Helsingin yliopisto

Tropiikin matkailijat altistuvat selvästi suuremmalle määrälle superbakteereja kuin tähän mennessä on uskottu

Jaa

Helsingin yliopiston ja HUSin kansainvälisessä yhteistyötutkimuksessa seurattiin reaaliaikaisesti 20 Kaakkois-Aasiaan lähteneen matkailijan altistumista superbakteereille: heistä jokainen sai superbakteeritartunnan reissun ensimmäisellä viikolla. Myöhemmän sekvensointianalyysin avulla selvisi, että ryhmä kantoi yhteensä yli 80 erilaista bakteerikantaa.

Kuva: Laos / Christoph Hatz
Kuva: Laos / Christoph Hatz

Vielä ennen koronapandemiaa oli tavallista, että tropiikkiin suuntasi vuosittain kymmeniä miljoonia matkailijoita. Kun matkaajat reissaavat trooppisilla alueilla, he kaikki altistuvat paikallisille suolistobakteereille.

Tropiikista kotiin palatessaan matkailijoista 20–70 prosenttia kantaa – yleensä aavistamattaan – kaikille antibiooteille vastustuskykyisiä ESBL-suolistobakteereja. Matkakohde ja matkan tapahtumat ratkaisevat, miten todennäköisesti tuliaisena tuodaan superbakteeri: riski on suurin Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa, ja se kasvaa, jos matkalla sairastutaan ripuliin ja käytetään antibiootteja.

Helsingin yliopiston infektiosairauksien professori, HUSin ylilääkäri Anu Kantele johti yhdessä tohtori Esther Kuenzlin (Swiss Tropical and Public Health -instituutti, Sveitsi) kanssa tutkimusta, jossa selvitettiin reaaliaikaisesti matkailijoiden altistumista superbakteereille trooppisella seudulla. Tutkimukseen osallistui 20 hengen eurooppalaisryhmä, joka vietti kolme viikkoa Laosissa. Tutkittavilta otettiin päivittäin ulostenäytteet, jotka analysoitiin paikan päällä. Myöhemmin superbakteerikannat sekvensoitiin ja niitä analysoitiin tarkemmin.

Tutkimus on vastikään julkaistu Lancet Microbe -lehdessä, ja se kuuluu Kanteleen tutkimusryhmän työsarjaan, jossa kartoitetaan matkailijoiden osuutta antibioottiresistenssin leviämisessä.

– Tutkimuksemme paljasti, että trooppisilla seuduilla matkailijat altistuvat huomattavasti suuremmalle määrälle superbakteereja kuin on uskottu. Aiemmin näytteitä kerättiin vain ennen matkaa ja sen jälkeen, ei matkan aikana, kuten me tällä kertaa teimme. Reaaliaikainen näytteidenotto johdatti meidät aivan toisenlaisiin tuloksiin kuin aiemmat tutkimukset. Tiesimme, että tropiikissa altistuu herkästi superbakteereille, mutta nyt nähty jatkuva altistuminen yllätti, Kantele toteaa.

Jokainen matkailija sai tartunnan jo matkan ensimmäisellä viikolla

Laosissa ulostenäytteet analysoitiin perinteisin menetelmin paikan päällä toimivassa Lao-Oxford-Mahosot Hospital-Wellcome Trust -tutkimuslaboratoriossa. Jos tavalliseen tapaan olisi tutkittu pelkästään lähtö- ja paluupäivien näytteet, olisi päädytty tulokseen, että 70 prosenttia ryhmästä sai matkalta superbakteerin. Sen sijaan reaaliaikainen päivittäisseuranta paljasti, että jokainen matkaaja sai superbakteeritartunnan jo matkan ensimmäisellä viikolla.

Löydökset vaihtelivat lähes päivittäin: yksi kantoi superbakteeria monta vuorokautta, toinen vain muutaman päivän. Tauon jälkeen superbakteereja löytyi jälleen. Osa hankki useita erilaisia superbakteereja.

– Seuranta osoitti selvästi superbakteerien tarttumisen dynaamisuuden. Bakteereja tulee ja menee, ja osa jää suolistoon pidemmäksi aikaa. Myöhemmissä tutkimuksissamme olemme varmistaneet ilmiön myös toisessa tropiikin kohteessa, Kantele sanoo.

Sekvensointi paljasti erilaisten bakteerikantojen suuren määrän

Matkalta palattuaan tutkijat etsivät yhteistyökumppaneita Laosissa eristettyjen superbakteerikantojen tarkemmaksi tutkimiseksi. Kantojen välisiä eroja selvitettiin tarkemmin yhteistyössä tilastotieteen professori Jukka Coranderin (Helsingin yliopisto, Oslon yliopisto, Sanger-instituutti) ja mikrobigenetiikan professori Allan McNallyn (Birminghamin yliopisto, Englanti) kanssa.

Koko genomin sekvensointi ja syväanalyysit osoittivat bakteerikantojen vaihtuvan alinomaa. Matkailijat olivat altistuneet odotettua huomattavasti suuremmalle joukolle bakteerikantoja: perinteisellä, heti matkan jälkeen tehdyllä analyysilla olisi todettu noin 20 eri bakteeria, mutta päivittäisnäytteet ja koko genomin sekvensointi paljastivat matkailijaryhmän saaneen suolistoonsa kaikkiaan peräti 83 erilaista kantaa.

Vain neljässä tapauksessa kahdelta matkailijalta löydettiin hetkellisesti samaa kantaa, joten tutkijat päättelivät, että ryhmäläiset eivät tartuttaneet bakteereja toisiinsa.

Superbakteerit eivät aiheuttaneet infektiota yhdellekään matkailijoista. Jollei laboratoriotuloksia olisi toimitettu ryhmäläisille päivittäin, he eivät olisi lainkaan tienneet tartunnoistaan.

– Oli mahtavaa päästä näkemään, miten hienosti omat suolistobakteerimme pärjäävät kilpailussa tulokkaiden kanssa: suurin osa kannoista katosi jo ennen matkan loppua, Kantele toteaa.

Professori Jukka Corander kertoo, että tutkimus avaa täysin uuden näkökulman mikrobikolonisaation monimuotoisuuteen alueilla, joilla superbakteereja esiintyy yleisesti.

– Olemme aiemmin mallintaneet kolonisaation vakautta matalan antibioottiresistenssitason maiden populaatioissa hyvin luotettavin tuloksin. Nyt Laosissa tehdyn tutkimuksen perusteella mallinnustyö pitää aloittaa alusta, jotta ymmärrämme superbakteerien roolin perin pohjin myös tilanteessa, jossa suurin osa väestöstä kantaa niitä suolistossaan, Corander kommentoi.

Trooppisilla seuduilla antibioottiresistenssi lisääntyy hälyttävästi

Antibioottiresistenssin maailmanlaajuinen lisääntyminen on erityisen nopeaa trooppisilla alueilla, joissa hygienia on huonoa ja antibiootteja käytetään säännöstelemättä. Resistenttejä bakteereita kantavat niin eläimet kuin tavalliset ihmiset. Alueella vierailevat matkailijat voivat kantaa niitä kotimaahansa palatessaan.

Resistenssin lisääntyminen näkyy myös tutkimuksissa: superbakteereita kantavien matkailijoiden osuus on hiljalleen kasvanut. Superbakteeritartunta pysyy yleensä oireettomana, ja kotiin palattua bakteerit katoavat vähitellen. Kantaja voi kuitenkin myös levittää bakteereja eteenpäin.

Pienelle osalle tartunnan saaneista bakteeri aiheuttaa oireisen infektion, useimmiten virtsatieinfektion. Superbakteerien aiheuttamien infektioiden hoito on vaikeampaa kuin tavallisten, antibiooteille herkkien bakteerien aiheuttama tauti, ja kuolleisuuden riski kasvaa.

Matkan aikana otetut antibiootit altistavat superbakteereille, sillä antibioottihoito tekee niille tilaa. Kantele muistuttaakin, että antibioottiresistenssin lisääntyminen uhkaa koko terveydenhoitoa.

– Antibiootteja tarvitaan paitsi infektioiden hoitoon, myös suojalääkkeeksi muun muassa isoihin leikkauksiin ja elinsiirtoihin, hän sanoo.

Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston, Helsingin yliopistollisen sairaalan, Sveitsin Swiss Tropical and Public Health -instituutin, Baselin ja Zurichin yliopistojen, Oslon yliopiston, Sanger-instituutin, Birminghamin ja Oxfordin yliopistojen, London School of Hygiene -yliopiston sekä Mahosot Hospital -sairaalan (Laos, Vientiane) yhteistyönä. Tutkimusta ovat tukeneet muun muassa Sigrid Juséliuksen säätiö ja Suomen Kulttuurirahasto. Tutkimukseen on myös saatu valtion tieteellistä tutkimusrahoitusta.


Alkuperäinen artikkeli:
Anu Kantele, Esther Kuenzli, Steven J Dunn, David A B Dance, Paul N Newton, Viengmon Davong, Sointu Mero, Sari H Pakkanen, Andreas Neumayr, Christoph Hatz, Ann Snaith, Teemu Kallonen, Jukka Corander, Alan McNally. Dynamics of intestinal multidrug-resistant bacteria colonisation contracted by visitors to a high-endemic setting: a prospective, daily, real-time sampling study. Lancet Microbe, 2021. DOI: 10.1016/S2666-5247(20)30224-X


Lisätietoja:

Anu Kantele, infektiosairauksien professori, Helsingin yliopisto
Puh. 050 3097640
anu.kantele@helsinki.fi

Jukka Corander, tilastotieteen professori, Helsingin yliopisto
Puh. 050 4155294
jukka.corander@helsinki.fi

 

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Laos / Christoph Hatz
Kuva: Laos / Christoph Hatz
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Luomuksen vuosikertomus julkaistu – toiminta monipuolista, valtakunnalliset tehtävät vaarassa21.4.2021 11:33:52 EEST | Tiedote

Luomuksen vuosikertomus viimeisiltä kahdelta vuodelta on julkaistu. Katsaus on läpileikkaus Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon viimeaikaiseen tutkimukseen, toimintaan ja kehitykseen. Vaikka Luomuksen työ biodiversiteettitiedon kivijalkana palvelee koko Suomen luontoa ja useita hallinnonaloja, on sen talous heikentynyt viime vuosina. Valtakunnallisten tehtävien rahoitukseen tarvitaankin uusia ratkaisumalleja.

Helsingin yliopiston spinout-yhtiö GlucoModicumin verensokerin mittaamiseen suunniteltu non-invasive-ratkaisu on 13 kertaa tehokkaampi verrattuna aiemmin kehitettyyn neulattomaan state-of-art-teknologiaan20.4.2021 16:33:12 EEST | Tiedote

Nature Portfolio -julkaisuperheeseen kuuluvassa Scientific Reports -tiedelehdessä julkaistut tiedot mahdollistavat diabeteksen seurantaan tarkoitettujen mullistavien puettavien ratkaisujen kehittämisen. Keksintö perustuu Helsingin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen. Yliopisto on ollut yksi GlucoModicumin omistajista vuodesta 2018.

Tutkimus vahvistaa: kehitysvammaisuus on harvoin perinnöllistä - riski tulevien sisarusten sairastumiselle on pieni18.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Kehitysvammaisuus johtuu useimmiten perimän muutoksista, jotka ovat syntyneet varhaisen sikiökehityksen aikana ja joita ei löydy vanhempien perimästä. Siksi niiden uusiutumisriski perheen seuraavalle lapselle on hyvin pieni, selvisi Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Suomalaisilla ei myöskään ole suurempi perinnöllisten kehityshäiriöiden riski kuin muilla eurooppalaisilla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme