Tunturipöllö ja kuningaskalastaja ovat Suomen hurmaavimmat linnut

Herättääkö tiettyjen lintulajien näkeminen sinussa erityistä ällistystä tai ihastusta? Millainen lintu on sinusta “WAU!” ja millainen on “blaah”? Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen tutkijat halusivat selvittää tämän kansalaistieteen avulla. Lintujen valokuviin ja kansalaisten tykkäyksiin perustuvan Iratebirds sovelluksen avulla kerättiin maailmanlaajuisesti ihmisten arvioita lintujen ulkonäöstä.
Tutkimus pisteytti asteikolla 1–10 ulkonäön viehättävyyden lähes kaikille maailman yli 10 000 lintulajille.
Suomessa säännöllisesti esiintyvien lintulajien osalta esille nousi useita erinäköisiä viehättäviä lintuja.
– Suomen kymmenestä viehättävimmäistä lajista puolet on petolintuja ja näistä peräti neljä pöllöjä. Korkeimmat pisteet sai lumivalkea tunturipöllö, joka on myös kansainvälisesti pidetyin pöllö, kertoo väitöskirjatutkija Anna Haukka Luomuksesta.
Pöllöjen, haukkojen ja kotkien lisäksi korkeita pisteitä saivat myös pienikokoiset ja usein värikkäät lintulajit. Kaikkia maailman lintuja tarkasteltaessa kärkijoukkoon nousee huomattavasti petolintuja enemmän kirkasvärisiä lintuja, joita on maailmanlaajuisesti paljon runsaammin kuin pohjoisilla leveysasteilla.
Suomalaisista linnuista suuri osa on ruskean, mustan, harmaan ja valkoisen sävyisiä, mutta mukaan mahtuu myös korkeita viehättävyyspisteitä saaneita värikkäitä lajeja.
– Korkeita pisteitä saaneita Suomessa pesiviä värikkäitä lintuja olivat muun muassa kuningaskalastaja, sinirinta ja tilhi. Pienistä linnuista myös nappisilmäinen ja pitkäpyrstöinen pyrstötiainen on erityisen pidetty, Anna Haukka kertoo.
Lintujen ulkonäöllä on merkitystä kestävään luonnonsuojeluun
Tutkimuksessa julkaistiin ensimmäinen maailmanlaajuinen avoimesti saatavilla oleva tietokanta lintujen ulkonäön viehätysvoimasta ihmisten silmissä. Kiinnostavien anekdoottien lisäksi tietokannalla on runsaasti mahdollisia tutkimussovelluksia liittyen muun muassa siihen, mikä rooli lintujen ulkonäöllä on niiden saamassa luonnonsuojelun huomiossa. Lintujen tarkkailun tiedetään olevan ihmisille hyvinvointia tuova harrastus, mutta viehättävimpiä lintuja voidaan myös häiritä herkemmin luontoturismissa.
– Toisaalta esimerkiksi laittoman lemmikkikaupan kohteeksi voi päätyä lintuja osittain niiden viehättävän ulkonäön vuoksi. Tällöin ulkonäkö voi olla myös uhka luonnonvaraisille linnuille, Anna Haukka selittää.
Tutkimus toteutettiin Luonnontieteellisessä keskusmuseossa Helsingin yliopistossa ja tulokset on julkaistu Scientific Data -tiedesarjassa. Tuhannet ihmiset ympäri maailmaa osallistuivat lintujen viehättävyyden arviointiin. Kansainvälisyyden kasvattamiseksi sovellus käännettiin yhteensä kahdellekymmenelle kielelle.
Kymmenen kärki Suomessa
Suomessa esiintyvät linnut, jotka saivat korkeimmat ulkonäköpisteet asteikolla 1-10.
- Tunturipöllö 8.02
- Kuningaskalastaja 7.66
- Viirupöllö 7.61
- Suopöllö 7.49
- Maakotka 7.47
- Viiksitimali 7.46
- Tilhi 7.37
- Pyrstötiainen 7.35
- Sinirinta 7.34
- Hiiripöllö 7.33
Alkuperäinen julkaisu
Haukka, A., Lehikoinen, A., Mammola, S. et al. The iratebirds Citizen Science Project: a Dataset on Birds’ Visual Aesthetic Attractiveness to Humans. Sci Data 10, 297 (2023). https://doi.org/10.1038/s41597-023-02169-0
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Anna Haukka, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luomus, anna.haukka@helsinki.fi
Yli-intendentti, Aleksi Lehikoinen, Luomus, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, 045-1375732
PostDoc tutkija Andrea Santageli, andrea.santangeli@helsinki.fi
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme