Tuore kysely: Yli puolet suomalaisista uskoo tieteen ja asiantuntijuuden merkityksen kasvavan koronakriisin jälkeen
Sitran teettämään kyselytutkimukseen vastanneista enemmistö uskoo yhteiskuntaryhmien välisten jännitteiden ja ristiriitojen lisääntyvän taloudellisissa ja sosiaalisissa kysymyksissä koronakriisin jälkeen. Luottamus moniin instituutioihin puolestaan näyttää koronakevään aikana kasvaneen.

Sitran teettämään kyselytutkimukseen vastanneista suomalaisista 61 prosenttia uskoo, että tieteen ja asiantuntijuuden merkitys lisääntyy koronakriisin jälkeisessä ajassa. Yli puolet vastanneista, 54 prosenttia, uskoo myös, että yhteiskuntaryhmien väliset jännitteet ja ristiriidat taloudellisissa ja sosiaalisissa kysymyksissä lisääntyvät. 42 prosenttia vastanneista uskoo, että koronan vuoksi kansalaisten seuranta ja valvonta lisääntyy myös kriisin jälkeen.
Harvempi, 29 prosenttia, sen sijaan näkee, että korona erityisesti lisäisi ihmisten halua lahjoittaa rahaa tai muuta apua sitä tarvitseville koronan seurauksena. Vielä harvempi, 18 prosenttia vastanneista, uskoo, että kriisin jälkeen ihmisten halu osallistua poliittiseen toimintaan kasvaisi, joskin nuorimmista vastaajista eli 15–24-vuotiaista näin uskoi useampi eli 28 prosenttia.
Tiedot ilmenevät Sitran Kansanvallan peruskorjaus -projektin teettämästä laajasta kyselytutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten näkemyksiä suomalaisen demokratian tulevaisuuden kannalta keskeisistä tekijöistä kuten koronakriisin oletetuista vaikutuksista yhteiskuntaan, ihmisten omasta vaikuttamis- ja osallistumishalukkuudesta sekä käsityksiä nykyisistä puolueista ja niiden toimintatavoista. Kansalaiskyselyn tavoitteena oli hankkia tietoa demokratian kehitystyön tueksi, sekä kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamiseksi.
”Tulokset kertovat ainakin siitä, että moni suomalainen arvioi koronakriisillä olevan pitkäaikaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia ja toisaalta myös sitä, että ihmiset toivovat, että heidän tulevaisuuteensa vaikuttavat päätökset perustuisivat tutkittuun tietoon”, Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä sanoo.
Luottamus useimpiin instituutioihin kasvanut, asiantuntijoille toivotaan lisää vaikutusvaltaa
Kyselytutkimuksen toteutti TNS Kantar. Tutkimuksen aineisto edustaa Suomen 15–85-vuotiasta väestöä. Kysely toteutettiin 29.4.–8.5. 2020 välisenä aikana ja tutkimukseen vastasi 3 832 väestöä edustavaa henkilöä.
Laajassa kyselyssä selvitettiin myös ihmisten luottamusta erilaisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin sekä sitä, mille tahoille suomalaiset toivoisivat nykyistä enemmän vaikutusvaltaa. Jo ennestään korkealla ollut luottamus tasavallan presidenttiin on kyselyn perusteella koronakevään aikana entisestään kasvanut: siinä missä vuonna 2017 suomalaisista 32 prosenttia kertoi luottavansa erittäin paljon tasavallan presidenttiin, nyt luku oli peräti 40 prosenttia. Hallitus-instituutioon luotti nyt erittäin paljon 13 prosenttia ja melko paljon 47 prosenttia suomalaisista siinä missä vastaavat luvut vuonna 2017 olivat viisi ja 30 prosenttia. Myös luottamus eduskuntaan ja mediaan näyttäisi kasvaneen aiempiin vuosiin nähden kevään 2020 aikana.
Kysyttäessä että minkä toimijoiden yhteiskunnallista vaikutusvaltaa tulisi lisätä, 37 prosenttia suomalaisista lisäisi asiantuntijoiden yhteiskunnallista vaikutusvaltaa, 33 prosenttia lisäisi tasavallan presidentin vaikutusvaltaa ja 28 prosenttia kansalaisten itsensä vaikutusvaltaa.
Poliittiset puolueet löytyvät kyselyssä listausten hänniltä. Vain kolme prosenttia vastanneista kertoo luottavansa puolueisiin erittäin paljon, 27 prosenttia kertoo luottavansa melko paljon, 48 prosenttia sanoo, ettei luota kovinkaan paljon puolueisiin ja 13 prosenttia ei luota lainkaan. Puolueiden yhteiskunnallista vaikutusvaltaa haluaisi lisätä vain neljä prosenttia vastanneista, 59 prosenttia pitäisi puolueiden vaikutusvallan ennallaan ja 25 prosenttia on sitä mieltä, että puolueiden vaikutusvaltaa tulisi vähentää.
Kyselyn on teettänyt Sitran Kansanvallan peruskorjaus -projekti. Laajan kyselyn muut osat julkistetaan heinäkuun lopussa ja elokuun alussa. Niissä kerrotaan tarkemmin siitä, millä tavoilla ja mihin asioihin suomalaiset haluavat itse osallistua ja vaikuttaa sekä siitä, millaisena suomalaiset näkevät puoluetoiminnan ja puolueorganisaatiot.
Kansanvallan peruskorjaus -projektin tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa uudistumiskykyisenä demokratian mallimaana. Tämä edellyttää päätöksenteon, hallinnon ja osallisuuden systeemistä muutosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti Kivelä, johtaja, Uudistumiskyky, antti.kivela@sitra.fi, 040 482 7435
Samuli Laita, johtava asiantuntija, viestintä, samuli.laita@sitra.fi, 040 536 8650
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
Korona paljasti Suomen päätöksenteon kehittämistarpeita14.1.2021 02:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen muistion mukaan suomalainen päätöksenteko- ja hallintojärjestelmä on toiminut koronakriisissä melko hyvin. Silti esimerkiksi päättäjien reagointikykyä, lainvalmistelun laatua ja eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä tulisi parantaa vastaamaan tulevien kriisien haasteisiin.
Kirjastot kehittävät keinoja kansanvallan vahvistamiseksi – eduskunnalta lisäraha toiminnan jatkamiseen22.12.2020 09:22:23 EET | Tiedote
Kirjastot eri puolilla Suomea kehittävät toimintamalleja, joiden avulla kirjastot voisivat toimia osallistumisen, kohtaamisten ja turvallisen keskustelun alustoina. Konseptien jatkokehittämiseen ja levittämiseen osoitettiin eduskunnan budjettikäsittelyssä miljoona euroa valtion ensi vuoden budjettiin.
Coronatiden har skakat om finländarnas värden: hållbara levnadsvanor hoppas förbli permanenta15.12.2020 02:00:00 EET | Tiedote
Coronaviruset har tillfälligt gjort många människors levnadsvanor mer hållbara. Många önskar att de nya levnadsvanorna skulle förbli permanenta, avslöjar vår nya utredning.
Korona-aika on ravistellut suomalaisten arvoja: kestävistä elämäntavoista toivotaan pysyviä15.12.2020 02:00:00 EET | Tiedote
Poikkeusolot ovat muuttaneet monen elintapoja hetkellisesti kestävämpään suuntaan. Useat toivovat uusista elintavoista kuitenkin pysyviä, kertoo Sitran tuore selvitys.
Tiedonkäyttö lainsäädäntötyössä on sekavaa – selvitys ehdottaa kehittämisen asiantuntijoita eduskuntaan ja valtioneuvostoon24.11.2020 09:30:00 EET | Tiedote
Päätöksentekoa ja lakien säätämistä tulisi selkeyttää ja tehdä avoimemmaksi, jotta luottamus kansanvaltaan säilyy monimutkaistuvassa maailmassa. Päätöksenteossa kansalaisten rooli tiedon tuottajina jää nykyisin pieneksi.
Mediakutsu webinaariin ti 24.11.2020 klo 9:30: Miten tietoa käytetään päätöksenteossa?19.11.2020 15:54:25 EET | Kutsu
Tilaisuudessa julkistetaan Sitran tekemä Miten tietoa käytetään päätöksenteossa -selvitys, joka tarkastelee lainsäädäntöprosessin sujuvuutta ja sitä, miten tietoa käytetään päätöksenteossa.
”USA:s kaos behöver inte vara Finlands väg” – Kommunerna prövar en robot som stöd för delaktighet och demokrati3.11.2020 13:04:44 EET | Tiedote
Föregångarkommuner på olika håll i Finland prövar under hösten och vintern om robotsamtal och analys med artificiell intelligens fungerar som stöd för att höra kommuninvånarna och som grud för att utveckla kommunen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme