Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Tuloryhmien väliset kuolleisuuserot ovat Suomessa edelleen suuret – pienituloiset menettävät eniten elinvuosia

17.12.2021 02:00:00 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote

Jaa
THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa oli edelleen vuosina 2017–2019 selvät sosioekonomiset erot ennenaikaisten kuolemien takia menetettyjen elinvuosien määrässä.

Eniten ennenaikaisia kuolemia aiheuttivat sekä miehillä että naisilla verenkiertoelinten taudit, alkoholi ja tapaturmat. Pienituloisimpaan väestönosaan kuuluvat menettivät näiden kuolinsyiden takia elinvuosia moninkertaisesti verrattuna suurituloisimpiin.

Tutkimuksessa tarkastelluista kuolemansyyryhmistä tuloryhmien väliset erot olivat suurimmat alkoholiperäisten kuolemien vuoksi menetetyissä elinvuosissa. Keuhkosairauksien vuoksi menetetyt elinvuodet jakautuivat tuloryhmien välillä tasaisimmin, mutta painottuivat kuitenkin pienituloisimpaan väestöön.

Miehillä menetettyjen elinvuosien määrä oli suurempi kuin naisilla kaikissa tarkastelluissa kuolemansyyryhmissä.

Tässä tutkimuksessa menetetyt elinvuodet kuvaavat sitä elinvuosien määrää, joka jäi elämättä alle 80-vuotiaana tapahtuneen kuoleman vuoksi.

Eriarvoisuuden kaventamiseen tarvitaan monentasoisia ratkaisuja

Kuolleisuus on tärkeä eriarvoisuuden mittari, koska tiedot saadaan koko väestöstä luotettavasti, ja niitä voidaan vertailla kansainvälisesti.

Vaikka väestöryhmien välinen tasa-arvo on jo vuosikymmenien ajan ollut yksi suomalaisen terveyspolitiikan päätavoitteista, sosiaalisen aseman mukaiset terveyserot ovat kuitenkin säilyneet suurina. Niiden taustalla on useita tekijöitä.

”Sosioekonomisen eriarvoisuuden kaventamisessa tärkeitä ovat valtakunnan tasoiset ratkaisut, kuten alkoholi-, tupakka-, asunto-, koulutus- ja työvoimapoliittiset toimenpiteet. Palvelujärjestelmän tasolla yhteistyö julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon välillä on avainasemassa: matala sosioekonominen asema lisää monien palvelujen tarvetta erilaisten mekanismien kautta”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskinen.

”Menetettyjä elinvuosia mittaamalla nähdään, että erojen kaventaminen on 2020-luvun Suomessa yhä ajankohtainen tavoite. Se on myös yksi sote-uudistuksen tavoitteista. Väestöryhmien välisiä terveys- ja kuolleisuuseroja tulisi seurata jatkuvasti”, Koskinen sanoo.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen rekisteritietoja. Kuolleisuuden mittarina käytettiin menetettyjä elinvuosia (PYLL, Potential Years of Life Lost) ikävälillä 25–80 vuotta. Tuloryhmien välisiä suhteellisia eroja menetettyjen elinvuosien määrässä mitattiin tutkimuksessa RII-indeksillä (Relative Index of Inequality). Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa IMPRO-hanketta.

Lisätietoja

Sosiaalinen asema ja menetetyt elinvuodet Suomessa 2017–2019. Tutkimuksesta tiiviisti 56/2021. THL.

Kaikki tulokset ovat saatavissa THL:n tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi:sta.

Yhteystiedot

Seppo Koskinen
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8762
etunimi.sukunimi@thl.fi

Tuuli Suomela
asiantuntija
THL
puh. 029 524 7349
etunimi.sukunimi@thl.fi

Elsi Lindell
tilastotutkija
THL
puh. 029 524 7989
etunimi.sukunimi@thl.fi

Kuvat

Eri kuolemansyiden vaikutus menetettyjen elinvuosien kokonaismäärään tuloryhmittäin miehillä ikävälillä 25–80 vuotta 100 000:ta vastaavanikäistä asukasta kohden. Verenkiertoelinten taudit ja alkoholikuolemat ovat merkittävimmät tuloryhmien kuolleisuuseroihin vaikuttavat kuolemansyyryhmät. Muihin kuolemansyihin lukeutuu useita pienempiä kuolemansyyryhmiä, jotka rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle.
Eri kuolemansyiden vaikutus menetettyjen elinvuosien kokonaismäärään tuloryhmittäin miehillä ikävälillä 25–80 vuotta 100 000:ta vastaavanikäistä asukasta kohden. Verenkiertoelinten taudit ja alkoholikuolemat ovat merkittävimmät tuloryhmien kuolleisuuseroihin vaikuttavat kuolemansyyryhmät. Muihin kuolemansyihin lukeutuu useita pienempiä kuolemansyyryhmiä, jotka rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle.
Lataa
Eri kuolemansyiden vaikutus menetettyjen elinvuosien kokonaismäärään tuloryhmittäin naisilla ikävälillä 25–80 vuotta 100 000:ta vastaavanikäistä asukasta kohden. Verenkiertoelinten taudit ja alkoholikuolemat ovat merkittävimmät tuloryhmien kuolleisuuseroihin vaikuttavat kuolemansyyryhmät. Muihin kuolemansyihin lukeutuu useita pienempiä kuolemansyyryhmiä, jotka rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle.
Eri kuolemansyiden vaikutus menetettyjen elinvuosien kokonaismäärään tuloryhmittäin naisilla ikävälillä 25–80 vuotta 100 000:ta vastaavanikäistä asukasta kohden. Verenkiertoelinten taudit ja alkoholikuolemat ovat merkittävimmät tuloryhmien kuolleisuuseroihin vaikuttavat kuolemansyyryhmät. Muihin kuolemansyihin lukeutuu useita pienempiä kuolemansyyryhmiä, jotka rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL viikolla 17/202616.4.2026 15:07:34 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 16.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet Julkaisemme hallitusohjelmaratkaisumme to 23.4. Tärkein tavoitteemme koskee ihmisten henkisen kriisinkestävyyden vahvistamista. Sen edellytyksiä ovat luottamus tulevaan, hyvä fyysinen ja psyykkinen terveys, sosiaalinen hyvinvointi sekä toimiva yhteiskunta. Kerromme ehdotuksemme tarvittavista toimista. Lisätiedot: kristiina.hamalainen(at)thl.fi, puh. 029 524 7438 Blogit ke 22.4. Kokeilut vievät lastensuojelun uudistusta eteenpäin. Kirjoittajat: Tuula Jäppin

Enkäten Hälsa i skolan: Barn och unga med utländsk bakgrund mår i många avseenden sämre än sina jämnåriga, men tycker om att gå i skolan16.4.2026 00:00:00 EEST | Pressmeddelande

Barn och unga med utländsk bakgrund mår inom många områden av hälsa, välbefinnande och säkerhet sämre än barn och unga vars föräldrar båda har finländsk bakgrund. Skillnaderna är särskilt tydliga när det gäller pojkars hälsa och välbefinnande. Uppgifterna bygger på enkäten Hälsa i skolan som genomförs av Institutet för hälsa och välfärd (THL).

Arbetet med rekommendationer för ungas digitala användning på fritiden inleds tillsammans med unga och experter14.4.2026 09:08:18 EEST | Pressmeddelande

Institutet för hälsa och välfärd (THL) och Utbildningsstyrelsen (UBS) bjuder in experter och unga att delta i arbetet med att utarbeta digitala rekommendationer för ungas fritid. Målet är att hitta sätt att använda digitala enheter och digitalt innehåll på ett balanserat sätt och att utarbeta rekommendationer som beaktar ungas välbefinnande och säkerhet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye