Tuloerojen kasvu ei johtunut täysin tuloverouudistuksesta
Verouudistuksen vaikutuksia on liioiteltu, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöksestä. Lisäksi tuloerojen tarkastelussa ei ole juuri huomioitu sitä, että yritysten kannattavuus kasvoi Suomessa 1990-luvun laman jälkeen selvästi. Väitöstutkimuksen keskeisenä havaintona onkin, että kannattavuuden ja tuloerojen välillä on ollut Suomessa positiivinen yhteys.
Kun yritysten kannattavuus oli lamaa ennen laskenut useita vuosikymmeniä, myös tuloerot olivat kaventuneet ja pysytelleet matalina.
- Kannattavuuden parannuttua myös tuloerot näyttävät kasvaneen. Syynä tähän on ollut yritysten omistuksen keskittyminen suurituloisimmille kotitalouksille ja yksityishenkilöille, sanoo väitöskirjatutkija Saska Heino.
Tuloverouudistuksessa siirryttiin 1990-luvulla niin sanottuun eriytettyyn tuloverotukseen, jossa pääomatuloihin kohdistettiin tasavero ja ansiotulojen progressiivista verotusta jatkettiin valtionverotuksessa.
Yritysten jakama voitto pysynyt lähes samana
Väitöksen mukaan yritykset eivät juuri muuttaneet suhteellista voitonjakoaan vuoden 1993 verouudistuksen jälkeen. Ne ovat toisin sanoen jakaneet melko samansuuruisen osuuden voitoistaan kuin aiemmin. Tämä kertoo Heinon mukaan kannattavuuden vaikutuksesta.
- Kaikkein suurituloisimpien saamat pääomatulot, kuten osingot ovat kasvaneet kannattavuuden, ei lisääntyneen voitonjaon seurauksena. Vaikka jotkin yritykset ovat voineet lisätä voitonjakoaan uudistuksen myötä, ei muutos ole näkynyt koko yrityssektorin tasolla.
Heinon mukaan tuloerojen muutos on perustunut Suomessa 1960–2000-luvulla kaikkein suurituloisimpien, kuten ylimmän prosentin tulo-osuuksien vaihteluun. Myös tämä on korostanut yritysten kannattavuuden vaikutuksia tuloeroihin. Heino peräänkuuluttaakin aiheesta jatkotutkimusta, jossa kannattavuus huomioitaisiin entistä paremmin yhtenä tuloeroihin verotuksen ohella vaikuttavana tekijänä.
Lisätiedot:
Saska Heino
Puh. 040 503 2524
saska.heino@helsinki.fi
*************************************
VTM Saska Heinon väitöskirjan Voitot, verot, tuloerot: taloudellisen eriarvoisuuden dynamiikkaa Suomessa 1960–2005 julkinen tarkistus järjestetään lauantaina 10.6. klo 12 Helsingin yliopiston Porthanian salissa PIII. Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Ilkka Nummela (Jyväskylän yliopisto).
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme