Tuore kysely: Yli puolet suomalaisista uskoo tieteen ja asiantuntijuuden merkityksen kasvavan koronakriisin jälkeen

Sitran teettämään kyselytutkimukseen vastanneista suomalaisista 61 prosenttia uskoo, että tieteen ja asiantuntijuuden merkitys lisääntyy koronakriisin jälkeisessä ajassa. Yli puolet vastanneista, 54 prosenttia, uskoo myös, että yhteiskuntaryhmien väliset jännitteet ja ristiriidat taloudellisissa ja sosiaalisissa kysymyksissä lisääntyvät. 42 prosenttia vastanneista uskoo, että koronan vuoksi kansalaisten seuranta ja valvonta lisääntyy myös kriisin jälkeen.

Harvempi, 29 prosenttia, sen sijaan näkee, että korona erityisesti lisäisi ihmisten halua lahjoittaa rahaa tai muuta apua sitä tarvitseville koronan seurauksena. Vielä harvempi, 18 prosenttia vastanneista, uskoo, että kriisin jälkeen ihmisten halu osallistua poliittiseen toimintaan kasvaisi, joskin nuorimmista vastaajista eli 15–24-vuotiaista näin uskoi useampi eli 28 prosenttia.

Tiedot ilmenevät Sitran Kansanvallan peruskorjaus -projektin teettämästä laajasta kyselytutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten näkemyksiä suomalaisen demokratian tulevaisuuden kannalta keskeisistä tekijöistä kuten koronakriisin oletetuista vaikutuksista yhteiskuntaan, ihmisten omasta vaikuttamis- ja osallistumishalukkuudesta sekä käsityksiä nykyisistä puolueista ja niiden toimintatavoista. Kansalaiskyselyn tavoitteena oli hankkia tietoa demokratian kehitystyön tueksi, sekä kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamiseksi.

”Tulokset kertovat ainakin siitä, että moni suomalainen arvioi koronakriisillä olevan pitkäaikaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia ja toisaalta myös sitä, että ihmiset toivovat, että heidän tulevaisuuteensa vaikuttavat päätökset perustuisivat tutkittuun tietoon”, Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä sanoo.

Luottamus useimpiin instituutioihin kasvanut, asiantuntijoille toivotaan lisää vaikutusvaltaa

Kyselytutkimuksen toteutti TNS Kantar. Tutkimuksen aineisto edustaa Suomen 15–85-vuotiasta väestöä. Kysely toteutettiin 29.4.–8.5. 2020 välisenä aikana ja tutkimukseen vastasi 3 832 väestöä edustavaa henkilöä.

Laajassa kyselyssä selvitettiin myös ihmisten luottamusta erilaisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin sekä sitä, mille tahoille suomalaiset toivoisivat nykyistä enemmän vaikutusvaltaa. Jo ennestään korkealla ollut luottamus tasavallan presidenttiin on kyselyn perusteella koronakevään aikana entisestään kasvanut: siinä missä vuonna 2017 suomalaisista 32 prosenttia kertoi luottavansa erittäin paljon tasavallan presidenttiin, nyt luku oli peräti 40 prosenttia. Hallitus-instituutioon luotti nyt erittäin paljon 13 prosenttia ja melko paljon 47 prosenttia suomalaisista siinä missä vastaavat luvut vuonna 2017 olivat viisi ja 30 prosenttia. Myös luottamus eduskuntaan ja mediaan näyttäisi kasvaneen aiempiin vuosiin nähden kevään 2020 aikana.

Kysyttäessä että minkä toimijoiden yhteiskunnallista vaikutusvaltaa tulisi lisätä, 37 prosenttia suomalaisista lisäisi asiantuntijoiden yhteiskunnallista vaikutusvaltaa, 33 prosenttia lisäisi tasavallan presidentin vaikutusvaltaa ja 28 prosenttia kansalaisten itsensä vaikutusvaltaa.

Poliittiset puolueet löytyvät kyselyssä listausten hänniltä. Vain kolme prosenttia vastanneista kertoo luottavansa puolueisiin erittäin paljon, 27 prosenttia kertoo luottavansa melko paljon, 48 prosenttia sanoo, ettei luota kovinkaan paljon puolueisiin ja 13 prosenttia ei luota lainkaan. Puolueiden yhteiskunnallista vaikutusvaltaa haluaisi lisätä vain neljä prosenttia vastanneista, 59 prosenttia pitäisi puolueiden vaikutusvallan ennallaan ja 25 prosenttia on sitä mieltä, että puolueiden vaikutusvaltaa tulisi vähentää.

Kyselyn on teettänyt Sitran Kansanvallan peruskorjaus -projekti. Laajan kyselyn muut osat julkistetaan heinäkuun lopussa ja elokuun alussa. Niissä kerrotaan tarkemmin siitä, millä tavoilla ja mihin asioihin suomalaiset haluavat itse osallistua ja vaikuttaa sekä siitä, millaisena suomalaiset näkevät puoluetoiminnan ja puolueorganisaatiot.

Kansanvallan peruskorjaus -projektin tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa uudistumiskykyisenä demokratian mallimaana. Tämä edellyttää päätöksenteon, hallinnon ja osallisuuden systeemistä muutosta.