Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi

Tulevien media-assistenttien osaaminen kiitettävää – työelämälähtöisyydessä huomattavia eroja koulutuksen järjestäjien välillä

Jaa

Audiovisuaalisen viestinnän näyttöjen yleisin arvosana oli kiitettävä. Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteisiin on vielä matkaa, sillä vasta vajaa kolmannes näytöistä toteutettiin työpaikoilla. AV-viestinnän oppimistuloksia arvioitiin ensimmäistä kertaa.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon oppimistuloksia. Arvioinnissa seurattiin syksyllä 2013 ammatillisessa perustutkinnossa opinnot aloittaneita opiskelijoita kevääseen 2016 asti. Arviointiaineisto koottiin ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden järjestämistä kuvaavasta täydentävästä aineistosta. Arvioinnissa oli mukana kaikkiaan 23 koulutuksen järjestäjää ja yli 500 opiskelijaa. Arvioinnin tulokset julkaistiin 27.3.2018.

Ammatillinen osaaminen kiitettävää – tiedollinen osaaminen sujui paremmin kuin työprosessien hallinta

Kolme viidesosaa (60 %) opiskelijoista sai tutkinnon osan näytön arvosanaksi kiitettävän, 34 % hyvän ja 6 % tyydyttävän arvosanan. Yleisin arvosana kaikilla osaamisalueilla oli kiitettävä.

Eniten kiitettäviä arvosanoja opiskelijat saivat elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Tyydyttäviä arvosanoja taas oli eniten työprosessin hallinnassa. Hyvien arvosanojen osuus oli suurin työn perustana olevan tiedon hallinnassa. Näytön lopullisten arvosanojen keskiarvo oli 2,54 arviointiasteikolla 1–3.

Aineistossa oli suunnilleen yhtä paljon nais- ja miesopiskelijoiden näyttöjen arvosanoja. Naisten arvosanojen keskiarvot olivat parempia kuin miesten kautta linjan. Arvosanoissa oli eroja myös koulutuksen järjestäjien välillä.

Erityisopiskelijat saavuttavat ammattitaidon samoin kriteerein kuin muutkin opiskelijat, sillä lähes kaikki erityisopiskelijat suorittivat näytöt ilman mukautettuja tavoitteita. Erityisopiskelijat suorittivat oppilaitoksissa suunnilleen saman verran näyttöjä kuin muutkin opiskelijat, mutta työpaikoilla suoritettujen näyttöjen määrä oli korkeampi. Kaiken kaikkiaan arvosanojen perusteella erityisopiskelijoiden osaamisen voidaankin katsoa olevan hyvällä tasolla.

Näyttöjä suoritettiin esimerkiksi oppilaitoksissa, mainostoimistoissa, tv- ja radiokanavissa, lehtien toimituksissa sekä tuotantoyhtiöissä.

Vasta vajaa kolmannes näytöistä työpaikoilla

Tämän vuoden alusta astui voimaan ammatillisen koulutuksen reformi, jonka tarkoituksena on lisätä työelämälähtöisyyttä ja työpaikoilla oppimista. AV-viestinnän perustutkinnossa ei ole päästy kaikkiin reformin tavoitteisiin: kaikista näytöistä 60 % toteutettiin oppilaitoksessa ja vain 29 % työpaikoilla, joten työelämälähtöisyydessä on vielä parannettavaa. Oppilaitosnäytöt ovat tosin usein aitoja asiakastöitä, ja näin ollen ne vastaavat melko hyvin työelämän vaatimuksia.

Lisäksi työelämälähtöisyydessä ilmeni huomattavia eroja koulutuksen järjestäjien välillä. Työelämälähtöisyyttä arvioitiin muun muassa sillä perusteella, oliko näytöt integroitu työssäoppimiseen, osallistuivatko työelämän edustajat näytön arviointiin ja kuinka suuri osa ammattiopettajista oli osallistunut työelämäjaksoille.

Työssäoppimis- ja näyttöpaikkojen saatavuus jakoi koulutuksen järjestäjät kahtia. Noin puolet järjestäjistä koki työssäoppimis- ja näyttöpaikkojen saatavuuden hyväksi tai erittäin hyväksi ja noin puolet kohtalaiseksi tai huonoksi. Alan työpaikat ovat usein pieniä ja erikoistuneita, minkä koettiin vaikeuttavan sopivien näyttöpaikkojen löytämistä etenkin laajojen tutkinnon osien kohdalla.

Pedagogisesti pätevien ammattiopettajien osuus oli aineistossa keskimäärin erittäin hyvällä tasolla.

Arviointi toteutettiin vuosina 2013–2016, ja arvioinnin tulokset koskevat siten vuonna 2010 voimaan tulleiden AV-viestinnän perustutkinnon perusteiden mukaisesti toteutettua koulutusta. Syksyllä 2017 AV-viestinnän perustutkinto muuttui media-alan perustutkinnoksi.

AV-viestinnän perustutkinnosta valmistuu media-assistentiksi. Alan työtilanne on vaikea, sillä vuonna 2015 päätoimisia työssäkäyviä oli 31 % ja työttömänä oli 29 %, kun valmistumisesta oli kulunut vuosi.

Raportti:

Stylman, V. & Jalolahti, J. Ammatillinen osaaminen audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnossa. Julkaisut 12:2018. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. www.karvi.fi

Lisätietoja:

arviointisuunnittelija Veera Stylman, puh. 029 533 5555 etunimi.sukunimi@karvi.fi

arviointiasiantuntija Paula Kilpeläinen, puh. 029 533 5557 etunimi.sukunimi@karvi.fi

Tietoja julkaisijasta

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
PL 28
00101 HELSINKI

029 533 5500http://karvi.fi

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on itsenäinen koulutuksen arviointiviranomainen, joka toimii Opetushallituksen erillisyksikkönä. Karvi toteuttaa koulutukseen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaan liittyviä arviointeja varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Arviointikeskus koostuu arviointineuvostosta, korkeakoulujen arviointijaostosta ja kolmesta osaamisyksiköstä: yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen, ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulutuksen ja vapaan sivistystyön yksiköstä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi

Kutsu tulosten julkistamistilaisuuteen: Millainen on suomalainen lääkäri? – Lääketieteen peruskoulutus arvioitu ensimmäistä kertaa5.6.2018 12:38Kutsu

Aika: perjantai 15.6. mediatilaisuus klo 9.00-10.00, julkistamistilaisuus 10.00–13.00 Paikka: Suomen Kansallismuseo, Mannerheimintie 34 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on toteuttanut lääketieteen peruskoulutuksen ensimmäisen kansallisen arvioinnin. Arviointi toteutettiin vuosina 2016–2018. Julkistamistilaisuudessa esitellään arvioinnin tuloksia ja suosituksia, jotka heijastavat lääkäreiden työn muuttuvia osaamisvaatimuksia ja tulevaisuuden toimintaympäristöä. Arvioinnissa vastataan muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Millainen on lääketieteellisen koulutuksen nykytila? Mitkä ovat sen vahvuudet ja haasteet? Miten lääkärikoulutus vastaa sote-uudistuksen tuomiin osaamistarpeisiin? Julkistamistilaisuudessa kuullaan edustajia kaikista viidestä Suomen yliopistosta, joissa lääketiedettä opetetaan. Tuloksia kommentoi muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila. Tutustu seminaarin ohjelmaan. Seminaarin kielenä on englanti. Tilaisuutta voi seurata myös verkosta tämän

Maailman paras amis?18.5.2018 08:45Blogi

Suomalainen ammatillinen koulutus on huippuluokkaa, mutta huippuosaajien lisäksi tutkintotodistuksen saa moni opiskelija, joka saavuttaa vain tutkinnon minimivaatimukset. Osaamisten vaatimustasosta on pidettävä huolta, sillä vaatimalla liian vähän ja joustamalla vaatimustasosta muun muassa nuorten syrjäytymisriski lisääntyy. Koulutuksen työelämärelevanssi ja opiskelijalähtöisyys sekä rakentavan keskustelukulttuurin luominen eri toimijatahojen välille ovat ammatillisen koulutuksen kehittämisen lähtökohtia.

KUTSU: Millaista osaamista suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa? – Arviointifoorumi 25.5.17.5.2018 08:00Kutsu

Aika: perjantai 25.5. klo 9.00–16.00 Paikka: Musiikkitalon Black Box -sali, Helsinki Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) järjestää toukokuussa ensimmäistä kertaa Arviointifoorumin, jossa tarkastellaan laaja-alaisesti koulutuksen nykytilaa ja tulevaisuutta arviointitiedon pohjalta eri koulutusasteilla: varhaiskasvatuksessa – esi- ja perusopetuksessa – lukiokoulutuksessa – ammatillisessa koulutuksessa – korkeakoulutuksessa – vapaassa sivistystyössä. Puheenvuoroissa, työpajoissa ja keskusteluissa pohditaan esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Millaista osaamista suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa? Toteutuuko koulutuksellinen tasa-arvo ja osallisuus? Mitä tapahtuu oppijan polun nivelvaiheissa? Vastaako osaaminen työelämän vaatimuksia? Millainen on koulujen digitalisaation tila? Päivän muita teemoja ovat muun muassa luottamus suomalaisen koulutus- ja arviointijärjestelmän perustana, maahanmuuttajien koulutus sekä ruotsinkielinen koulutus. Tutustu Arviointifoorumin ohjelmaan. T

Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä hyvät yrittäjyysvalmiudet ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluopetuksessa3.5.2018 08:00Tiedote

Korkeakouluissa on menossa selkeä yrittäjyysbuumi: yli puolet korkeakouluopiskelijoista kertoi pitävänsä yrittäjyyttä kiinnostavana uravaihtoehtona. Samanlaista buumia ei voida opiskelijakyselyn perusteella sanoa näkyvän ammatillisessa koulutuksessa. Yritysten ja yrittäjyyden vahvistaminen on yksi Sipilän hallituksen tavoitteista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme