Tulevien media-assistenttien osaaminen kiitettävää – työelämälähtöisyydessä huomattavia eroja koulutuksen järjestäjien välillä
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon oppimistuloksia. Arvioinnissa seurattiin syksyllä 2013 ammatillisessa perustutkinnossa opinnot aloittaneita opiskelijoita kevääseen 2016 asti. Arviointiaineisto koottiin ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden järjestämistä kuvaavasta täydentävästä aineistosta. Arvioinnissa oli mukana kaikkiaan 23 koulutuksen järjestäjää ja yli 500 opiskelijaa. Arvioinnin tulokset julkaistiin 27.3.2018.
Ammatillinen osaaminen kiitettävää – tiedollinen osaaminen sujui paremmin kuin työprosessien hallinta
Kolme viidesosaa (60 %) opiskelijoista sai tutkinnon osan näytön arvosanaksi kiitettävän, 34 % hyvän ja 6 % tyydyttävän arvosanan. Yleisin arvosana kaikilla osaamisalueilla oli kiitettävä.
Eniten kiitettäviä arvosanoja opiskelijat saivat elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Tyydyttäviä arvosanoja taas oli eniten työprosessin hallinnassa. Hyvien arvosanojen osuus oli suurin työn perustana olevan tiedon hallinnassa. Näytön lopullisten arvosanojen keskiarvo oli 2,54 arviointiasteikolla 1–3.
Aineistossa oli suunnilleen yhtä paljon nais- ja miesopiskelijoiden näyttöjen arvosanoja. Naisten arvosanojen keskiarvot olivat parempia kuin miesten kautta linjan. Arvosanoissa oli eroja myös koulutuksen järjestäjien välillä.
Erityisopiskelijat saavuttavat ammattitaidon samoin kriteerein kuin muutkin opiskelijat, sillä lähes kaikki erityisopiskelijat suorittivat näytöt ilman mukautettuja tavoitteita. Erityisopiskelijat suorittivat oppilaitoksissa suunnilleen saman verran näyttöjä kuin muutkin opiskelijat, mutta työpaikoilla suoritettujen näyttöjen määrä oli korkeampi. Kaiken kaikkiaan arvosanojen perusteella erityisopiskelijoiden osaamisen voidaankin katsoa olevan hyvällä tasolla.
Näyttöjä suoritettiin esimerkiksi oppilaitoksissa, mainostoimistoissa, tv- ja radiokanavissa, lehtien toimituksissa sekä tuotantoyhtiöissä.
Vasta vajaa kolmannes näytöistä työpaikoilla
Tämän vuoden alusta astui voimaan ammatillisen koulutuksen reformi, jonka tarkoituksena on lisätä työelämälähtöisyyttä ja työpaikoilla oppimista. AV-viestinnän perustutkinnossa ei ole päästy kaikkiin reformin tavoitteisiin: kaikista näytöistä 60 % toteutettiin oppilaitoksessa ja vain 29 % työpaikoilla, joten työelämälähtöisyydessä on vielä parannettavaa. Oppilaitosnäytöt ovat tosin usein aitoja asiakastöitä, ja näin ollen ne vastaavat melko hyvin työelämän vaatimuksia.
Lisäksi työelämälähtöisyydessä ilmeni huomattavia eroja koulutuksen järjestäjien välillä. Työelämälähtöisyyttä arvioitiin muun muassa sillä perusteella, oliko näytöt integroitu työssäoppimiseen, osallistuivatko työelämän edustajat näytön arviointiin ja kuinka suuri osa ammattiopettajista oli osallistunut työelämäjaksoille.
Työssäoppimis- ja näyttöpaikkojen saatavuus jakoi koulutuksen järjestäjät kahtia. Noin puolet järjestäjistä koki työssäoppimis- ja näyttöpaikkojen saatavuuden hyväksi tai erittäin hyväksi ja noin puolet kohtalaiseksi tai huonoksi. Alan työpaikat ovat usein pieniä ja erikoistuneita, minkä koettiin vaikeuttavan sopivien näyttöpaikkojen löytämistä etenkin laajojen tutkinnon osien kohdalla.
Pedagogisesti pätevien ammattiopettajien osuus oli aineistossa keskimäärin erittäin hyvällä tasolla.
Arviointi toteutettiin vuosina 2013–2016, ja arvioinnin tulokset koskevat siten vuonna 2010 voimaan tulleiden AV-viestinnän perustutkinnon perusteiden mukaisesti toteutettua koulutusta. Syksyllä 2017 AV-viestinnän perustutkinto muuttui media-alan perustutkinnoksi.
AV-viestinnän perustutkinnosta valmistuu media-assistentiksi. Alan työtilanne on vaikea, sillä vuonna 2015 päätoimisia työssäkäyviä oli 31 % ja työttömänä oli 29 %, kun valmistumisesta oli kulunut vuosi.
