Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Tulitöiden aiheuttamat suurpalot ovat romahtaneet 30 vuodessa – Tulityökoulutusta pidetään tärkeänä

Jaa

Ennen kuin tulitöiden turvallisuuskoulutus aloitettiin vuonna 1988, tulitöiden tekeminen aiheutti noin 40 prosenttia suurpaloista. Nykyisin hitsaus, laikkaleikkaus ja muut tulityöt aiheuttavat suurpaloista alle viisi prosenttia. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön teettämän kyselyn mukaan tulitöiden turvallisuuskoulutusta pidetään tärkeänä, joskin koulutuksen suhde työelämän realiteetteihin vaatii jatkuvaa kehittämistä.

Polttava tarve tulityökoulutukseen nousi 1980-luvulla turvallisuustaitovajeesta ja vakuutusyhtiöiden toiveesta vähentää suurpaloja. Tulitöistä johtuvien suurpalojen määrä on Finanssiala ry:n tilastojen mukaan laskenut koulutusvaatimuksen olemassaolon aikana vajaasta 40 prosentista alle 5 prosenttiin kaikista suurpaloista. Tulitöiden aiheuttamien vahingonkorvausten määrät ovat laskeneet vajaasta 14 miljoonasta eurosta keskimäärin 2,5 miljoonaan euroon vuodessa. Suurpaloksi on määritelty palo, jossa tuhoutuneen omaisuuden arvo on yli 200 000 euroa.

Tulityökoulutuksen juhlavuoden kunniaksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö teetti kyselyn tulitöiden kanssa tekemisissä olevien suhtautumisesta koulutukseen. Kyselyn mukaan asianosaiset pitävät tulityökoulutusta tarpeellisena.

– Vastaajien mielestä koulutus paransi yritysten turvallisuuskulttuuria sekä vähensi palovahinkoja ja läheltä piti -tilanteita, summaa tutkimuspäällikkö Tuula Kekki SPEKistä.

Työelämästä tullut palaute sisälsi myös koulutuksen parantamisideoita. Sisältöjen osalta haasteita aiheuttaa ennen kaikkea koulutukseen osallistuvien erilainen lähtötaso. Osa tekee tulitöitä päivittäin ja osa huomattavasti harvemmin. Koulutuksen kustannukset koetaan usein korkeiksi ennen kaikkea palkkakulujen ja työajan käytön osalta.

– Mahdollisuus teoriakoulutuksen verkko-opetukseen oli keskeinen tulevaisuusodote tulityökortin uusimisessa. Toisaalta, myös käytännön harjoittelua pidettiin edelleen keskeisenä, kertoo Tuula Kekki.

Kyselyn tulokset suuntaavat myös tulevaisuuden tulityökoulutusta.

– Työelämän tarpeita kuunnellaan tulevaisuudessakin, kun koulutuskonseptia kehitetään, sanoo koulutuksen laadusta vastaavan Tulityötoimikunnan puheenjohtaja, Stora Enson palo- ja suojelupäällikkö Mikko Parikka.

Tulitöiden turvallisuuskoulutusta toteuttaa lähes 1200 kouluttajaa, ja SPEKin Turvallisuuskorttirekisterissä on jo yli 1,7 miljoonaa suomalaisen koulutusmallin mukaista koulutussuoritusta. Kortti on voimassa kaikissa Pohjoismaissa. Tulityökoulutuksen rinnalla on kehitetty palovaarattomia työmenetelmiä parantamaan tulitöiden turvallisuutta.

Tulityökortin myöntää turvallisuustutkinnon suorittaneille Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, joka vastaa koulutusten laadunvalvonnasta ja kehittämisestä yhdessä valtakunnallisen tulityötoimikunnan kanssa. Toimikuntaan kuuluvat Rakennusliitto, Kattoliitto, Finanssiala, OP Vakuutus, Suomen Palopäällystöliitto ja SPEK. – Tutkimustulokset perustuvat SPEKin teettämään ja Suomen Kyselytutkimus Oy:n toteuttamaan kyselyyn touko-kesäkuussa 2018. Otos oli 617 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

Tuula Kekki
tutkimuspäällikkö
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
puh. 040 157 7706

Heli Hätönen
koulutuspäällikkö
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
puh. 040 484 3822

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK
Ratamestarinkatu 11
00520 HELSINKI

09 476 112, spekinfo@spek.fihttp://www.spek.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

”Jos kriisi puhkeaa tai sota syttyy” - Riskiviestintä informoi ja herättää epäilyksiä28.8.2018 14:35Tiedote

Om krisen eller kriget kommer -esite herätti keväällä paljon keskustelua niin julkaisumaassa Ruotsissa kuin Suomessakin. Onko kyseessä vain informaation jakaminen, vai yritetäänkö ihmisten asenteisiin piilovaikuttaa tai suorastaan rivien välistä kertoa jotain, mitä ei ääneen voi sanoa? Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö järjesti maanantaina 27.8. keskustelutilaisuuden, jossa tutkija Minna Lundgren Keski-Ruotsin yliopiston Risk and Crisis Research Center -yksiköstä kertoi ruotsalaisten kotitalouksien varautumisesta ja kotitalouksille suunnatusta riskiviestinnästä.

Tulityölupa on sähköistynyt15.8.2018 12:20Tiedote

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö tiedottaa 15.8.2018. Tulitöiden tekemisestä aiheutuneet suurpalot vähenivät radikaalisti sen jälkeen, kun tulityölupa ja tulitöiden turvallisuuskoulutus otettiin käyttöön. Nyt tulityölupa on astunut sähköiseen maailmaan. Aiemmin paperisena toiminut lupakäytäntö voidaan nyt toteuttaa sähköisesti vaikkapa kännykällä itse tulityöpaikalla. Näin olosuhteet voidaan dokumentoida valokuvina, prosessit nopeutuvat ja turvallisuus paranee.

Livskraftiga brandkårer bidrar till att säkerställa räddningstjänster för medborgare7.6.2018 10:37Tiedote

Även om man i en del av brandkårerna speciellt i glesbygden kämpar med tynande verksamhet, kan man ändå konstatera att det i allmänhet går bra för brandkårerna. Enligt de undersökningar som Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland låtit utföra intresserar brandkårsverksamheten speciellt unga, och till och med 57 % kunde tänka sig att börja med brandkårsverksamheten. Brandkårister motiveras av viljan att hjälpa, aktivitet och kompetensutveckling. I brandkårer lär man sig viktiga säkerhetsfärdigheter för vardagens överraskande situationer, såsom primärsläckning och återupplivning. I Finland finns cirka 33 000 brandkårister.

Palokuntien elinvoimaisuus turvaa osaltaan pelastuspalvelut kansalaisille7.6.2018 10:31Tiedote

Vaikka osassa palokunnista erityisesti harva-asutusalueille kamppaillaan toiminnan hiipumisen kanssa, niin pääosin voidaan todeta, että palokunnilla menee hyvin. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön teettämien tutkimusten mukaan palokuntatoiminta kiinnostaa erityisesti nuoria ja jopa 57 % voisi ajatella aloittavansa palokuntaharrastuksen. Palokuntalaisia motivoi auttamisen halu sekä toiminta ja osaamisen kehittäminen. Palokunnissa oppiikin hyvin tärkeitä turvallisuustaitoja arjen yllättävissä tilanteissa selviämiseen, kuten alkusammutusta ja elvytystä. Palokuntalaisia on Suomessa noin 33 000.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme