Tulevaisuuden kaupunkipolitiikassa tunnistettava kuntien ja kaupunkien väliset erot

Kaupunkipolitiikassa tarvitaan kuuden suurimman kaupungin ja valtion tasavertaista kumppanuutta ja vuorovaikutusta. Tulevaisuuden kestävää kaupunkipolitiikkaa tulee tehdä kuntien ja kaupunkien väliset erot tunnistaen. 

Kaupunkipolitiikalla luodaan edellytykset kaupunkien ja koko maan menestykselle

Suuret kaupungit ovat Suomen kansainvälistymisen ja talouden vetureita, mutta kaupungistumiskehityksen kiihtyessä niihin keskittyvät aiempaa enemmän myös monet sosiaaliset ongelmat kuten segregaatio ja turvallisuusuhat. Näiden merkittävien, hallinnolliset rajat ylittävien haasteiden ratkaisemisessa kaupungit ovat avainasemassa. Haasteet ovat valtiolle ja kaupungeille yhteisiä.  

– Valtion ja kaupunkien käytettävissä olevat työkalut, yhtäältä valtion lainsäädäntö- ja budjettivalta, toisaalta kaupunkien monialaisuus, paikallistuntemus ja kumppanuus tulee yhdistää täydentämään toisiaan. Ilman kaupunkeja valtio ei voi saavuttaa tavoitteitaan, ilman valtiota kaupunkien potentiaalista jää suuri osa saavuttamatta. Yhteisten haasteiden ratkaisu edellyttää kaupunkien laajaa toimivaltaa, riittäviä resursseja sekä kumppanuuteen perustuvaa vuorovaikutusta valtion ja suurimpien kaupunkien välillä, toteavat pormestarit Jan Vapaavuori ja Lauri Lyly sekä kaupunginjohtajat Jukka Mäkelä, Päivi Laajala, Minna Arve ja Ritva Viljanen.

Helsingin, Espoon, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupunkien yhteisissä hallitusohjelmatavoitteissa korostuvat osaavan työvoiman saatavuuteen, työperäisen maahanmuuton lisäämiseen ja kotoutumiseen sekä tutkimukseen, koulutukseen ja osaamiseen liittyvät panostukset samoin kuin suurten kaupunkien kansallisen ja globaalin saavutettavuuden parantaminen. Näihin liittyvillä toimenpiteillä vastataan kestävän kaupungistumisen ja kasvun haasteisiin ja luodaan edellytykset niin kaupunkien kuin koko maan menestykselle.

Ensi hallituskaudella tarvitaan kuntien ja kaupunkien väliset erot huomioivaa kaupunkipolitiikkaa

Tulevalla hallituskaudella tarvitaan lisäksi valtakunnallista kaupunkipolitiikkaa, joka ottaa paremmin huomioon kuntien ja kaupunkien väliset erot.

– Suurimpien kaupunkien erityispiirteet ja erityiset vastuut yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijoina sekä kaupungistumiskehityksen johdosta voimistuva kuntakentän erilaistuminen edellyttävät entistä suurempaa paikallista liikkumavaraa. Maanlaajuiset, yhdenmukaiset ja valtiojohtoiset ratkaisut eivät enää palvele sellaisen Suomen menestystä, jossa toimintaympäristöt maan sisällä eriytyvät kiihtyvää vauhtia, kuuden suurimman kaupungin johtajat painottavat.  

 C21-kaupunkien laatimat hallitusohjelmatavoitteet julkaistiin 8. helmikuuta 2019. Nyt valmistuneet kuuden suurimman kaupungin tavoitteet täydentävät osaltaan kaupunkien yhteistä hallitusohjelmatavoitekokonaisuutta.

 Kuuden suurimman kaupungin hallitusohjelmatavoitteisiin ei sisälly sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen liittyviä tavoitteita. Suurimmat kaupungit ottavat tähän kantaa erikseen, kun uudistuksen kohtalo selkiytyy. Kuuden suurimman kaupungin johto on toistuvasti esittänyt kantanaan, ettei uudistusta voi toteuttaa nykymuodossaan.

Ruotsinkielinen tiedote liitteessä.

 Kuuden suurimman kaupungin hallitusohjelmatavoitteet

Lisätiedot

Pormestari Jan Vapaavuori, Helsingin kaupunki; yhteydenotot: yhteysjohtaja Inga Nyholm, 040 760 5524, inga.nyholm(at)hel.fi

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Espoon kaupunki, 046 877 3953, jukka.makela(at)espoo.fi

Kaupunginjohtaja Päivi Laajala, Oulun kaupunki, 040 1801168, paivi.laajala(at)ouka.fi

Pormestari Lauri Lyly, Tampereen kaupunki, 0400 780 866, lauri.lyly(at)tampere.fi

Kaupunginjohtaja Minna Arve, Turun kaupunki; yhteydenotot: kaupunginjohtajan avustaja Pasi Ahola, 040 120 7326, pasi.ahola(at)turku.fi

Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen, Vantaan kaupunki, 09 83922101 ritva.viljanen(at)vantaa.fi

Paula Katajamäki
Tiedottaja
Helsingin kaupunginkanslia
puh. 0505933426