Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Tuottajajärjestöt kokosivat suomalaisen karjatalouden ympäristövaikutukset päätöksentekoa varten

Jaa

Karjataloudesta ja sen ympäristövaikutuksista keskustellaan paljon, mutta usein rajatusti ja vain yhdestä näkökulmasta. Karjataloudella on kiistattomia positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Karjatalouden ilmasto- ja vesistövaikutukset ovat sen sijaan globaalilla tasolla kuormittavia, mutta voiko suomalainen karjatalous tehdä poikkeuksen? Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC esitteli tänään suomalaisen karjatalouden ympäristövastuullisuutta ja kehittämistarpeita ympäristöalan vaikuttajawebinaarissa.

Ratkaisu 1: Nurmien biomassa hyödynnetään märehtijöiden ravinnoksi, sillä sitä ei pystytä suoraan hyödyntämään ihmisen ravinnoksi.

Karjatalouden keskeiseksi ongelmaksi nähdään usein se, että sen vaatima rehuala vie pellon käyttömahdollisuuksia ruokakasveilta. Jos pellolla kasvatettaisiin nautojen nurmirehun sijasta ihmisten ravintokasveja, samalta alalta saataisiin enemmän kaloreita ihmisille. Suomen kasvuolosuhteisiin sopivia proteiinikasveja ovat tällä hetkellä pääasiassa herne ja härkäpapu. Ja vaikka siirryttäisiin kuluttamaan näitä kasveja yhä enemmän lihan sijaan, kasvien viljelyllä on kuitenkin aina yksi rajoittava tekijä: kasvinvuorotus. Kasvinvuorotus tarkoittaa sitä, että samalla peltolohkolla ei voi viljellä jatkuvasti samaa kasvia, jotta kasvinterveys toimisi. Pellolla on välillä viljeltävä muita kasveja.

Nurmi hyvänä maanparannuskasvina on tässä tärkeä osa kokonaisuutta. Siksi yksi järkevän maankäytön ratkaisu löytyy karjataloudesta, joka hyödyntää nurmia rehuksi. Suomessa nurmi kasvaa hyvin ja varmasti, joten sitä on paljon hyödynnettävissä karjatalouden ravinnoksi. Lämpenevässä ilmastossa nurmet korvaavat roudan maan rakennetta vahvistavan vaikutuksen. Siksi karjataloutta kannattaa ylläpitää erityisesti eroosioalttiilla alueilla, jotta nurmiviljelyllä on markkinat ja mahdollisuus hyödyntää maan ravinnevaroja tehokkaasti. 

Nurmet ovat tärkeä osa ruokakasvien kasvattamista, sillä ne parantavat maan terveyttä ja multavuutta. Lisäksi nurmiviljely toimii hyvänä hiiliviljelymenetelmänä viedessään orgaanista aineista maan alle runsaissa juuristoissaan. Myös viljat, joita käytetään niin märehtijöille kuin yksimahaisille, ovat usein korjattu pelloilta, joissa ei kyseisenä vuonna olisi ollut mahdollista saada myllykelpoista viljaa tai kuivauskustannukset olisivat olleet kohtuuttomia.

Tuottajajärjestöjen maatalouden ilmastotiekartan mukaan herne- ja härkäpapualaa nostetaan 100 000 hehtaarilla vuoteen 2035 mennessä. Tämä johtaisi ensimmäisen ilmastoskenaarion päästövähennystavoitteen saavuttamiseen, eli 29 % päästövähenemään 2035 mennessä, yhdessä muiden ilmastotiekartan toimien kanssa.

Ratkaisu 2: Toimitaan esimerkkinä ja jatketaan kestävää karjataloutta. Suomalainen nurmipohjainen ja suureen peltoalaan perustuva maidon- ja lihantuotanto on ilmasto- ja vesistövaikutuksiltaan parasta maailmassa.

Karjatalous kuormittaa ilmastoa sellaisilla alueilla, joissa eläintiheys on suuri suhteessa käytettyyn pinta-alaan. Suomessa nautatiheys on pieni: yhtä nautaa kohden peltoalaa on käytettävissä yli 2 peltohehtaaria. Tämä on noin kaksinkertainen pinta-ala verrattuna esimerkiksi Keski-Euroopan keskiarvoon.

Lisäksi veden saatavuus voi rajoittaa ruuantuotantoa merkittävästi, sillä suurin osa maailman vedestä käytetään kasteluun, ja myös märehtijöiden kasvattamiseen kuluu paljon vettä. Ainutlaatuisen pohjoisen sijaintimme vuoksi Suomen vahvuus kotieläintuotannossa on runsaat, puhtaat ja luonnollisesti uusiutuvat vesivarat ja vettä on runsaasti saatavilla myös karjatalouden käyttöön. Vain 3 % vuosittaisesta valumasta on käytössä.