Raportti:
Stylman, V. & Jalolahti, J. Ammatillinen osaaminen audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnossa. Julkaisut 12:2018. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. www.karvi.fi
Lisätietoja:
arviointisuunnittelija Veera Stylman, puh. 029 533 5555 etunimi.sukunimi@karvi.fi
arviointiasiantuntija Paula Kilpeläinen, puh. 029 533 5557 etunimi.sukunimi@karvi.fi
Tietoja julkaisijasta
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KarviKansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on itsenäinen koulutuksen arviointiviranomainen, joka toimii Opetushallituksen erillisyksikkönä. Karvi toteuttaa koulutukseen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaan liittyviä arviointeja varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Arviointikeskus koostuu arviointineuvostosta, korkeakoulujen arviointijaostosta ja kolmesta osaamisyksiköstä: yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen, ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulutuksen ja vapaan sivistystyön yksiköstä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
Liikunnanohjauksen oppimistulokset arvioitu - osaaminen erittäin hyvää ja koulutus työelämälähtöistä25.10.2018 08:05:00 EEST | Tiedote
Eri osaamisalueet hallittiin erittäin hyvin liikunnanohjauksen näytöissä. Enemmistö näytöistä tehtiin työelämässä, ja yhteistyö alan työpaikkojen kanssa on vakiintunutta. Liikunnanohjauksen koulutuksella on hyvät lähtökohdat vastata ammatillisen koulutuksen reformin haasteisiin.
Mistä suomalainen varhaiskasvatuksen laatu koostuu? - Suomalaiset varhaiskasvatuksen laadun indikaattorit julkaistaan ensimmäistä kertaa22.10.2018 08:00:00 EEST | Tiedote
Varhaiskasvatuksen laatu puhuttaa julkisessa keskustelussa. Varhaiskasvatusta ja sen laatua voidaan kuitenkin tarkastella ja arvioida vain, jos tiedetään, mitä laadulla tarkoitetaan. Karvi julkaisee Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset -asiakirjan 25.10.2018. Se pitää sisällään ensimmäistä kertaa laajan tutkimuskoonnin siitä, mistä suomalaisen varhaiskasvatuksen laatu koostuu.
KUTSU: Pohjoismaiden PISA- ja TIMSS-tulokset vertailussa Northern Lights -konferenssissa 27.–28.9.13.9.2018 08:00:00 EEST | Kutsu
Tervetuloa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) ja Pohjoismaisen arviointiverkoston järjestämään Northern Lights -konferenssiin, jossa käsitellään Pohjoismaiden uusimpia PISA- ja TIMSS-oppimistuloksia. Puheenvuorojen keskeisiä teemoja ovat opettajan rooli, motivaatio, digitalisaatio ja sosiaaliset erot kaupunkien ja maaseudun välillä. Konferenssissa julkaistaan raportti Northern Lights on TIMSS and PISA 2018. Kyseessä on ainoa julkaisu, jossa verrataan eri Pohjoismaiden PISA- ja TIMSS-tuloksia ja niiden taustamuuttujia. Aika: to–pe 27.–28.9.2018, torstaina klo 13–18 ja perjantaina klo 8.45–13 Paikka: Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo Tuloksia esittelevät ja kommentoivat raportin kirjoittajat ja kutsuvieraspuhujat pohjoismaisista yliopistoista sekä asiantuntijat OECD:stä ja IEA:sta. Tapahtumaan osallistuu 120 opetushallinnon ja tutkimuksen edustajaa eri Pohjoismaista. Tilaisuuden juontaa Kirsi Heikel. Tapahtuma on englanninkielinen. Konferenssin ohjelma Konferenssin ja rap
Kehittämistyö kantaa hedelmää: LAMK sai laatuleiman uusinta-auditoinnista27.8.2018 08:14:38 EEST | Tiedote
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus on antanut Lahden ammattikorkeakoululle (LAMK) laatuleiman uusinta-auditoinnin pohjalta. Laatuleima on voimassa kuusi vuotta 23.8.2018 alkaen. LAMKin laatujärjestelmän täyttää korkeakoulujen laadunhallinnalle asetetut kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia korkeakoulujen laadunhallinnan periaatteita ja suosituksia.
En kvalitetsstämpel till Högskolan på Åland – arbetslivskontakterna och en strävan att möta arbetslivets behov är högskolans styrka27.8.2018 08:00:00 EEST | Tiedote
En nordisk auditeringsgrupp tillsatt av Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) har genomfört en auditering av Högskolan på Åland. NCU har beviljat högskolan en kvalitetsstämpel som gäller i sex år från och med den 23 augusti 2018. Högskolan på Ålands kvalitetssystem uppfyller de nationella kriterierna för kvalitetshantering som fastställts för högskolor och motsvarar de europeiska principerna och rekommendationerna.