Tuloryhmien väliset kuolleisuuserot ovat Suomessa edelleen suuret – pienituloiset menettävät eniten elinvuosia
17.12.2021 02:00:00 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Eniten ennenaikaisia kuolemia aiheuttivat sekä miehillä että naisilla verenkiertoelinten taudit, alkoholi ja tapaturmat. Pienituloisimpaan väestönosaan kuuluvat menettivät näiden kuolinsyiden takia elinvuosia moninkertaisesti verrattuna suurituloisimpiin.
Tutkimuksessa tarkastelluista kuolemansyyryhmistä tuloryhmien väliset erot olivat suurimmat alkoholiperäisten kuolemien vuoksi menetetyissä elinvuosissa. Keuhkosairauksien vuoksi menetetyt elinvuodet jakautuivat tuloryhmien välillä tasaisimmin, mutta painottuivat kuitenkin pienituloisimpaan väestöön.
Miehillä menetettyjen elinvuosien määrä oli suurempi kuin naisilla kaikissa tarkastelluissa kuolemansyyryhmissä.
Tässä tutkimuksessa menetetyt elinvuodet kuvaavat sitä elinvuosien määrää, joka jäi elämättä alle 80-vuotiaana tapahtuneen kuoleman vuoksi.
Eriarvoisuuden kaventamiseen tarvitaan monentasoisia ratkaisuja
Kuolleisuus on tärkeä eriarvoisuuden mittari, koska tiedot saadaan koko väestöstä luotettavasti, ja niitä voidaan vertailla kansainvälisesti.
Vaikka väestöryhmien välinen tasa-arvo on jo vuosikymmenien ajan ollut yksi suomalaisen terveyspolitiikan päätavoitteista, sosiaalisen aseman mukaiset terveyserot ovat kuitenkin säilyneet suurina. Niiden taustalla on useita tekijöitä.
”Sosioekonomisen eriarvoisuuden kaventamisessa tärkeitä ovat valtakunnan tasoiset ratkaisut, kuten alkoholi-, tupakka-, asunto-, koulutus- ja työvoimapoliittiset toimenpiteet. Palvelujärjestelmän tasolla yhteistyö julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon välillä on avainasemassa: matala sosioekonominen asema lisää monien palvelujen tarvetta erilaisten mekanismien kautta”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskinen.
”Menetettyjä elinvuosia mittaamalla nähdään, että erojen kaventaminen on 2020-luvun Suomessa yhä ajankohtainen tavoite. Se on myös yksi sote-uudistuksen tavoitteista. Väestöryhmien välisiä terveys- ja kuolleisuuseroja tulisi seurata jatkuvasti”, Koskinen sanoo.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen rekisteritietoja. Kuolleisuuden mittarina käytettiin menetettyjä elinvuosia (PYLL, Potential Years of Life Lost) ikävälillä 25–80 vuotta. Tuloryhmien välisiä suhteellisia eroja menetettyjen elinvuosien määrässä mitattiin tutkimuksessa RII-indeksillä (Relative Index of Inequality). Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa IMPRO-hanketta.
Lisätietoja
Sosiaalinen asema ja menetetyt elinvuodet Suomessa 2017–2019. Tutkimuksesta tiiviisti 56/2021. THL.
Kaikki tulokset ovat saatavissa THL:n tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi:sta.
Yhteystiedot
Seppo Koskinen
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8762
etunimi.sukunimi@thl.fi
Tuuli Suomela
asiantuntija
THL
puh. 029 524 7349
etunimi.sukunimi@thl.fi
Elsi Lindell
tilastotutkija
THL
puh. 029 524 7989
etunimi.sukunimi@thl.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 14/202626.3.2026 15:03:15 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 26.3. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Uutiset ke 1.4. Katupöly heikentää ilmanlaatua ja lisää terveysriskejä. Nopeusrajoitusten alentamisen vaikutukset katupölyn määrään ja keinot, joilla omaa altistumista katupölylle voi vähentää. Lisätietoja: kati.matikainen(at)thl.fi, puh. 029 524 8403 Blogit ti 31.3. Hyvinvointialueiden rahoitus seuraa tarvetta – mutta kuka tuottaa tarpeen? Kirjoittaja: Juha Koivisto, johtava asiantuntija, THL Lisätietoa: Katso myös ajankohtaisia uutisiamme thl.fi Seuraa THL:ää myös
Vaccinationstäckningen bland småbarn i Finland fortsatt hög, men andelen helt ovaccinerade ökar26.3.2026 00:15:00 EET | Pressmeddelande
Vaccinationstäckningen bland småbarn har länge varit på toppnivå i Finland. Enligt färsk statistik från THL är täckningsgraderna fortfarande höga, men andelen helt ovaccinerade barn har ökat.
Pikkulasten rokotuskattavuus Suomessa edelleen korkea, mutta täysin rokottamattomien osuus on kasvussa26.3.2026 00:15:00 EET | Tiedote
Pikkulasten rokotuskattavuus on ollut Suomessa pitkään huippuluokkaa. THL:n tuoreen tilaston mukaan rokotuskattavuudet on edelleen korkealla tasolla, mutta täysin rokottamattomien lasten osuus on kasvanut.
Hundraårig studie inleds – följer en hel årskull med familjer25.3.2026 00:05:00 EET | Pressmeddelande
Institutet för hälsa och välfärd (THL) inleder en internationellt sett exceptionellt omfattande studie, som följer den årskull som föds i Finland 2026–2029 och deras familjer. Studien Framtidens Finland inleds i mars inom HUS-området och utvidgas senare till hela landet. Studien finansieras av Finska Kulturfonden.
Sadan vuoden tutkimus käynnistyy – seuraa kokonaista ikäluokkaa perheineen25.3.2026 00:05:00 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) käynnistää maailman mittakaavassa poikkeuksellisen laajan tutkimuksen, jossa seurataan 2026–2029 Suomessa syntyvää ikäluokkaa perheineen. Huomisen Suomi -tutkimus käynnistyy maaliskuussa HUSin alueella ja laajenee myöhemmin koko maahan. Tutkimuksen rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme