Tuloryhmien väliset kuolleisuuserot ovat Suomessa edelleen suuret – pienituloiset menettävät eniten elinvuosia
THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa oli edelleen vuosina 2017–2019 selvät sosioekonomiset erot ennenaikaisten kuolemien takia menetettyjen elinvuosien määrässä.
Eniten ennenaikaisia kuolemia aiheuttivat sekä miehillä että naisilla verenkiertoelinten taudit, alkoholi ja tapaturmat. Pienituloisimpaan väestönosaan kuuluvat menettivät näiden kuolinsyiden takia elinvuosia moninkertaisesti verrattuna suurituloisimpiin.
Tutkimuksessa tarkastelluista kuolemansyyryhmistä tuloryhmien väliset erot olivat suurimmat alkoholiperäisten kuolemien vuoksi menetetyissä elinvuosissa. Keuhkosairauksien vuoksi menetetyt elinvuodet jakautuivat tuloryhmien välillä tasaisimmin, mutta painottuivat kuitenkin pienituloisimpaan väestöön.
Miehillä menetettyjen elinvuosien määrä oli suurempi kuin naisilla kaikissa tarkastelluissa kuolemansyyryhmissä.
Tässä tutkimuksessa menetetyt elinvuodet kuvaavat sitä elinvuosien määrää, joka jäi elämättä alle 80-vuotiaana tapahtuneen kuoleman vuoksi.
Eriarvoisuuden kaventamiseen tarvitaan monentasoisia ratkaisuja
Kuolleisuus on tärkeä eriarvoisuuden mittari, koska tiedot saadaan koko väestöstä luotettavasti, ja niitä voidaan vertailla kansainvälisesti.
Vaikka väestöryhmien välinen tasa-arvo on jo vuosikymmenien ajan ollut yksi suomalaisen terveyspolitiikan päätavoitteista, sosiaalisen aseman mukaiset terveyserot ovat kuitenkin säilyneet suurina. Niiden taustalla on useita tekijöitä.
”Sosioekonomisen eriarvoisuuden kaventamisessa tärkeitä ovat valtakunnan tasoiset ratkaisut, kuten alkoholi-, tupakka-, asunto-, koulutus- ja työvoimapoliittiset toimenpiteet. Palvelujärjestelmän tasolla yhteistyö julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon välillä on avainasemassa: matala sosioekonominen asema lisää monien palvelujen tarvetta erilaisten mekanismien kautta”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskinen.
”Menetettyjä elinvuosia mittaamalla nähdään, että erojen kaventaminen on 2020-luvun Suomessa yhä ajankohtainen tavoite. Se on myös yksi sote-uudistuksen tavoitteista. Väestöryhmien välisiä terveys- ja kuolleisuuseroja tulisi seurata jatkuvasti”, Koskinen sanoo.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen rekisteritietoja. Kuolleisuuden mittarina käytettiin menetettyjä elinvuosia (PYLL, Potential Years of Life Lost) ikävälillä 25–80 vuotta. Tuloryhmien välisiä suhteellisia eroja menetettyjen elinvuosien määrässä mitattiin tutkimuksessa RII-indeksillä (Relative Index of Inequality). Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa IMPRO-hanketta.
Lisätietoja
Sosiaalinen asema ja menetetyt elinvuodet Suomessa 2017–2019. Tutkimuksesta tiiviisti 56/2021. THL.
Kaikki tulokset ovat saatavissa THL:n tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi:sta.
Yhteystiedot
Seppo Koskinen
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8762
etunimi.sukunimi@thl.fi
Tuuli Suomela
asiantuntija
THL
puh. 029 524 7349
etunimi.sukunimi@thl.fi
Elsi Lindell
tilastotutkija
THL
puh. 029 524 7989
etunimi.sukunimi@thl.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Aikuissosiaalityön asiakkailla jatkuvaa kamppailua etuusjärjestelmän kanssa – vesittää jopa palveluista saatavat hyödyt18.1.2022 02:00:00 EET | Tiedote
Korona-aikana haastatellut aikuissosiaalityön asiakkaat joutuivat kokoamaan toimeentulonsa monista eri lähteistä ja toimeentulo koettiin jatkuvasti niukaksi ja epävarmaksi. Toimeentuloa paikattiin toimeentulotuella, asumistuella ja epävirallisella taloudellisella tuella, kuten ruoka-avulla.
THL:n tutkimus: Sosiaalityöllä rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa alueelliseen huono-osaisuuteen17.1.2022 02:00:00 EET | Tiedote
Sosiaalityössä on havaittu, että erityisesti mielenterveys- ja velkaongelmat, köyhyys, työttömyys sekä elämänhallinnan ja asumiseen liittyvät ongelmat keskittyvät alueellisesti. Huono-osaisuus voi kasautua esimerkiksi tiettyihin vuokrataloihin ja lähiöihin.
Koronan sairastaminen ei ole este rokotteiden saamiselle – sairastettu tauti vastaa yhtä rokoteannosta14.1.2022 15:19:40 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tarkentanut koronavirustaudin sairastaneiden rokotussuositusta. Kaikille 18 vuotta täyttäneille aiemmin rokottamattomille ensimmäinen rokoteannos voidaan antaa jo kahden kuukauden kuluttua sairastetusta taudista. Alle 18-vuotiaille koronarokote voidaan antaa 4–6 kuukautta sairastetun taudin jälkeen. ”Sairastettu koronatauti ei ole esteenä rokotteiden saamiselle. Koronataudin seurauksena muodostuva immuniteetti säilyy ainakin 6–12 kuukautta ja antaa todennäköisesti ainakin osittain suojaa myös eri virusmuunnosten aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin. Sairastettu koronatauti muodostaa yhtä rokoteannosta vastaavan immuunivasteen. Tutkimusten perusteella taudin sairastanut saa yhdestä rokoteannoksesta vähintään yhtä hyvän vasteen kuin kaksi annosta saaneet, jotka eivät ole sairastaneet koronavirustautia. Jos rokotettu sairastuu koronaviruksen aiheuttamaan tautiin, vahvistaa sairastettu tauti rokotteilla ai
Lasten koronarokotukset ovat pääsemässä vauhtiin koulujen alettua14.1.2022 15:06:10 EET | Tiedote
Suomessa on aloitettu 5–11-vuotiaiden lasten koronarokotukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suositteli joulukuussa 2021 rokotuksia ikäryhmän lapsille, joilla on perustaudin hoidon tai muun syyn vuoksi suurentunut riski sairastua vakavaan koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Lisäksi rokotuksia suositeltiin 5–11-vuotiaille, joiden lähipiirissä on voimakkaasti immuunipuutteinen henkilö. Muille 5–11-vuotiaille suositeltiin tarjottavan mahdollisuutta koronarokotukseen. ”Julkisuudessa on ollut epäselvyyttä mitä mahdollisuuden tarjoaminen tarkoittaa. On saatettu tulkita niin, että rokotuksia ei suositeltaisi perusterveille lapsille lainkaan. Tämä on väärinymmärrys. Comirnaty –koronarokote on lääkeviranomaisen hyväksymä myös 5–11-vuotiaille. Lapsille annettu rokotussuositus ei ole yhtä vahva kuin 12 vuotta täyttäneiden. Tämä johtuu siitä, että vakavan koronataudin riski on 5–11-vuotiailla hyvin pieni”, täsmentää THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. Pienten lasten ohjeistuksessa on myös ha
Lievien koronavirusoireiden takia ei yleensä tarvitse käydä testissä – vältä kontakteja viiden päivän ajan ja noudata alueellisia ohjeita13.1.2022 14:51:41 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on päivittänyt kansalaisten ohjeistusta koronatesteistä ja karanteeneista alueilla, joilla tartunnanjäljitystä ei ole mahdollista tehdä kattavasti. Kyseessä on nykyiseen epidemiatilanteeseen tehty suositus, joka koskee sekä rokotettuja että rokottamattomia.
Täysjyvää syövät eniten vanhemmat ikäryhmät ja Pohjois-Savossa asuvat – THL selvitti suomalaisten täysjyvän saantia10.1.2022 02:00:00 EET | Tiedote
THL:n uuden tutkimuksen mukaan yli yhdeksän kymmenestä aikuisesta syö täysjyväviljavalmisteita. Ruokavaliomme tärkeimmät täysjyväviljat ovat ruis ja kaura, jotka kattavat noin 80 prosenttia täysjyvän saannista.
Jo kaksi koronarokoteannosta antaa hyvän suojan omikronin aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan, kolmas annos nostaa suojan erinomaiseksi7.1.2022 17:38:35 EET | Tiedote
Jo kaksi annosta mitä tahansa Suomessa käytössä olevaa koronarokotetta antaa hyvän suojan omikronvariantin aiheuttamaa vakavaa, sairaalahoitoista tautia vastaan. Kolmas rokoteannos nostaa suojaa edelleen. Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa koronarokotteiden suoja vakavaa tautimuotoa vastaan oli hyvä eli 72 prosenttia vielä 5–6 kuukautta toisen rokoteannoksen jälkeen, mutta laski kuuden kuukauden jälkeen 52 prosenttiin. Kolmannen annoksen jälkeen suoja nousi lähes erinomaiseksi eli 88 prosenttiin. Vielä tarvitaan lisää tutkimustietoa, eroaako suojateho vakavaa koronatautia vastaan riskiryhmissä ja iäkkäillä. Lisäksi tarvitaan tarkempaa ymmärrystä rokotesuojasta eri valmisteilla. Suoja lievää tautia vastaan heikompi Koronarokotteiden antama suoja omikronin aiheuttamaa lievää koronavirusinfektiota vastaan vaikuttaa selvästi heikentyneen. Toisen rokoteannoksen antama suoja on 3–4 kuukauden jälkeen vähäinen eli 0–20 prosenttia. Kolmannen annoksen antama suoja on kohtalainen, alkuun noin 60
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme