Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Tuloryhmien väliset kuolleisuuserot ovat Suomessa edelleen suuret – pienituloiset menettävät eniten elinvuosia

Jaa

THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa oli edelleen vuosina 2017–2019 selvät sosioekonomiset erot ennenaikaisten kuolemien takia menetettyjen elinvuosien määrässä.

Eniten ennenaikaisia kuolemia aiheuttivat sekä miehillä että naisilla verenkiertoelinten taudit, alkoholi ja tapaturmat. Pienituloisimpaan väestönosaan kuuluvat menettivät näiden kuolinsyiden takia elinvuosia moninkertaisesti verrattuna suurituloisimpiin.

Tutkimuksessa tarkastelluista kuolemansyyryhmistä tuloryhmien väliset erot olivat suurimmat alkoholiperäisten kuolemien vuoksi menetetyissä elinvuosissa. Keuhkosairauksien vuoksi menetetyt elinvuodet jakautuivat tuloryhmien välillä tasaisimmin, mutta painottuivat kuitenkin pienituloisimpaan väestöön.

Miehillä menetettyjen elinvuosien määrä oli suurempi kuin naisilla kaikissa tarkastelluissa kuolemansyyryhmissä.

Tässä tutkimuksessa menetetyt elinvuodet kuvaavat sitä elinvuosien määrää, joka jäi elämättä alle 80-vuotiaana tapahtuneen kuoleman vuoksi.

Eriarvoisuuden kaventamiseen tarvitaan monentasoisia ratkaisuja

Kuolleisuus on tärkeä eriarvoisuuden mittari, koska tiedot saadaan koko väestöstä luotettavasti, ja niitä voidaan vertailla kansainvälisesti.

Vaikka väestöryhmien välinen tasa-arvo on jo vuosikymmenien ajan ollut yksi suomalaisen terveyspolitiikan päätavoitteista, sosiaalisen aseman mukaiset terveyserot ovat kuitenkin säilyneet suurina. Niiden taustalla on useita tekijöitä.

”Sosioekonomisen eriarvoisuuden kaventamisessa tärkeitä ovat valtakunnan tasoiset ratkaisut, kuten alkoholi-, tupakka-, asunto-, koulutus- ja työvoimapoliittiset toimenpiteet. Palvelujärjestelmän tasolla yhteistyö julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon välillä on avainasemassa: matala sosioekonominen asema lisää monien palvelujen tarvetta erilaisten mekanismien kautta”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskinen.

”Menetettyjä elinvuosia mittaamalla nähdään, että erojen kaventaminen on 2020-luvun Suomessa yhä ajankohtainen tavoite. Se on myös yksi sote-uudistuksen tavoitteista. Väestöryhmien välisiä terveys- ja kuolleisuuseroja tulisi seurata jatkuvasti”, Koskinen sanoo.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen rekisteritietoja. Kuolleisuuden mittarina käytettiin menetettyjä elinvuosia (PYLL, Potential Years of Life Lost) ikävälillä 25–80 vuotta. Tuloryhmien välisiä suhteellisia eroja menetettyjen elinvuosien määrässä mitattiin tutkimuksessa RII-indeksillä (Relative Index of Inequality). Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa IMPRO-hanketta.

Lisätietoja

Sosiaalinen asema ja menetetyt elinvuodet Suomessa 2017–2019. Tutkimuksesta tiiviisti 56/2021. THL.

Kaikki tulokset ovat saatavissa THL:n tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi:sta.

Yhteystiedot

Seppo Koskinen
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8762
etunimi.sukunimi@thl.fi

Tuuli Suomela
asiantuntija
THL
puh. 029 524 7349
etunimi.sukunimi@thl.fi

Elsi Lindell
tilastotutkija
THL
puh. 029 524 7989
etunimi.sukunimi@thl.fi

Kuvat

Eri kuolemansyiden vaikutus menetettyjen elinvuosien kokonaismäärään tuloryhmittäin miehillä ikävälillä 25–80 vuotta 100 000:ta vastaavanikäistä asukasta kohden. Verenkiertoelinten taudit ja alkoholikuolemat ovat merkittävimmät tuloryhmien kuolleisuuseroihin vaikuttavat kuolemansyyryhmät. Muihin kuolemansyihin lukeutuu useita pienempiä kuolemansyyryhmiä, jotka rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle.
Eri kuolemansyiden vaikutus menetettyjen elinvuosien kokonaismäärään tuloryhmittäin miehillä ikävälillä 25–80 vuotta 100 000:ta vastaavanikäistä asukasta kohden. Verenkiertoelinten taudit ja alkoholikuolemat ovat merkittävimmät tuloryhmien kuolleisuuseroihin vaikuttavat kuolemansyyryhmät. Muihin kuolemansyihin lukeutuu useita pienempiä kuolemansyyryhmiä, jotka rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle.
Lataa
Eri kuolemansyiden vaikutus menetettyjen elinvuosien kokonaismäärään tuloryhmittäin naisilla ikävälillä 25–80 vuotta 100 000:ta vastaavanikäistä asukasta kohden. Verenkiertoelinten taudit ja alkoholikuolemat ovat merkittävimmät tuloryhmien kuolleisuuseroihin vaikuttavat kuolemansyyryhmät. Muihin kuolemansyihin lukeutuu useita pienempiä kuolemansyyryhmiä, jotka rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle.
Eri kuolemansyiden vaikutus menetettyjen elinvuosien kokonaismäärään tuloryhmittäin naisilla ikävälillä 25–80 vuotta 100 000:ta vastaavanikäistä asukasta kohden. Verenkiertoelinten taudit ja alkoholikuolemat ovat merkittävimmät tuloryhmien kuolleisuuseroihin vaikuttavat kuolemansyyryhmät. Muihin kuolemansyihin lukeutuu useita pienempiä kuolemansyyryhmiä, jotka rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Koronan sairastaminen ei ole este rokotteiden saamiselle – sairastettu tauti vastaa yhtä rokoteannosta14.1.2022 15:19:40 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tarkentanut koronavirustaudin sairastaneiden rokotussuositusta. Kaikille 18 vuotta täyttäneille aiemmin rokottamattomille ensimmäinen rokoteannos voidaan antaa jo kahden kuukauden kuluttua sairastetusta taudista. Alle 18-vuotiaille koronarokote voidaan antaa 4–6 kuukautta sairastetun taudin jälkeen. ”Sairastettu koronatauti ei ole esteenä rokotteiden saamiselle. Koronataudin seurauksena muodostuva immuniteetti säilyy ainakin 6–12 kuukautta ja antaa todennäköisesti ainakin osittain suojaa myös eri virusmuunnosten aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin. Sairastettu koronatauti muodostaa yhtä rokoteannosta vastaavan immuunivasteen. Tutkimusten perusteella taudin sairastanut saa yhdestä rokoteannoksesta vähintään yhtä hyvän vasteen kuin kaksi annosta saaneet, jotka eivät ole sairastaneet koronavirustautia. Jos rokotettu sairastuu koronaviruksen aiheuttamaan tautiin, vahvistaa sairastettu tauti rokotteilla ai

Lasten koronarokotukset ovat pääsemässä vauhtiin koulujen alettua14.1.2022 15:06:10 EET | Tiedote

Suomessa on aloitettu 5–11-vuotiaiden lasten koronarokotukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suositteli joulukuussa 2021 rokotuksia ikäryhmän lapsille, joilla on perustaudin hoidon tai muun syyn vuoksi suurentunut riski sairastua vakavaan koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Lisäksi rokotuksia suositeltiin 5–11-vuotiaille, joiden lähipiirissä on voimakkaasti immuunipuutteinen henkilö. Muille 5–11-vuotiaille suositeltiin tarjottavan mahdollisuutta koronarokotukseen. ”Julkisuudessa on ollut epäselvyyttä mitä mahdollisuuden tarjoaminen tarkoittaa. On saatettu tulkita niin, että rokotuksia ei suositeltaisi perusterveille lapsille lainkaan. Tämä on väärinymmärrys. Comirnaty –koronarokote on lääkeviranomaisen hyväksymä myös 5–11-vuotiaille. Lapsille annettu rokotussuositus ei ole yhtä vahva kuin 12 vuotta täyttäneiden. Tämä johtuu siitä, että vakavan koronataudin riski on 5–11-vuotiailla hyvin pieni”, täsmentää THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. Pienten lasten ohjeistuksessa on myös ha

Jo kaksi koronarokoteannosta antaa hyvän suojan omikronin aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan, kolmas annos nostaa suojan erinomaiseksi7.1.2022 17:38:35 EET | Tiedote

Jo kaksi annosta mitä tahansa Suomessa käytössä olevaa koronarokotetta antaa hyvän suojan omikronvariantin aiheuttamaa vakavaa, sairaalahoitoista tautia vastaan. Kolmas rokoteannos nostaa suojaa edelleen. Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa koronarokotteiden suoja vakavaa tautimuotoa vastaan oli hyvä eli 72 prosenttia vielä 5–6 kuukautta toisen rokoteannoksen jälkeen, mutta laski kuuden kuukauden jälkeen 52 prosenttiin. Kolmannen annoksen jälkeen suoja nousi lähes erinomaiseksi eli 88 prosenttiin. Vielä tarvitaan lisää tutkimustietoa, eroaako suojateho vakavaa koronatautia vastaan riskiryhmissä ja iäkkäillä. Lisäksi tarvitaan tarkempaa ymmärrystä rokotesuojasta eri valmisteilla. Suoja lievää tautia vastaan heikompi Koronarokotteiden antama suoja omikronin aiheuttamaa lievää koronavirusinfektiota vastaan vaikuttaa selvästi heikentyneen. Toisen rokoteannoksen antama suoja on 3–4 kuukauden jälkeen vähäinen eli 0–20 prosenttia. Kolmannen annoksen antama suoja on kohtalainen, alkuun noin 60

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme