Tuore tutkimus paljastaa: Tässä työelämän ominaisuudessa Suomessa hävitään räikeästi muille Pohjoismaille

Academic Workin YPAI-tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa myös suomalaisten nuorten ammattilaisten mielipiteitä siitä, mitä he haluavat työelämältään. Tutkimuksessa ilmenneistä eroista suurimmat kontrastit löytyivät verrattaessa suomalaisia tanskalaisiin ja ruotsalaisiin.

Suomalaisista nuorista ammattilaisista vain kolmasosa olisi valmis sitoutumaan työnantajaansa yli viideksi vuodeksi, kun taas tanskalaisista vastaajista 74% olisi siihen valmis. Yleisellä tasolla pohjoismaisista nuorista ammattilaisista 41% olisi valmis sitoutumaan työnantajaansa yli viideksi vuodeksi. Suomalaiset nuoret ovat pohjoismaisista vastaajista vähiten halukkaita sitoutumaan työpaikkoihinsa pitkiksi ajoiksi. Etenemismahdollisuudet taas kiinnostavat suomalaisia enemmän kuin tanskalaisia.

Suomalaisille vastaajille tärkeimpiä syitä työnantajalla pysymiseen olivat hyvät suhteet esimieheen ja työkavereihin, sekä etenemismahdollisuuksien taso yrityksen sisällä.

Great Place to Work (GPTW) julkaisee vuosittain listan Suomen parhaista työpaikoista. Vuoden 2018 parhaat työpaikat julkaistaan perjantaina 16. Helmikuuta. GPTW:n johtamisen ja yrityskulttuurin konsultti  Joni Sarpo kiteyttää luottamuksen tärkeimmäksi asiaksi, jos organisaatio haluaa menestyä työnantajana ja tukea henkilöstöään sitoutumaan työpaikkaansa.

- Meillä tutkimuksen ytimessä on luottamus ja sen toteutuminen työpaikalla. Luottamuksen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että hienot sanat kohtaavat tekojen kanssa, Sarpo painottaa.

GPTW:n datan mukaan Suomen parhaissa työpaikoissa lähtövaihtuvuus on 7,5 % vuodessa ja toimialoittain parhaat työpaikat onnistuvat pitämään työntekijänsä 50 % paremmin kuin kilpailijansa. Sarpon mukaan työntekijöiden hyvinvointiin ja viihtymiseen kannattaa panostaa erityisesti kuuntelemalla ja osallistamalla.

- Nopea työpaikanvaihtamisen trendi alkaa heijastua Suomeenkin. Meidän mittauksissa parhaiten pärjäävät suomalaisyritykset kasvattavat liikevaihtoaan keskimäärin 26 % vuodessa. Keskimäärin Suomessa tämä luku pyörii 1-2 % luokassa. Suurin ero on siinä, miten tunnistetaan oman liiketoiminnan kasvunmahdollistajia. Monissa tapauksissa kyseessä on nimenomaan henkilöstö ja heihin panostaminen. Avainasioita on ihmisistä välittäminen ja varmistus siitä, että jokainen voi tehdä oman työnsä mahdollisimman hyvin, Sarpo kommentoi

Eroja johtajuuden ja työilmapiirin arvostuksissa

Yksi silmiinpistävä ero Suomen ja Ruotsin välillä löytyy vastaajien suhtautumisesta johtajuuteen. Suomalaiset sietävät huonoa esimiestä paremmin, mikäli työilmapiiri työpaikalla on muuten hyvä. Ruotsalaisille moderni johtajuus taas oli tärkein tekijä uutta työnantajaa valittaessa - suomalaisille hyvä esimies oli vasta viidenneksi tärkein tekijä. Academic Workin rekrytointijohtaja Laura Christie kertoo työyhteisön yhteisten arvojen ohjaavan parhaimmillaan kaikkea arjen tekemistä.

- Meillä yrityskulttuuri ja sitoutuminen lähtee arvoista. Ne ovat koko ajan läsnä kaikessa tekemisessä sekä asiakkaiden kanssa että keskinäisessä työskentelyssä. Arvomme ovat juurtuneet osaksi työkulttuuriamme ja ovat niin läsnä koko ajan, että ne ohjaavat toimintaa. Kaikki eivät tietenkään ole samanlaisia persoonia, mutta yhteinen tavoite ja yhteiset toimintatavat helpottavat yhteistyötä merkittävästi, Christie korostaa.

- Yrityskulttuuri on helpottanut meidän rekrytointia. Meille haetaan töihin, koska on kuultu, että “meillä on hyvä meininki”. Suosittelen yrityksiä kristallisoimaan rohkeasti omat arvonsa ja viestimään niistä. Hajuton ja mauton ei oikein toimi enää, Christie valistaa.


Suomalaiset valmiita pitkiin työmatkoihin

Etenemismahdollisuuksien tärkeyttä arvioitaessa suomalaiset olivat toiseksi kunnianhimoisimpia. Norjalaisille etenemismahdollisuudet olivat tärkeimpiä. Suomalaisille nuorille ammattilaisille työnantajan valinnassa tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat täpärästi ystävälliset kollegat ja hyvä työilmapiiri. Toiseksi tärkeintä olivat työnantajan tarjoamat kasvu- ja urakehitysmahdollisuudet.

Joustavat työnteon mahdollisuudet kiinnostivat suomalaisia enemmän kuin muita pohjoismaalaisia. Työpaikan fyysiset puitteet kiinnostivat kaikista vähiten. Vastausten perusteella suomalaiset ovat valmiita käyttämään työmatkoihinsa jopa kaksi tuntia päivittäin hyvän työnantajan vuoksi. Esimerkiksi tanskalaiset tuntuvat olevan mukavuudenhaluisempia − työpaikan hyvä sijainti oli heille toiseksi tärkein tekijä työnantajaa valittaessa.

Vastauksissa huomattiin eroja myös sukupuolten välillä. Suomalaismiehille kaikista tärkeintä olivat  etenemismahdollisuudet. Suomalaisia naisia kiinnostivat eniten ystävälliset kollegat ja hyvä työilmapiiri. Yleisellä tasolla miespuolisia vastaajia kiinnostivat eniten palkka ja henkilöstöedut, sekä kehittymismahdollisuudet. Naispuolisia vastaajia kiinnostivat eniten johtajuuden laatu, työilmapiiri sekä työsuhteen pysyvyys.