Tuloryhmien väliset kuolleisuuserot ovat Suomessa edelleen suuret – pienituloiset menettävät eniten elinvuosia
17.12.2021 02:00:00 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Eniten ennenaikaisia kuolemia aiheuttivat sekä miehillä että naisilla verenkiertoelinten taudit, alkoholi ja tapaturmat. Pienituloisimpaan väestönosaan kuuluvat menettivät näiden kuolinsyiden takia elinvuosia moninkertaisesti verrattuna suurituloisimpiin.
Tutkimuksessa tarkastelluista kuolemansyyryhmistä tuloryhmien väliset erot olivat suurimmat alkoholiperäisten kuolemien vuoksi menetetyissä elinvuosissa. Keuhkosairauksien vuoksi menetetyt elinvuodet jakautuivat tuloryhmien välillä tasaisimmin, mutta painottuivat kuitenkin pienituloisimpaan väestöön.
Miehillä menetettyjen elinvuosien määrä oli suurempi kuin naisilla kaikissa tarkastelluissa kuolemansyyryhmissä.
Tässä tutkimuksessa menetetyt elinvuodet kuvaavat sitä elinvuosien määrää, joka jäi elämättä alle 80-vuotiaana tapahtuneen kuoleman vuoksi.
Eriarvoisuuden kaventamiseen tarvitaan monentasoisia ratkaisuja
Kuolleisuus on tärkeä eriarvoisuuden mittari, koska tiedot saadaan koko väestöstä luotettavasti, ja niitä voidaan vertailla kansainvälisesti.
Vaikka väestöryhmien välinen tasa-arvo on jo vuosikymmenien ajan ollut yksi suomalaisen terveyspolitiikan päätavoitteista, sosiaalisen aseman mukaiset terveyserot ovat kuitenkin säilyneet suurina. Niiden taustalla on useita tekijöitä.
”Sosioekonomisen eriarvoisuuden kaventamisessa tärkeitä ovat valtakunnan tasoiset ratkaisut, kuten alkoholi-, tupakka-, asunto-, koulutus- ja työvoimapoliittiset toimenpiteet. Palvelujärjestelmän tasolla yhteistyö julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon välillä on avainasemassa: matala sosioekonominen asema lisää monien palvelujen tarvetta erilaisten mekanismien kautta”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskinen.
”Menetettyjä elinvuosia mittaamalla nähdään, että erojen kaventaminen on 2020-luvun Suomessa yhä ajankohtainen tavoite. Se on myös yksi sote-uudistuksen tavoitteista. Väestöryhmien välisiä terveys- ja kuolleisuuseroja tulisi seurata jatkuvasti”, Koskinen sanoo.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen rekisteritietoja. Kuolleisuuden mittarina käytettiin menetettyjä elinvuosia (PYLL, Potential Years of Life Lost) ikävälillä 25–80 vuotta. Tuloryhmien välisiä suhteellisia eroja menetettyjen elinvuosien määrässä mitattiin tutkimuksessa RII-indeksillä (Relative Index of Inequality). Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa IMPRO-hanketta.
Lisätietoja
Sosiaalinen asema ja menetetyt elinvuodet Suomessa 2017–2019. Tutkimuksesta tiiviisti 56/2021. THL.
Kaikki tulokset ovat saatavissa THL:n tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi:sta.
Yhteystiedot
Seppo Koskinen
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8762
etunimi.sukunimi@thl.fi
Tuuli Suomela
asiantuntija
THL
puh. 029 524 7349
etunimi.sukunimi@thl.fi
Elsi Lindell
tilastotutkija
THL
puh. 029 524 7989
etunimi.sukunimi@thl.fi
Kuvat


Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL vastaa usein kysyttyihin kysymyksiin m-rokosta19.11.2026 16:48:34 EET | Tiedote
Varsinaissuomalaiseen päiväkotiin liittyvä m-rokkotapaus voi herättää huolta. Jatkotartuntojen riski on kuitenkin pieni. THL on julkaissut vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin m-rokosta, sen tartuntatavoista, taudin vakavuudesta, hoidosta sekä jatkotartuntojen ehkäisystä.
Nuorten ravintoaineiden saanti osoittaa tarpeen lisätä kasvisten, marjojen, hedelmien ja täysjyväviljan osuutta ruokavaliossa19.11.2026 00:00:00 EET | Tiedote
Nuorten ravitsemustutkimuksen mukaan nuoret saavat ravinnosta proteiinia, rasvoja ja hiilihydraatteja keskimäärin suositusten mukaisesti, mutta rasvan ja hiilihydraattien laatua tulisi parantaa. Nuorten kasvun ja kehityksen kannalta monien tärkeiden vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti on suurella osalla liian vähäistä.
Mediakutsu: Suuri terveysverokeskustelu Oodissa ti 24.11. – mukana poliitikkoja, tutkijoita ja asiantuntijoita18.11.2026 10:16:02 EET | Kutsu
Tervetuloa suureen päättäjäkeskusteluun elintarvikkeiden terveysperusteisesta verotuksesta ja muista ohjauskeinoista, joilla voidaan edistää terveellisiä ruokavalintoja Suomessa. Kutsumme myös median edustajat kuulemaan tutkijoiden, asiantuntijoiden ja poliitikkojen ajatuksia toteutettavista keinoista.
Bekämpningen av antibiotikaresistens tryggar samhällets funktionsförmåga18.11.2026 00:15:00 EET | Pressmeddelande
Att antibiotika förlorar sin effekt är redan verklighet. Den internationella temaveckan mot antimikrobiell resistens påminner om vikten av att bevara antimikrobiella läkemedels effekt.
Antibioottiresistenssin torjunta turvaa yhteiskunnan toimintakykyä18.11.2026 00:15:00 EET | Tiedote
Antibioottien tehon heikkeneminen on jo todellisuutta. Kansainvälinen antibioottiresistenssin vastainen teemaviikko muistuttaa mikrobilääkkeiden tehon säilyttämisen tärkeydestä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
