Tuore tutkimus: suomalainen urheilujournalismi on hampaaton urheiluvallan vahtikoira
Suomalaista huippu-urheilua pyrittiin uudistamaan vuosina 2010–2012 toimineen Huippu-urheilun muutosryhmän (HuMu) toimesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti HuMun työtä 2,6 miljoonalla eurolla. Mediaurheiluun erikoistuneet tutkijat Antti Laine Jyväskylän yliopistosta ja Riikka Turtiainen Turun yliopistosta selvittivät HuMu-uutisoinnin perusteella, millainen urheiluvallan vahtikoira suomalainen urheilujournalismi on.
HuMu sai runsaasti julkisuutta ja sen työtä kohtaan esitettiin myös kovaa kritiikkiä. Urheilutoimittajat eivät kuitenkaan työtä penkoneet, vaan he havahtuivat HuMun toiminnan epäkohtiin vasta, kun niitä oli tarkasteltu muiden toimesta. Esimerkiksi yleisaikakauslehdet Apu ja Seura uutisoivat HuMun rahankäyttöön ja haastattelumetodeihin liittyvistä epäkohdista ennen kuin urheilutoimittajat niihin tarttuivat. Sanomalehdissä kriittisimpiä olivat lukijoiden mielipidekirjoitukset ja urheilutoimitusten ulkopuolisten henkilöiden jutut.
Urheilujournalistit eivät harjoita tutkivaa journalismia
- Urheilujournalistit ovat usein kriittisiä urheilijoiden suorituksia ruotiessaan tai dopingin kaltaisista sääntörikkomuksista uutisoidessaan, mutta tutkimamme tapaus osoitti selkeästi, että urheilujournalistit eivät juuri harjoita tutkivaa journalismia. Pääosin he tyytyivät välittämään heille tiedotteissa ja mediatilaisuuksissa tarjoiltua informaatiota, Laine toteaa.
- Kuvaava esimerkki on, että eräs urheilutoimittaja nimitti heti HuMun loppuraportin julkistusta seuranneena päivänä ryhmän tekemää työtä valtavaksi ja perusteelliseksi, mutta tiesi epäkohtien tultua muualla julki kuukausia myöhemmin kertoa, että matkalla sattui virheitä ja vääriä valintoja, Turtiainen esittää.
Tutkimuksessa laaja aineisto
Ensisijainen tutkimusaineisto koostui levikiltään kolmen Suomen suurimman päivälehden (Aamulehti, Helsingin Sanomat ja Turun Sanomat) ja maan molempien iltapäivälehtien (Iltalehti ja Ilta-Sanomat) kaikesta HuMu-uutisoinnista lehtien painetuissa versioissa. Vertailuaineistona käytettiin muissa medioissa muutostyöstä julkaistuja juttuja. Tarkasteluajanjakso oli rajattu HuMun loppuraportin julkistamista (5.12.2012) seuranneelle puolen vuoden ajalle (6.12.2012–5.6.2013).
Analyysissä yhdistyivät määrällinen ja laadullinen tutkimusote. Määrällisen tarkastelun avulla selvitettiin yleiskuva juttujen määristä, laajuudesta ja ajallisesta jakautumisesta. Laadullisesti analysoitiin, mistä ja miten uutisoinnissa on puhuttu. Vertaisarvioitu tutkimusartikkeli on julkaistu Media & viestintä -lehden uusimmassa numerossa (4/2018) sekä lehden tänään 8.2.2019 ilmestyneessä vuoden 2018 vuosikirjassa. Artikkeli löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/77461
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliopistotutkija, Antti Laine (LitT), Jyväskylän yliopisto, 040 805 39 58, antti.laine@jyu.fi
Yliopistonlehtori, Riikka Turtiainen (FT), Turun yliopisto, 040 534 8458, rmturt@utu.fi
Tiedottaja Martta Walker, Jyväskylän yliopisto, 040 805 4717, martta.a.walker@jyu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius suuntaa katseensa merelle18.9.2025 15:00:00 EEST | Kutsu
Puhdas energiasiirtymä muuttaa muun muassa sellaisten yritysten liiketoimintaympäristöä, joiden asiakkaat toimivat merialueilla tai meriliikenteeseen sidoksissa olevilla aloilla. Siksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on suunnannut katseensa myös merelle kehittäessään yritysten liiketoimintaa.
Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.
Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.
Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme