Tuore kysely: Lapsen kuoleman jälkeen vanhemmat eriarvoisessa asemassa

Vaikka suru ei ole sairaus, se tekee työkyvyttömäksi. Koska surulle ei ole olemassa diagnoosia, lapsen kuoleman jälkeen vanhempien saamat diagnoosit ovat hyvin kirjavia ja esimerkiksi masennusdiagnoosi voi vaikeuttaa vanhemman elämää jatkossa. Myös sairauslomien pituuksissa on suuria eroja kuin myös siinä, kuinka monta kertaa vanhemmat ovat joutuneet sairauslomia hakemaan.

Lapsen kuoleman jälkeen vanhemmat ovat saaneet muun muassa seuraavanlaisia diagnooseja: akuutti stressireaktio, traumaperäinen stressireaktio, sopeutumishäiriö, masennus sekä sekamuotoinen ahdistus- ja masennustila. Suurin osa vastaajista on saanut sairauslomaa ensimmäisellä kerralla haettaessa alle kuukauden. Lähes 30% vanhemmista on joutunut hakemaan sairauslomaa ensimmäisen suruvuoden aikana yli neljä kertaa. Huolestuttavaa on myös se, että masennusdiagnoosin saaneista 60% sai diagnoosin alle kolmen kuukauden kuluessa lapsen kuolemasta. Monet vanhemmat kokevat, että masennusdiagnoosi on ollut heidän kohdallaan väärä ja on vaikeuttanut myöhempää elämää.

”Suru on normaali reaktio lapsen kuolemaan. Surussa on samanlaisia oireita kuin masennuksessa mutta ne kuuluvat normaaliin suruun, ja kolme ensimmäistä kuukautta on jokaiselle vanhemmalle raskasta ja lohdutonta aikaa. Sairauslomakäytäntöjen yhtenäistäminen olisi erittäin tärkeää yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.” Kertoo KÄPY ry:n toiminnanjohtaja Susanna Uittomäki.

Lapsensa menettäneet vanhemmat ovat eriarvoisessa asemassa jo lainsäädännönkin kautta, koska jos lapsi kuolee kohtuun tai äitiysrahakaudella, on äiti oikeutettu äitiysrahaan yhteensä 105 arkipäivää ja isä 18 arkipäivää. Jos vauva kuolee vanhempainrahakaudella, ovat molemmat vanhemmat oikeutettuja vanhempainrahaan 12 arkipäivää kuolinpäivästä. Tästä eteenpäin, jos lapsi kuolee, vanhemmat eivät ole oikeutettuja mihinkään tukiin. Nämä vanhemmat ovat riippuvaisia lääkäreiden ja työnantajien suhtautumisesta.

”Taloudellisista asioista surun keskellä taisteleminen on äärimmäisen raskasta. Auttaisi, jos surevan ei tarvitsisi hakea jatkuvasti uusia sairauslomia. Sen lisäksi työnantajien tulisi huomioida surevan työhön paluun helpottaminen esimerkiksi mahdollistamalla osa-aikatyö sekä työtehtäviin ja työaikoihin liittyvät joustot.” Uittomäki jatkaa.

*Kysely toteutettiin 27.-30.9.2019 KÄPY- Lapsikuolemaperheet ry:n Facebook-sivujen kautta. Kyselyyn vastasi 89 lapsensa menettänyttä vanhempaa.