Tulvatilanne lähenteli viikonloppuna Lounais-Suomen vesistöissä viimetalvisia ennätyksiä (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Viime viikolla (vko 47 /2020) Lounais-Suomessa satoi laajalti viidessä päivässä yhteensä noin 70 mm. Tämä on suunnilleen koko kuukauden keskimäärinen sademäärä, mikä sai vesistöt viikonloppuna tulvakorkeuksiin. Viime talven useita kuukausia lähes jatkuvana vallinnut tulvakausi alkoi näihin samoihin aikoihin, mutta ei niin rajuna kuin nyt. Monissa vesistöissä, kuten Perniönjoella, Eurajoella ja Karvianjoella oltiin sunnuntaina jo lähes samoissa lukemissa kuin viime talvena pahimmillaan helmikuussa 2020. Edellisen vuoden sademäärä oli lähes koko Lounais-Suomessa metrin luokkaa, mikä on vuodesta 1962 alkaneen mittaushistorian ennätystasoa keskimääräisen vuosisadannan ollessa noin 700 mm. Karvianjoella on satanut jopa 1150 mm viimeisen 12 kuukauden aikana, mikä on selvästi 58-vuotisen mittaushistorian ennätys.
Perniönjoki on ollut viime vuosina Lounais-Suomen vesistöjen herkimmin tulviva joki
Viime viikolla vedenpinta nousi viidessä päivässä yli kaksi metriä nostaen veden laajalti peltoalueille, läheiselle kantatielle ja uhkaamaan Perniön taajaman kiinteistöjä. Syksyn ensimmäiseen isompaan tulvatilanteeseen vaikuttaa yleensä pahentavasti myös rantakasvillisuuden aiheuttama virtausvastus, joka tulvavirtaamien jatkuessa vähitellen lakoontuu. Perniössä tällä hetkellä suunnitteilla oleva tulvasuojeluhanke tulee tarpeeseen.
Raisionjoella vesi nousi myös sunnuntaina 22.11.2020 harvinaisen korkeisiin lukemiin
Tilannetta pahensi Huhkon loppuvaiheessa olevan kalatien kunnostustyömaan väliaikaisten rakenteiden padottava vaikutus. Työ on toiveissa saada tämän syksyn osalta valmiiksi parin viikon kuluessa, mikä edellyttää ennustettua parin viikon kuivempaa jaksoa.
Satakunnassa runsasvetisin tilanne on ollut Pohjois-Satakunnassa Karvianjoen vesistössä
Satakunnassa on eletty tulvatilanteessa jo syyskuun puolivälistä lähtien alueelle osuneiden poikkeuksellisen suurten sademäärien vuoksi. Syyskuun alun jälkeen on satanut noin 350 mm, mikä on melkein tuplasti keskimääräinen arvo. Harjakosken padon virtaama oli viikonloppuna lähes sata kuutiota sekunnissa, mikä vastaa suunnilleen keskimääristä kevättulvahuippua. Isojärven vedenkorkeuden ennustetaan saavuttavan huippunsa, ennusteen mukaan n. +35,30 (N60), lähipäivien aikana. Alapuolisen Merikarvianjoen virtaama nousee lähes 70 kuutioon sekunnissa, mikä on samaa luokkaa kuin viime talven ennätys helmikuussa. Virtaamat pysyvät Karvianjoen säännöstellyssä vesistössä tämänhetkisten ennusteiden mukaan suurina ainakin joulukuun puoliväliin saakka, mutta tulevien viikkojen sääolosuhteet ratkaisevat jatkokehityksen.
Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on pysynyt säännöstelyn avulla keskiarvoissa
Viime talvena pahoja tulvaongelmia kokeneen Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeutta on pystytty pitämään säännöstelyn avulla keskimääräisten arvojen tuntumassa. Järven tulovirtaama oli viikonlopun sateen aikana maksimissaan 50 kuution luokkaa sekunnissa ja laskenut nyt 20 kuution tasolle. Järvestä juoksutetaan tällä hetkellä 8 m3/s. Alapuolisen Eurajoen virtaama nousi viikonloppuna alajuoksulla 43 kuutioon sekunnissa, mikä on noin kerran 4 vuodessa toistuva tulvavirtaama.
Kokemäenjoessa virtaama samalla tasolla kuin viime vuonna
Lounais-Suomen isoimmassa vesistössä Kokemäenjoessa virtaama on suunnilleen samaa tasoa kuin marraskuussa 2019. Lähipäiville on virtaaman ennustettu nousevan noin 500 kuutioon sekunnissa, kun viime talven ennätykset joulu- ja helmikuussa olivat lähes 700 kuution luokkaa ja tulvatilanne jatkui käytännössä koko talven. Tulvaherkällä Loimijoella virtaama nousi eilen 115 kuutioon sekunnissa, kun viimetalviset huiput olivat 200 kuution paikkeilla. Satakunnan vesistöissä talvitulvauhkaa aiheuttaa jatkossa myös mahdollinen äkillinen kylmeneminen runsasvetisessä tilanteessa ja siitä seuraavat hyydetulvaongelmat. Tällä hetkellä ei siitä ole vielä vaaraa, koska veden lämpötila on useita asteita plussan puolella eikä merkittävää kylmenemistä näy ennusteissa.
Syyssateet ovat kasvattaneet Lounais-Suomen pohjavesivarastoja ja pohjavesien pinnankorkeudet ovat kääntyneet nousuun. Varsinais-Suomessa ollaan lähellä ajankohdan keskiarvoa, Satakunnassa ehkä hieman keskiarvon yläpuolella.
Lisätietoja:
Juha-Pekka Triipponen, puh. 0295 022 953
Pauli Myllymäki, puh. 0295 022 910 Karvianjoki ja säännöstellyt järvet)
Maria Mäkinen, puh. 0295 022 913 (pohjavedet)
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Kajaanin Katajamäen tuulivoimapuiston YVA käynnistynyt (Kainuu, Pohjois-Savo)21.4.2021 16:06:05 EEST | Tiedote
Kainuun ELY-keskus on vastaanottanut ympäristövaikutusten arviointiohjelman Fortumin tuulivoimapuisto –hankkeesta Kajaanin Katajamäellä.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelma vuosille 2021–2024 on julkaistu (Itä-Suomi)20.4.2021 09:47:09 EEST | Tiedote
Kolmea Itä-Suomen maakuntaa; Etelä-Savoa, Pohjois-Savoa ja Pohjois-Karjalaa koskeva tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2021–2024 on julkaistu.
Asetus Saimaan kalastusrajoituksista viivästyy – Saimaannorppaa suojelee nyt vastuulliset kalastajat ja osakaskuntien tekemät kalastusrajoitukset16.4.2021 13:31:16 EEST | Tiedote
Asetus Saimaan kalastusrajoituksista on viivästynyt, koska asetuksen valmistelu on kesken valtioneuvostossa. Valtioneuvostossa on keskusteltu kalastusrajoituksista, mutta asetuksen lopullisesta sisällöstä ei ole löytynyt yhteisymmärrystä. Lausunnoilla olleessa asetusluonnoksessa rajoitusaika säilyi ennallaan ja rajoitusalueeseen ehdotettiin 243 neliökilometrin lisäystä. Asetusluonnosta kannatti noin 80 prosenttia lausunnon antajista, siitäkin huolimatta asetuksen käsittely on viivästynyt.
Päijänteellä ja Kymijoella varaudutaan kevättulvaan (Kaakkois-Suomi, Häme ja Keski-Suomi)15.4.2021 11:22:04 EEST | Tiedote
Huhtikuun alun lämmin ja sateinen sää on nostanut Kymijoen vesistöalueen järvien vedenpintoja nopeasti. Monissa järvissä vedenkorkeudet ovat olleet läpi talven tavanomaista korkeammalla ja helmikuun lopun runsaat sateet nostivat etenkin vesistöalueen pohjoisosissa lumen vesiarvon keskimääräistä suuremmaksi.
Arbetet på en strategi för vattenförsörjningen i Östra och Södra Finland går framåt (Mellersta Finland, Södra Savolax, Tavastland, Sydöstra Finland, Norra Karelen, Norra Savolax, Nyland)14.4.2021 13:12:55 EEST | Tiedote
I samarbetsområdet Östra och Södra har strategiarbetet fått en fartfylld start. En beskrivning av vattenförsörjningens nuläge och en utvärdering av verksamhetsmiljön har redan färdigställts. Härnäst ska aktörer inom landskapens intressentgrupper inbjudas till samarbetsträffar. Dessa arrangeras på distans i maj.
Itäisen ja Eteläisen Suomen vesihuoltostrategiatyö etenee (Keski-Suomi, Etelä-Savo, Häme, Kaakkois-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Uusimaa)14.4.2021 13:12:54 EEST | Tiedote
Itäisen ja Eteläisen yhteistyöalueen strategiatyö on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Vesihuollon nykytilan kuvaus ja toimintaympäristön arviointi ovat valmistuneet. Seuraavaksi maakuntien sidosryhmätoimijat kutsutaan ELY-keskuksen organisoimiin yhteistyötilaisuuksiin, jotka järjestetään etäyhteyksin toukokuussa.
Restaureringar av fågelvattnen i Bredviksfjärden och Kumo älvs delta planeras i samarbete (Egentliga Finland, Satakunta)14.4.2021 10:00:00 EEST | Tiedote
Forststyrelsen och NTM-centralen i Egentliga Finland inleder planeringen av restaureringen av fågelvattnen i Bredviksfjärden och i Kumo älvs delta. Området är ett nationellt värdefullt häcknings- och rastområde för fåglar. Planeringen av restaureringen är en del av livsmiljöprogrammet Helmi, vars mål är att trygga, skydda och förstärka den naturen i Finland och dess mångfald.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme