Tunnista vaarallinen mustasukkaisuus ja onnistu haitallisen mustasukkaisuuden itsehoidossa uutuuskirjan avulla

Mustasukkaisuus on tavallinen tunne, mutta joskus se johtaa ongelmiin ja jopa vaaratilanteisiin parisuhteessa. Onneksi mustasukkaisuutta voidaan hoitaa. Evolutiivisesti se on kehittynyt suojaamaan ihmiselle elintärkeitä sosiaalisia resursseja.

Mutta miksi mustasukkaisuus saa ihmisen joskus kontrolloimaan kumppaniaan tai jopa kohdistamaan väkivaltaa rakastettuaan kohtaan? Miten haitallisesta mustasukkaisuudesta voi päästä eroon?

Näihin kysymyksiin pureudutaan Kustannus Oy Duodecimin julkaisemassa psykologi, psykoterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti Katja Myllyviidan uutuuskirjassa Mustasukkaisuus. Kirjassa mustasukkaisuutta lähestytään kognitiivisen psykologian, kehityspsykologian ja evoluutiopsykologian viitekehyksistä.

Kirjan avulla voit arvioida omaa ja puolisosi mustasukkaisuuden ilmaisua ja sen taustalla vaikuttavia tekijöitä. Kirja sisältää lukuisia tapausesimerkkejä mustasukkaisuudesta sekä tunteiden säätelyä kehittäviä harjoituksia. Opit myös tunnistamaan, milloin mustasukkaisuus on normaali tunne ja milloin varoituskellojen tulisi soida.

Tunteiden ilmaisutapa riippuu kiintymystyylistä

Lapsuudessa opittu kiintymystyyli vaikuttaa siihen, kuinka reagoimme mustasukkaisuuden tunteisiin ja kykenemme kunnioittamaan omia ja kumppanimme rajoja. Kun kiintymyssuhde vanhempiin on ollut turvallinen, hankalienkin tunteiden ilmaiseminen suoraan ja rehellisesti aikuisiän parisuhteissa on mahdollista. Tunteet eivät aiheuta häpeää eivätkä ne mene yli.

Turvattomasti kiintyneet voivat sen sijaan vältellä viimeiseen asti vaikeiden tunteiden ilmaisua tai kohdistaa mustasukkaisuuden tunteet parisuhteen ulkopuoliseen, kolmanteen henkilöön. Kaoottisessa kiintymyssuhteessa kasvanut henkilö pitää normaalina kumppanin impulsiivista ja epäjohdonmukaista käytöstä ja saattaa sietää haitallista mustasukkaisuutta toiselta.

”On tärkeää, että myös haavoittuvuuteen ja tarvitsevuuteen liittyviä tunteita voidaan tunnistaa ja ilmaista parisuhteessa sopivassa määrin ja turvallisesti. Muuten tunteet voivat muuntua vihaksi tai krooniseksi vihamielisyydeksi, mikä lisää väkivallan riskiä parisuhteessa”, Myllyviita sanoo.

Mustasukkaisuuden hoito edellyttää itseymmärryksen lisäämistä

Mustasukkaisuuden hoidossa oman tarvitsevuuden ja siihen liittyvien tunteiden hyväksyminen ovat avainasemassa. Tavoitteena on myötätuntoinen ja arvostava suhde itseen.

Parisuhteessa voi päästää irti lapsuudessa opitusta kiintymystyylistä ja oppia toisenlainen tavan olla suhteessa muihin. On tärkeää ymmärtää, että parisuhteessa kumpikin osapuoli voi ylläpitää haitallista mustasukkaisuuskierrettä.

”Kumppanin mustasukkaisuudesta kärsivä osapuoli saattaa alkaa rajoittaa omia menojaan helpottaakseen mustasukkaisen puolisonsa olotilaa. Näin ei kuitenkaan kannata tehdä, sillä valitettavasti se vain vahvistaa mustasukkaisuutta. Mitä vähemmän suhteessa jää vapaata tilaa, sitä pienemmät tekijät laukaisevat mustasukkaisuuden.”

Vaarallinen mustasukkaisuus – tunnista merkit

Joskus mustasukkaisuus parisuhteessa johtaa väkivaltaan ja jopa henkirikokseen. Pelkän mustasukkaisuuden perusteella ei kuitenkaan voida ennustaa väkivaltaista käytöstä.

”Hyvä mittari on kysyä itseltä, tunteeko olonsa turvalliseksi parisuhteessa. On hälyttävää, jos omaa kumppaniaan joutuu pelkäämään. Jo uhan tunteeseen kannattaa havahtua.”

Aiempi väkivaltainen käytös, väkivallalla uhkailu, päihdeongelma ja persoonallisuushäiriöt lisäävät väkivallan riskiä, vaikka kumppani ei olisikaan erityisen mustasukkainen.

Mustasukkaisuuden hoito on mahdollista vain tiettyyn rajaan asti. Harhaluuloinen mustasukkaisuus, jossa kumppania kontrolloidaan ja alistetaan, on selkeä vaaran merkki. Mustasukkaisuutta ei kannata silloin jäädä hoitamaan. Turvaan pääseminen on tärkeää, sillä erotilanteessa väkivallan riski on erityisen suuri.

Katja Myllyviita: Mustasukkaisuus. 1. painos 2023. 274 s.

ISBN 978-952-360-394-3 (kirja)
ISBN 978-952-360-426-1 (e-kirja)
ISBN 978-952-360-425-4 (äänikirja)

Tilaa arvostelukappale PDF-muodossa: viestinta@duodecim.fi
Tilaa painettu arvostelukappale: kirjat@duodecim.fi

Lisätietoja
Psykologi, psykoterapeutti ja kouluttajapsykoterapeutti Katja Myllyviita, katja.myllyviita@gmail.com

Viestintäpäällikkö Minna Hietakangas, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 050 594 7685, minna.hietakangas@duodecim.fi