ELY-keskukset

Tulvatilanne lähenteli viikonloppuna Lounais-Suomen vesistöissä viimetalvisia ennätyksiä (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Jaa
Huhkon tulviva kalatietyömaa Raisionjoella sunnuntaina 23.11.2020. © Ilkka Myllyoja
Huhkon tulviva kalatietyömaa Raisionjoella sunnuntaina 23.11.2020. © Ilkka Myllyoja

Viime viikolla (vko 47 /2020) Lounais-Suomessa satoi laajalti viidessä päivässä yhteensä noin 70 mm. Tämä on suunnilleen koko kuukauden keskimäärinen sademäärä, mikä sai vesistöt viikonloppuna tulvakorkeuksiin. Viime talven useita kuukausia lähes jatkuvana vallinnut tulvakausi alkoi näihin samoihin aikoihin, mutta ei niin rajuna kuin nyt. Monissa vesistöissä, kuten Perniönjoella, Eurajoella ja Karvianjoella oltiin sunnuntaina jo lähes samoissa lukemissa kuin viime talvena pahimmillaan helmikuussa 2020. Edellisen vuoden sademäärä oli lähes koko Lounais-Suomessa metrin luokkaa, mikä on vuodesta 1962 alkaneen mittaushistorian ennätystasoa keskimääräisen vuosisadannan ollessa noin 700 mm. Karvianjoella on satanut jopa 1150 mm viimeisen 12 kuukauden aikana, mikä on selvästi 58-vuotisen mittaushistorian ennätys.

Perniönjoki on ollut viime vuosina Lounais-Suomen vesistöjen herkimmin tulviva joki

Viime viikolla vedenpinta nousi viidessä päivässä yli kaksi metriä nostaen veden laajalti peltoalueille, läheiselle kantatielle ja uhkaamaan Perniön taajaman kiinteistöjä. Syksyn ensimmäiseen isompaan tulvatilanteeseen vaikuttaa yleensä pahentavasti myös rantakasvillisuuden aiheuttama virtausvastus, joka tulvavirtaamien jatkuessa vähitellen lakoontuu. Perniössä tällä hetkellä suunnitteilla oleva tulvasuojeluhanke tulee tarpeeseen.

Raisionjoella vesi nousi myös sunnuntaina 22.11.2020 harvinaisen korkeisiin lukemiin

Tilannetta pahensi Huhkon loppuvaiheessa olevan kalatien kunnostustyömaan väliaikaisten rakenteiden padottava vaikutus. Työ on toiveissa saada tämän syksyn osalta valmiiksi parin viikon kuluessa, mikä edellyttää ennustettua parin viikon kuivempaa jaksoa.

Satakunnassa runsasvetisin tilanne on ollut Pohjois-Satakunnassa Karvianjoen vesistössä

Satakunnassa on eletty tulvatilanteessa jo syyskuun puolivälistä lähtien alueelle osuneiden poikkeuksellisen suurten sademäärien vuoksi. Syyskuun alun jälkeen on satanut noin 350 mm, mikä on melkein tuplasti keskimääräinen arvo. Harjakosken padon virtaama oli viikonloppuna lähes sata kuutiota sekunnissa, mikä vastaa suunnilleen keskimääristä kevättulvahuippua. Isojärven vedenkorkeuden ennustetaan saavuttavan huippunsa, ennusteen mukaan n. +35,30 (N60), lähipäivien aikana. Alapuolisen Merikarvianjoen virtaama nousee lähes 70 kuutioon sekunnissa, mikä on samaa luokkaa kuin viime talven ennätys helmikuussa. Virtaamat pysyvät Karvianjoen säännöstellyssä vesistössä tämänhetkisten ennusteiden mukaan suurina ainakin joulukuun puoliväliin saakka, mutta tulevien viikkojen sääolosuhteet ratkaisevat jatkokehityksen.

Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on pysynyt säännöstelyn avulla keskiarvoissa

Viime talvena pahoja tulvaongelmia kokeneen Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeutta on pystytty pitämään säännöstelyn avulla keskimääräisten arvojen tuntumassa. Järven tulovirtaama oli viikonlopun sateen aikana maksimissaan 50 kuution luokkaa sekunnissa ja laskenut nyt 20 kuution tasolle. Järvestä juoksutetaan tällä hetkellä 8 m3/s. Alapuolisen Eurajoen virtaama nousi viikonloppuna alajuoksulla 43 kuutioon sekunnissa, mikä on noin kerran 4 vuodessa toistuva tulvavirtaama.

Kokemäenjoessa virtaama samalla tasolla kuin viime vuonna

Lounais-Suomen isoimmassa vesistössä Kokemäenjoessa virtaama on suunnilleen samaa tasoa kuin marraskuussa 2019. Lähipäiville on virtaaman ennustettu nousevan noin 500 kuutioon sekunnissa, kun viime talven ennätykset joulu- ja helmikuussa olivat lähes 700 kuution luokkaa ja tulvatilanne jatkui käytännössä koko talven. Tulvaherkällä Loimijoella virtaama nousi eilen 115 kuutioon sekunnissa, kun viimetalviset huiput olivat 200 kuution paikkeilla. Satakunnan vesistöissä talvitulvauhkaa aiheuttaa jatkossa myös mahdollinen äkillinen kylmeneminen runsasvetisessä tilanteessa ja siitä seuraavat hyydetulvaongelmat. Tällä hetkellä ei siitä ole vielä vaaraa, koska veden lämpötila on useita asteita plussan puolella eikä merkittävää kylmenemistä näy ennusteissa.

Syyssateet ovat kasvattaneet Lounais-Suomen pohjavesivarastoja ja pohjavesien pinnankorkeudet ovat kääntyneet nousuun. Varsinais-Suomessa ollaan lähellä ajankohdan keskiarvoa, Satakunnassa ehkä hieman keskiarvon yläpuolella.

Lisätietoja:

Juha-Pekka Triipponen, puh. 0295 022 953

Pauli Myllymäki, puh. 0295 022 910 Karvianjoki ja säännöstellyt järvet)

Maria Mäkinen, puh. 0295 022 913 (pohjavedet)

Avainsanat

Kuvat

Huhkon tulviva kalatietyömaa Raisionjoella sunnuntaina 23.11.2020. © Ilkka Myllyoja
Huhkon tulviva kalatietyömaa Raisionjoella sunnuntaina 23.11.2020. © Ilkka Myllyoja
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Kriterier fordras för att hållbart bärga vitmossa13.1.2021 09:23:16 EETTiedote

Nya metoder har utvecklats för maskinell bärgning av vitmossa och samtidigt som verksamheten effektiveras har bärgningsarealen ökat år för år. Samtidigt har diskussionen om hållbarheten i bärgningen ökat med tanke på naturens mångfald och klimatkonsekvenserna. Att bärga vitmossa är inte reglerat på samma sätt som till exempel torvproduktionen. Ett utvecklingsprojekt för att styra bärningen av vitmossa och utveckla förfaringsmetoder har därför inletts i NTM-centralen i Södra Österbotten.

Rahkasammalen kestävä korjuu tarvitsee kriteerit13.1.2021 09:23:15 EETTiedote

Rahkasammalen koneelliseen korjuuseen on kehitelty uusia menetelmiä, ja toiminnan tehostuessa korjuualat ovat vuosi vuodelta kasvaneet. Samaan aikaan keskustelu korjuun kestävyydestä luonnon monimuotoisuuden ja ilmastovaikutusten näkökulmasta on lisääntynyt. Rahkasammalen korjuu ei ole samaan tapaan säädeltyä kuin esimerkiksi turvetuotanto. Tämän vuoksi rahkasammalen korjuun ohjaamiseksi ja menettelytapojen kehittämiseksi on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa käynnistetty kehittämishanke.

Hakukierros haitallisten vieraslajien torjumiseksi on päättynyt17.12.2020 12:09:35 EETTiedote

Maa- ja metsätalousministeriö haluaa tehostaa haitallisten vieraslajien torjuntaa valtakunnallisesti. Ensimmäinen avustushaku vieraslajien saamiseksi kuriin on päättynyt marraskuun lopussa. Tavoitteena on vahvistaa kuntien, kansalaisjärjestöjen ja yritysten yhteistyötä haitallisten vieraslajien torjunnassa sekä edistää toimenpiteitä, joilla hävitetään lajien esiintymiä ja estetään niiden leviämistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme