Tulevaisuuden ilmastoriskit huomioidaan pääkaupunkiseudulla yhä paremmin – Erityisesti varaudutaan helteisiin ja hulevesiin

Vuosi 2019 muistetaan mittaushistorian lämpimimpänä Euroopassa ja Suomessakin vuosi oli lähes asteen tavanomaista lämpimämpi. Ilmastouutisissa nousivat esiin mm. Kalifornian ja Australian maastopalot, Aapeli-myrsky ja Helsingin Rautatientorin metroaseman liikenteen kahdeksi päiväksi pysäyttänyt rankkasade.

Sopeutumistoimia tarvitaan kaikilla hallinnon tasoilla

Lämpenemisen trendi on siis vahva sekä Suomessa että muualla maailmassa ja ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo pääkaupunkiseudulla. Vaikka kasvihuonekaasupäästöt pystyttäisiin pysäyttämään nyt täysin, osa ilmastonmuutoksen seurauksista on väistämättömiä. Tämän vuoksi ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen ja sopeutuminen tulevat yhä tärkeämmiksi kaikilla hallinnon tasoilla.

- Pääkaupunkiseudulla ollaan monin paikoin edelläkävijöitä ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimissa verrattuna muuhun Suomeen. Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat jo tehneet tai ovat tekemässä kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelman tai sitä vastaavat suunnitelmat osana EU:n kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimusta, kertoo HSY:n ilmastoasiantuntija Niina Kautto.

Toimintasuunnitelmaan sisältyvät ilmastonmuutoksen riskien ja haavoittuvuuksien kartoitus sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteet. Kaupunkien sopeutumisen työtä täydentävät toimet, joita toteutetaan yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden toimijoiden kanssa. Sopeutumisen toimet ulottuvat alueelle, jossa asuu noin viidesosa Suomen väestöstä.

Hellepäivät lisääntyneet pääkaupunkiseudulla

- Ilmaston lämpeneminen ja tulevaisuuden ilmastoriskit huomioidaan koko ajan paremmin pääkaupunkiseudun suunnittelussa ja kaupunkien kasvaessa. Erityisesti hulevesien hallintaan ja helteisiin varautumiseen on kiinnitetty enemmän huomiota viime aikoina, HSY:n ilmastoyksikön päällikkö Maaria Parry sanoo.

Pääkaupunkiseudulle kehitetyt ilmastonmuutokseen sopeutumisen indikaattorit osoittavat hellepäivien lukumäärän kasvaneen 2010-luvulla. Espoossa tunnistettiin äärimmäisen kuumuuden olevan yksi merkittävimmistä ilmastoriskeistä tulvien ja rankkasateiden ohella. Siellä sosiaali- ja terveystoimi (sote) on tunnistettu sektoriksi, jossa ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteet tulevat tulevaisuudessa kasvamaan.

Helsingin ilmastoriskit ovat samankaltaisia ja kaupunki nostaa esille myös kovat tuulet ja kuivuuden. Helsingissä on selvitetty sote-toimialan ilmastonmuutokseen sopeutumista; keskeiseksi kehittämiskohteeksi on valittu helteisiin varautuminen. Suunnittelu ja kehittäminen edellyttävät kuitenkin edelleen sekä uuden tiedon keräämistä lämpenemisen vaikutuksista, haavoittuvuuksista ja sopeutumiskykyä parantavista tekijöistä että parempia ilmastokestävyyden työkaluja päätöksenteon tueksi.

Juuri ilmestynyt pääkaupunkiseudun sopeutumisen seurantaraportti kokoaa tietoa toimenpiteistä, joilla kaupungit, HSY sekä HSL ovat edistäneet sopeutumista muuttuvaan ilmastoon ja varautuneet sään ääri-ilmiöihin vuonna 2019. Se perustuu vuonna 2012 julkaistuun Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaan, jonka toimenpiteet ulottuvat vuoteen 2020. Ensi vuonna on suunnitelmissa isompi katsaus, joka arvioi miten hyvin strategia on toteutunut.

- Laadimme parhaillaan HSY:ssä Kestävän kaupunkielämän ohjelmaa, joka tukee tavoitetta maailman kestävimmästä kaupunkiseudusta. Ohjelman teemat liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään, kiertotalouteen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, Parry kertoo.

Kestävän kaupunkielämän ohjelma on seuraava seudullinen sopeutumisen suunnitelma nykyisen strategiakauden päättyessä.

Lisätietoja:

• Pääkaupunkiseutu sopeutuu ilmastonmuutokseen – Katsaus sopeutumiseen vuonna 2019
• Maaria Parry, ts. ilmastoyksikön päällikkö, maaria.parry(at)hsy.fi, puh. 050 412 1193
• Niina Kautto, ilmastoasiantuntija, niina.kautto(at)hsy.fi, puh. 050 322 8438