Tubettaminen ja livestriimaus ovat uusia ammatteja, jotka muokkaavat perinteisen työn ja huvin rajoja
Ihmisten työ- ja vapaa-aika ovat muuttuneet merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Digitalisaation, teknologian, kehittyneiden digitaalisten ratkaisujen ja alustojen yleistyminen ja arkipäiväistyminen ovat mahdollistaneet vapaa-ajan ja työn yhdistämisen – ja jopa vapaa-ajan muuttumisen työksi.
Muutos näkyy päivittäisessä mediakäyttäytymisessä, jossa kulutamme ja tuotamme sisältöjä sujuvasti älylaitteidemme avulla. Kuka tahansa voi kehittää omasta mediatuotannostaan jopa hyvin tuotteliasta bisnestä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat viime vuosina yleistyneet striimaus ja tubettaminen, joissa tuotetaan videosisältöjä eri aihealueista ja jaetaan niitä eri kanavien, kuten YouTuben tai Twitchin, kautta.
– Tubettaminen ja striimaus eli videosisällön tuotanto ja jakaminen sosiaalisten medialustojen kautta, ovat tulleet nopeasti suosituiksi erityisesti nuorten keskuudessa. Suosiota on kasvattanut uusien sosiaalisen medioiden ja videoformaattien kehitys, kuten tarinaformaatit Instagramissa ja Facebookissa sekä lyhyet videoformaatit muun muassa TikTokissa ja Snapchatissa, Maria Törhönen kertoo.
– Videotuotannon suosion kasvaessa videopalvelut ovat alkaneet myös huomioida menestyneitä videoiden julkaisijoita. Monissa palveluissa tuottajille on tarjolla eri tason kumppanuusohjelmia, joiden avulla tuotannosta voi kehittää ammatillisempaa toimintaa esimerkiksi eri ansaintamallien avulla, hän jatkaa.
Maria Törhönen tarkastelee väitöskirjassaan yksilöiden videotuotannon ammatillistumista sekä sitä, miten työ ja huvi yhdistyvät näissä uusissa ammateissa. Hän tutki videosisällön tuottajien käyttäytymistä, motivaatioita ja käytäntöjä sekä niiden vaikutusta vapaa-ajan toiminnan ammatillistumiseen. Tutkimuksessaan hän hyödyntää mediatutkimusta, pelitutkimusta ja sosiaalipsykologiaa.
– Videosisällöntuotannon ammatillistuminen kehittyy eri käytäntöjen, käyttäytymisen ja motivaatioiden kautta, mutta videoiden tuottamalla huvilla on tärkeä merkitys toiminnan jatkumisessa ja kehittymisessä. Videotuotannossa voi nyt nähdä uudenlaisia lähestymistapoja perinteisen työn malleihin ja siihen, miten voimme kehittää työtapojamme myös huvin ja pelillisten tai leikillisten lähestymistapojen kautta, Maria Törhönen kertoo.
Maria Törhönen on tutkija ja projektipäällikkö Jämsästä ja työskentelee Tampereen yliopistolla Gamification Group -tutkimusryhmässä, jossa tarkastellaan pelillisyyttä ja pelillisiä ilmiöitä teknologiassa, yhteiskunnassa ja kulttuurissa.
YTM Maria Törhösen tietotekniikan alaan kuuluva väistöskirja The Professionalization of Play - Examining the convergence of play and labour in online video content tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa maanantaina 9.8.2021 Pinni B -rakennuksen salissa B1100 (Kanslerinrinne 1, 33014 Tampere) kello 12.00 alkaen. Vastaväittäjänä toimii viestintätieteiden professori Tanja Sihvonen Vaasan Yliopistosta. Kustoksena toimii pelillisyyden professori Juho Hamari informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Väitöstilaisuuteen voi osallistua Panopto-etäyhteydellä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maria Törhönen, puh. 040 5608010, maria.torhonen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Eturauhassyövän seulonta PSA-testillä vähentää pitkän aikavälin kuolleisuutta31.10.2025 10:40:00 EET | Tiedote
Eurooppalainen tutkimus osoittaa PSA-testauksen vähentävän eturauhassyövän aiheuttamaa kuolleisuutta. Tulokset tuovat kuitenkin samalla esiin testaukseen liittyvää ylidiagnostiikkaa eli merkityksettömien syöpätapausten toteamista. Tutkijoiden mukaan onkin tärkeä kehittää seulontaa riskiin perustuvaksi.
Pullonkaulatulot vaikuttavat sähkön markkinahinnan muodostukseen29.10.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Sähkömarkkinoilla on havaittu yllättävää hintojen heiluntaa, jonka taustalla voi olla tutkijoiden mukaan markkinahinnan laskentamalli. Malli saattaa päätyä maksimoimaan taloudellista hyötyä pullonkaulatuloista, joita syntyy, kun tarjousalueiden välillä siirretään sähköä tilanteessa, jossa niiden välillä on hintaero. Taustalla vaikuttaa muutos virtausperusteiseen kapasiteetin laskentaan, joka ohjaa siirtoja markkinan kannalta tehokkaampiin kohteisiin, mikä voi nostaa sähkön hintaa tietyissä tilanteissa. Markkinahyöty ei aina tarkoita kuluttajalle edullista hintaa.
Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
