peruskoulujen lakkautuksissa? (Kuva: lapsiasiavaltuutetun toimisto)
Toteutuvatko lapsen oikeudet peruskoulujen lakkautuksissa? (Kuva: lapsiasiavaltuutetun toimisto)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Lapsiasiavaltuutettu
Lapsiasiavaltuutettu
Vapaudenkatu 58 A
40100 Jyväskylä

0295 666 850http://lapsiasia.fi/

Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, josta on säädetty lailla (laki lapsiasiavaltuutetusta 1221/2004). Lapsiasiavaltuutettu antaa Suomen hallitukselle ja eduskunnalle lakisääteisen arvion lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta sekä raportoi määräajoin YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja antaa lausuntoja toimialansa teemoista. Lapsiasiavaltuutettu ei käsittele yksittäisen lapsen asioita.

* * * 

Barnombudsmannen är en självständig och oberoende statlig myndighet som grundats genom lagen om barnombudsmannen (1221/2004). Barnombudsmannen rapporterar till statsrådet och till Finlands riksdag om hur barn och unga mår och om hur deras rättigheter genomförs. Barnombudsmannen rapporterar också till FN:s kommitté för barnets rättigheter i anslutning till statens regelbundna rapportering. Barnombudsmannen påverkar bland annat genom att göra motioner, ge utlåtanden och delta i den samhälleliga diskussionen. Ombudsmannen har inte rätt att handla i ärenden som gäller enskilda barn.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lapsiasiavaltuutettu

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme