WSOY

Tuhat ja yksi tarinaa nuoruudesta -kirjoituskilpailun voittaja on Jukka Behm teoksellaan Pehmolelutyttö

Jaa
Voittajateos kertoo teinitytön seksuaalisuuden ja minäkuvan vääristymisestä nettimaailmassa.

Werner Söderström Osakeyhtiön ja WSOY:n kirjallisuussäätiön Tuhat ja yksi tarinaa nuoruudesta -kirjoituskilpailussa etsittiin uusia kaunokirjallisia tekstejä, jotka kertovat nuorten elämästä tämän päivän muuttuvassa suomalaisessa todellisuudessa. Kilpailuun osallistui 116 käsikirjoitusta nimimerkein varustettuna. Voittajaksi valittiin Jukka Behmin Pehmolelutyttö. Raadin mukaan teos erottui joukosta vahvalla kaunokirjallisella äänellä sekä voimakkaita tunteita ja ajatuksia herättävällä aiheella, jota nuortenkirjallisuudessa ei ole paljon käsitelty.

Kilpailun toiselle sijalle tuli Riina Mattilan Järistyksiä ja kolmanneksi Sanna Heinosen Noland. WSOY julkaisee kilpailun kolme parasta käsikirjoitusta sähkökirjana. Voittajakirja julkaistaan myös painettuna syyskuussa 2017. Lisäksi voittaja saa 5 000 euron rahapalkinnon ja kaksi seuraavaksi tullutta kumpikin 1 000 euroa.

Palkintoraadin perustelut

Jukka Behm:Pehmolelutyttö (1. sija)

”Kilpailun voittajateos on teksti, joka on pohdituttavaa, rouheaa nykykirjallisuutta. Se uskaltaa väittää, uskaltaa olla törkeä, uskaltaa ottaa kulman, joka ei välttämättä ole myötämielinen lukijaa kohtaan. Lukijana tekee mieli vuoroin ravistella, vuoroin halata kirjaa ja sen nuorta kertojaa. Kirjallisessa perheessä teoksen henkisiä sisaruksia ovat esimerkiksi Saara Turusen Puputyttö ja Laura Gustafssonin Huorasatu.

Tekstissä kohtaavat kontroversiaali aihe ja kupliva, jutusteleva kerronta. 15-vuotias Emilia kertoo seikkailuistaan aikuisten seksuaalisessa (hyväksikäytön) maailmassa, yleisönä ovat omat pehmolelut. Teksti ei puhu kuitenkaan vain seksuaalisuudesta, vaan sen kärki on tässä ajassa. Teksti puhuu ajasta, jossa kaikki koettavat olla sitä mitä eivät ole. Aikuiset koettavat olla nuoria, nuoret aikuisia. Tämä on poseerauksen aika. Teksti tekee vahvoja havaintoja maailmasta ja arjesta ja ennen kaikkea nuoruudesta. Teksti on tarkkaa kuvatessaan ruumista ja muuttuvaa kehosuhdetta. Kehoa katsotaan subjektin, objektin ja abjektin näkökulmasta. Teos puhuu paljonkäsitellystä asiasta tavalla, jota nuortenkirjallisuudessa on ollut vain vähän. Kirjoittajalla on vahva kaunokirjallinen ääni ja kyky piirtää näkyviin nuoruutta, tärkeää rajalla olon kokemusta.”

Riina Mattila: Järistyksiä (2. sija)

Järistyksiä kuvaa rakastumista sellaisella voimalla, herkkyydellä ja tarkkuudella, että lukija tuntee jokaisen värähdyksen omassa vatsanpohjassaan saakka. Teos kertoo rohkeudesta rakastaa ja tulla rakastetuksi, tarpeesta tulla kohdatuksi ja nähdyksi sellaisena kuin todella on. Se kuvaa binäärisen sukupuolijaon raamien ahtautta, vanhempien odotusten painostavuutta ja sitä, kuinka omat, valitut ihmiset auttavat näkemään maailman kaikissa väreissä. Tekstissä kuuluu nykyhetken Suomessa asuvan nuoren ääni, joka ei tahdo enää piilotella itseään ja rakkauttaan. Kun ihminen rakastuu, hänen elämänsä muuttuu. Tämä teksti haastaa myös yhteiskuntaamme muuttumaan, rakkauden kautta.”

Sanna Heinonen: Noland (3. sija)

Noland on tarina kahden kulttuurin kohtaamisesta. Kirjoittaja tuntee aiheensa: jalkapallon, Afganistanin ja nyky-Suomen polarisoituneen ilmapiirin. Kirjan poikapäähenkilöt ystävystyvät ympäristön luomista esteistä huolimatta ja kokevat yhdessä muita enemmän. Allegoria jalkapallon pelipaikoista osoittaa keskikenttäpelaajan merkityksen: samaan aikaan on hyökättävä ja puolustauduttava, pidettävä pää kylmänä ja sydän paikallaan. Tekstin päähenkilöt saavat olla oman ikäisiään ja kokea fantasiaseikkailuja, jotka täydentävät Afganistanista saapuneen perheen tarinaa. Epäoikeudenmukaisuus ja oikeudenmukaisuus vuorottelevat Sanna Heinosen romaanissa Noland, joka punoo tarinan erilaisten perheiden pojista ja heidän lujasta ystävyydestään.” 

Kilpailuun osallistuneiden tekstit olivat pääosin realistisia. Yleisimmin käsitellyt aiheet olivat maahanmuutto ja rasismi, seksuaaliset vähemmistöt sekä mielenterveysongelmat. Lisäksi joukosta löytyi fantasiatekstejä, tarinoita koulukiusaamisesta, dystooppisia näkymiä tulevaisuuteen. Aiheiden käsittely oli suurimmaksi osaksi vakavaa, vain murto-osa teksteistä oli puhtaasti huumorin kautta kirjoitettuja.

Tuhat ja yksi tarinaa nuoruudesta -kirjoituskilpailun raadissa olivat kirjailijat Siri Kolu, Laura Lähteenmäki ja Salla Simukka sekä kustantamon edustajina kustannustoimittajat Ulla Huopaniemi-Sirén, Essi Kytöhonka ja Mirkka Hynninen.

Lisätiedot:

Essi Kytöhonka, essi.kytohonka@wsoy.fi

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

WSOY
WSOY
Lönnrotinkatu 18 A
00120 Helsinki

010 5060 200http://www.wsoy.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta WSOY

Satu Rämön supersuosittu Hildur-dekkarisarja jatkuu syksyllä 2024 – Sarjan käännösoikeudet myyty Isoon-Britanniaan23.1.2024 17:00:00 EET | Tiedote

Dekkaristi Satu Rämön Hildur-dekkarisarja saa jatkoa tänä vuonna. Islannin syrjäisille vuonoille sijoittuvan kirjasarjan neljäs osa Rakel ilmestyy 1.11.2024. Kirjan rikostarinan ytimessä on keskikesällä kylän satamaan lipuneen huviristeilijän mukanaan tuoma rikosvyyhti, jota Hildur alkaa selvittää yhdessä suomalaisen poliisikollegansa Jakob Johanssonin kanssa. Hildur-sarjan maailmanvalloitus jatkuu. Kirjasarjan oikeudet on myyty nyt myös Isoon-Britanniaan.

Kutsu 31.1. klo 9: Johanna Aatsalon Paljastus. Tarina dopinginuutisesta ja toimittajasta, joka haluttiin vaientaa -teoksen mediatilaisuuteen18.1.2024 13:15:51 EET | Kutsu

Johanna Aatsalon PALJASTUS (WSOY) on jännittävä tarinallinen tietokirja nuoresta STT:n toimittajasta, joka tammikuussa 1998 julkaisee kansakuntaa ravistelevan dopinguutisen, mikä suistaa hänen oman elämänsä raiteiltaan. Kirja kertoo toimittajan kujanjuoksusta totuuden puolesta sekä oikeusmurhasta, joka hakee vertaistaan suomalaisessa oikeushistoriassa.

Taru Viinikaisen ja Silja-Maria Wihersaaren saturomaani Saapastalon Aurora ja pelkojen pelko voitti Arvid Lydecken -palkinnon15.1.2024 14:00:00 EET | Tiedote

Taru Viinikaisen kirjoittama ja Silja-Maria Wihersaaren kuvittama Saapastalon Aurora ja pelkojen pelko (WSOY) on valittu vuoden 2024 Arvid Lydecken -voittajaksi. Topelius-palkinnon voitti Jukka Behmin nuortenromaani Ihmepoika Leon (Tammi). Suomen lasten- ja nuortenkirjailijat ry valitsi voittajat viime vuonna ilmestyneiden kotimaisten teosten joukosta. Arvid Lydecken -raati kuvailee Viinikaisen ja Wihersaaren teosta seuraavasti: ”Kiehtova saturomaani vanhassa saappaassa isoäitinsä kanssa asuvasta piiskuhäntäoravasta. Saapastalon Aurorassa on jotain perinteisellä tavalla kaunista, se suorastaan pursuaa satujen ja tarinoiden lumoa, on täynnä tunteiden vuoristorataa. Tosipaikan tullen pikkuruinen päähenkilö voittaa pelkonsa ja hänestä löytyy urhea sankari, joka muiden vuoksi uskaltautuu vaaraan ja samalla saa arvaamattoman palkinnon.” Topelius-palkintoa on jaettu vuodesta 1946 lähtien ja Arvid Lydecken -palkintoa vuodesta 1969 lähtien. Suomen lasten- ja nuortenkirjailijat ry rahoittaa pal

Freestyle Topelius-ehdokkaana ja Laske salaa kymmeneen -, Saapastalon Aurora ja pelkojen pelko - sekä Rauniokaupungin lapset -teokset Arvid Lydecken -ehdokkaina27.11.2023 10:30:13 EET | Uutinen

Topelius- ja Arvid Lydecken -palkintojen ehdokkaat on valittu vuonna 2023 ilmestyneistä lasten - ja nuortenkirjoista. Kumpaankin palkintoon on ehdolla viisi kirjaa, ja mukana ovat WSOY:ltä teokset Freestyle, Laske salaa kymmeneen, Saapastalon Aurora ja pelkojen pelko sekä Rauniokaupungin lapset. Topelius-palkinto myönnetään korkeatasoiselle nuortenkirjalle ja Arvid Lydecken -palkinto korkeatasoiselle lastenkirjalle. Palkinnot myöntää Suomen lasten- ja nuortenkirjailijat ry (entinen Nuorisokirjailijat ry). Raati kuvaa Topelius-ehdokkaaksi valittua Dess Terentjevan Freestyle-säeromaania näin: "Terentjevan lennokkaassa säeromaanissa käsitellään ystävyyden merkitystä ja oman seksuaalisuuden etsimistä ja löytämistä. Säeromaanin vapaamuotoinen tyyli mahdollistaa monipuolisesti erilaisten tunteiden ja tilanteiden kuvaamisen, aina nuoruuden epävarmuuksien kokemuksista tanssin vapauttavaan voimaan. Freestyle on upeasti toimiva sisällön, tyylin ja muodon kokonaisuus. Katutanssin rytmeissä kulkev

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye