Tuettu loma voi olla vaikeassa elämäntilanteessa elävälle lapsiperheelle käänteentekevä

Tulos on kiinnostava, koska työssäkäyvillä loman terveys- ja hyvinvointivaikutusten on havaittu aiemmissa tutkimuksissa hiipuvan jo viikossa. Nyt julkaistun tutkimuksen perusteella lomalla näyttäisi olevan suurempi vaikutus ihmisiin, joilla on ollut pitkään huonommuuden, häpeän ja ulkopuolisuuden kokemuksia esimerkiksi pitkään jatkuneen työttömyyden vuoksi. Loman vaikutukset näkyivät tutkituilla perheillä jopa neljän kuukauden jälkeen.

Tutkimukseen osallistuneille vanhemmille tehtiin kysely ennen ja jälkeen loman (229 vastaajaa). Ennen lomaa vanhemmat kokivat terveydentilansa ja elämänlaatunsa heikommaksi kuin lapsiperheiden vanhemmat keskimäärin. Lisäksi he kokivat itsensä useammin yksinäiseksi.

Loman jälkeen vanhempien osallisuuden kokemus oli vahvistunut, koettu terveys kohentunut, elämänlaatu parantunut ja yksinäisyyden kokemukset vähentyneet. Loman seurauksena osallistujien käsitykset omista kyvyistään laajenivat ja tulevaisuuden vaihtoehdot avartuivat. Lisäksi osallistujien luottamus omaan pärjäämiseen vahvistui.

Lomalla oli joillekin osallistujille jopa käänteentekeviä vaikutuksia. Tällaisia muutoksia olivat asuinpaikkakunnan vaihtaminen, siirtyminen palkkatyöhön tai selkeästi parempi mielen hyvinvointi.

Lomaympäristö ja loma-aktiviteetit mahdollistavat arjen vaativista rooleista irrottautumisen

”Kun perhe pääsee lomailemaan muiden perheiden joukkoon, syntyy arvokkuuden ja kuuluvuuden kokemus. Muut lomailijat eivät näe, millaisten palvelujen asiakas olet tai mitä tukea saat – pääset irti palvelujen asiakkuuksiin liitetystä stigmasta ja häpeästä”, kuvailee THL:n tutkija Erika Mäntylä.

Vaikka tuettu loma myönnetään tarveharkintaisesti, se mahdollistaa pääsyn universaalin kokemuksen pariin.

”Tällaisia mahdollisuuksia tulisi luoda enemmän: että emme vain loisi erityispalveluita heikossa asemassa oleville ja sysäisi heitä pois yhteisen kokemuksen piiristä”, Mäntylä painottaa.

On tärkeää, että tuetulle lomalle osallistuvat saavat yhtä hyvää palvelua kuin muutkin lomalaiset, ja että tuettuja lomia järjestetään lomakohteissa, joissa käy paljon myös muita asiakkaita. Lomalla tulisi järjestää riittävästi lastenhoitoapua, jotta vanhemmat saisivat hengähtää ja lapset saisivat viettää lomaa jaksavamman aikuisen kanssa.

Vaikka loma ei ollut kaikille käänteentekevä, loman tarjoama virkistys lisäsi monien voimavaroja ja pystyvyyden kokemuksia. Loma voi muun muassa tukea lapsen myönteisen itsetunnon kehittymistä.

Osalle tutkituista perheistä tuettu loma ei tuottanut merkittäviä vaikutuksia. Tämä saattoi johtua siitä, että kuormittavan elämäntilanteen takia perhe olisi tarvinnut toisenlaista tukea, tai siitä, että perheen tilanne oli valmiiksi sen verran hyvä, etteivät vaikutukset olleet huomattavia.

Lomailijoiden osallisuuden kokemusta mitattiin osallisuusindikaattorilla 

Osallisuuden kokemusta mitattiin tutkimuksessa THL:n uudella osallisuusindikaattorilla.

Osallisuusindikaattori kuvaa muun muassa sitä, kokeeko vastaaja päivittäiset tekemisensä merkityksellisiksi, kuuluuko hän itselleen tärkeään yhteisöön ja pystyykö hän vaikuttamaan asioihin omassa elämässä ja elinympäristössä.

”Tulokset osoittavat, että lomatoiminnalla on osallisuutta lisääviä vaikutuksia. Lomatoimintaa voidaan tästä näkökulmasta pitää kannattavana sosiaalisena investointina”, kertoo THL:n tutkija Lars Leemann.

Tuettuja lomia aletaan järjestää taas kesällä 

Lomatoiminnan järjestämisestä vastaa viisi lomajärjestöä Veikkaus Oy:n tuella. Lomia järjestetään ympäri Suomea kylpylähotelleissa ja urheiluopistoilla. Korona-aikaan tuetut perhelomat ovat olleet tauolla, mutta tuettua lomatoimintaa järjestetään taas kesällä.

Lomatoiminta tarjoaa mahdollisuuden lomaan kodin ulkopuolella sellaisille perheille ja aikuisille, joilla ei olisi siihen muuten taloudellista mahdollisuutta.

Sosiaali- ja terveysministeriö jakaa viidelle lomajärjestölle vuosittain noin 12 miljoonaa euroa Veikkauksen tuotoista ja lomajärjestöt myöntävät tuetun loman lähes 50 000 suomalaiselle joka vuosi. Yli 100 000 ihmiselle haetaan Suomessa lomaa vuosittain taloudellisin, sosiaalisin ja terveydellisen perustein.

Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä THL:n Sokra-koordinaatiohanke ja Solaris-lomat ry. Sokra-hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Solaris-lomat ry:n osalta tutkimusta rahoitti Tradekan Säätiö.

Lisätietoja

Erika Mäntylä. Lomalle yhdenvertaisuuteen. Lomatoiminnan osallisuusvaikutusten arviointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 9/2020. Helsinki 2020. 
Lomajärjestöjen yhteistyöryhmä LYR 

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra) 

Osallisuusindikaattori

Erika Mäntylä
arviointitutkija
THL
puh. 050 4909 113
etunimi.sukunimi@thl.fi

Lars Leemann
tutkija
THL
puh. 029 524 7509
etunimi.sukunimi@thl.fi

Aino Majava
toiminnanjohtaja
Solaris-lomat ry
puh. 050 5824 357
etunimi.sukunimi@solaris-lomat.fi