Ratkaisu 3: Kehitämme toimintamalleja, jotka edesauttavat laiduntavien eläinten ja laidunnusta tarvitsevien alueiden kohtaamista. Meidän tulee lisätä hoidossa olevien perinneympäristöjen määrää ja kohdentaa perinnebiotooppien hoitoa alueellisen edustavuuden varmistamiseksi.

Maatalouden rakennemuutos on muuttanut pellonkäyttöä ja johtanut luonnonlaitumien vähenemiseen ja myös esimerkiksi maatalousympäristön linnuston muutoksiin. Kyse ei ole vain karjatalouden vähenemisestä vaan myös entistä suuremmista peltolohkoista, piennarten vähenemisestä, kasvinsuojeluaineiden käytöstä ja ojituskäytännöistä.

Karjataloudella on korvaamattomia positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja erityisesti perinnebiotooppeihin. Monivuotiset nurmet lisäävät lintulajien runsautta ja monimuotoisuutta ja monet lajit hyötyvät vaihtelevasta maisemasta.

Ratkaisu 4: Ylläpidetään kestävää karjataloutta suomalaisen luomutuotannon mahdollistajana ja tavanomaisen tuotannon kehittäjänä. Lantaa ja nurmia tarvitaan maaperän orgaanisen aineksen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi.

Karjanlanta on avainasemassa maaperän toimintojen biologisten toimintojen aktivoinnissa, sillä nurmikierron ja lannankäytön ansioista maaperän elämää pystytään ylläpitämään. Karjanlannasta ravinteet ja orgaaninen aines kiertävät luonnollisesti parantaen maan kasvukuntoa. Aktiivinen mikrobitoiminta vapauttaa ravinteita uudelleen kasvien käytettäväksi ja työstää maan huokoston rakennusaineita ilmavuuden ja vedenpidätyskyvyn lisäämiseksi.

Ratkaisu 5: Hyödynnetään karjatalouden lantaa energiantuotantoon.

On tärkeää, että karjatalous mielletään biokiertotaloudeksi, jossa kansallinen biokaasuohjelma, energiayhteisöt ja uusiutuvan energian direktiivin toimeenpano mahdollistavat kehityksen. Tuottajajärjestöjen tavoitteena on, että maatiloille pyritään luomaan hyvät valmiudet biokaasun tuottamiseen, käyttöön työkoneissa sekä myymiseen liikennepolttoaineeksi. Tällöin myös lannan ravinteiden käyttöä ja mädätteen orgaanisen aineksen hyötyjä voidaan edelleen tehostaa.

MTK ja SLC järjestivät webinaarin, jossa tuodaan karjatalouden ympäristövaikutuksia esiin erityisesti kotimaisen tuotannon näkökulmasta. Webinaarista julkaistaan tallenne.

Lisätietoja

Liisa Pietola, ympäristöjohtaja, MTK, 050 438 4014

Saara Patama, asiantuntija, MTK, 044 0539 285

Jonas Laxåback, toiminnanjohtaja, SLC, 040 940 2734 

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Simonkatu 6
00100 HELSINKI

020 4131http://www.mtk.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Sipulia kauden ruokiin18.1.2022 09:00:00 EET | Tiedote

Kokkauksessa vakioaineksiin kuuluva sipuli on ansainnut kaikki ne ylistyspuheet, joita siitä on kuultu. Sipuli on ratkaiseva tekijä ruokien maun kannalta. Se sopii mitä erilaisimpiin ruokiin ja sitä voi käyttää monin eri tavoin. Myös ihmisen terveys hyötyy sipulista. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että sipulia voi pitää terveysruokana. Kaiken lisäksi sipuli on ekologista ja edullista ruokaa, joka tuotetaan lähellä. Sitä saa kautta vuoden kotimaisena.

Marttila jyrähtää komissiolle ja hallitukselle: mallioppilaan kurmuuttaminen saa nyt riittää - eläinpalkkiouudistus hyllytettävä5.1.2022 12:32:59 EET | Tiedote

MTK vaatii, että EU-komission vaatimasta eläinpalkkiouudistuksesta vuodelle 2022 luovutaan ja Suomen ja EU:n välisiin neuvotteluihin asian ratkaisemiseksi otetaan vuoden aikalisä. Suomi on koko EU-jäsenyyden ajan toiminut EU:n mallioppilaana, ja kiitoksena siitä komissio yrittää nyt rangaista suomalaisia eläintilallisia täysin teoreettisen epäkohdan ja epämääräisen juridisen tulkinnan perusteella. – Marinin hallituksen on uskallettava sanoa jyrkkä ei, kun EU:n kankea byrokratia vie asioita huonompaan suuntaan, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

MTK Maaseutunuoret toivottavat joulutulien myötä ruokarauhaa kaikille22.12.2021 12:00:00 EET | Tiedote

Maaseutunuorten joulutulet ovat pitkäaikainen, 90-luvun alussa Pohjanmaalta alkanut yhteisöllinen perinne. Tänä vuonna joulutulet kantavat myös mukanaan maaseutunuorten ruokarauhan julistusta. Joulutulia on nähtävissä ympäri Suomen ja joulutulien sijainnit löytyvät MTK Maaseutunuorten kotisivuilta oheisesta linkistä. Maaseutunuorten ruokarauhan julistus nähtävissä maaseutunuorten instagram- ja facebook- tileillä 22.12. klo 12. @mtk.maaseutunuoret Maaseutunuorten ruokarauhan julistus Kansalaiset, medborgare. Ruoka on mahtavaa, ruoka on hyvää, ruoka on ravitsevaa ja siitä tulee hyvä mieli. Viime aikoina näin ei kuitenkaan ole ollut. Jokainen katsoo oikeudekseen puuttua tai esittää ajatuksia siitä, mitä sinun lautasellasi pitäisi tai ei pitäisi olla. Samalla on unohtunut kaksi keskeistä asiaa: 1. kuinka etuoikeutettuja olemme, että voimme edes käydä keskustelua siitä, mitä lautasella olisi kiva olla. 2. ruoka on ihana asia, jonka pitäisi tuoda iloa elämään, ystäviä lähemmäksi toisiaan ja

EU:n eläinpalkkiouudistukseen saatava vuoden aikalisä16.12.2021 16:00:00 EET | Tiedote

Euroopan komissio vaatii Suomessa käytössä olevaan eläinpalkkiojärjestelmään muutoksia, järjestelmään kohdistetun tarkastuksen seurauksena. Käytännön toimeenpano uhkaa toteutua niin nopeasti, että viljelijöillä ei ole aikaa sopeutua tukien muutoksiin. Näin ollen MTK:n lihavaliokunta vaatii, että vuodelle 2022 suunnitellun eläinpalkkiouudistuksen toimeenpanossa otetaan vuoden aikalisä. MTK on tuonut selvästi esiin jo aiemmin aikalisän tarpeen. Lisäksi uudistukseen pyrittiin vaikuttamaan jo uudistuksen valmistelun alkuvaiheessa, jotta muutokset olisivat viljelijöiden kannalta järkeviä. Komission tarkastuksen myötä MTK:n esittämät näkökannat ovat unohtuneet. Lähtökohtaisesti nykyiseen rekisteriin perustuvaan palkkiojärjestelmään viljelijät ovat olleet tyytyväisiä. Komission vaatimilla muutoksilla on kohtalokkaita vaikutuksia eläinpalkkioihin muun muassa tammi-helmikuulle ajoittuvan hakuajan vuoksi, jolloin palkkioita ei kerry. Eri vuodenaikoina syntyneet eläimet ovat erilaisessa asemassa

Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen CAP-strategian – seuraavaksi alkavat neuvottelut EU-komission kanssa16.12.2021 14:44:51 EET | Tiedote

Suomen hallitus on tänään hyväksynyt EU:n maatalouspolitiikan (CAP) kansallinen strategiaohjelman. MTK:n mukaan politiikkaohjelma varmistaa pitkälti nykyisten tukijärjestelmien jatkuvuutta ja nostaa samalla huomattavasti ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kunnianhimon tasoa. Maatalouden talouskriisiin politiikkapäätös ei valitettavasti tuo ratkaisuja. Ne on löydettävä markkinoilta. MTK kritisoi sitä, että maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen ja byrokratian karsiminen jäävät toteutumatta. Jatkoneuvotteluissa on etsittävä keinot, jotta järjestelmän muutokset eivät aja vaikeuksiin maatilayrityksiä, jotka ovat investoineet ja kehittäneet vahvasti tuotantoaan viime vuosien aikana. Nuorten mahdollisuuksia tilanpidon aloittamiseen on kyettävä parantamaan.

MTK:n metsäjohtokunta peräänkuuluttaa ratkaisuhakuista metsäkeskustelua – Metsänomistajien työ tuottaa luontoarvoja ja hyvinvointia16.12.2021 14:20:31 EET | Tiedote

MTK:n metsäjohtokunta on huolissaan vastakkainasettelusta ja peräänkuuluttaa keinoja, joilla metsien käyttöä ja kasvua voidaan parantaa samalla, kun luonnon monimuotoisuutta turvataan vapaaehtoisilla keinoilla. - Julkinen keskustelu kaipaa ymmärrystä metsien tarjoamista kokonaismahdollisuuksista. Metsiä katsotaan ongelmalähtöisesti ja unohdetaan, miten metsänomistajien vihreä kulta palvelee ihmisten, ilmaston sekä luonnon monimuotoisuuden kokonaisuutta, sanoo MTK:n metsäjohtokunnan puheenjohtaja Juha Marttila.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme