Tuottajajärjestöt kokosivat suomalaisen karjatalouden ympäristövaikutukset päätöksentekoa varten
Ratkaisu 1: Nurmien biomassa hyödynnetään märehtijöiden ravinnoksi, sillä sitä ei pystytä suoraan hyödyntämään ihmisen ravinnoksi.
Karjatalouden keskeiseksi ongelmaksi nähdään usein se, että sen vaatima rehuala vie pellon käyttömahdollisuuksia ruokakasveilta. Jos pellolla kasvatettaisiin nautojen nurmirehun sijasta ihmisten ravintokasveja, samalta alalta saataisiin enemmän kaloreita ihmisille. Suomen kasvuolosuhteisiin sopivia proteiinikasveja ovat tällä hetkellä pääasiassa herne ja härkäpapu. Ja vaikka siirryttäisiin kuluttamaan näitä kasveja yhä enemmän lihan sijaan, kasvien viljelyllä on kuitenkin aina yksi rajoittava tekijä: kasvinvuorotus. Kasvinvuorotus tarkoittaa sitä, että samalla peltolohkolla ei voi viljellä jatkuvasti samaa kasvia, jotta kasvinterveys toimisi. Pellolla on välillä viljeltävä muita kasveja.
Nurmi hyvänä maanparannuskasvina on tässä tärkeä osa kokonaisuutta. Siksi yksi järkevän maankäytön ratkaisu löytyy karjataloudesta, joka hyödyntää nurmia rehuksi. Suomessa nurmi kasvaa hyvin ja varmasti, joten sitä on paljon hyödynnettävissä karjatalouden ravinnoksi. Lämpenevässä ilmastossa nurmet korvaavat roudan maan rakennetta vahvistavan vaikutuksen. Siksi karjataloutta kannattaa ylläpitää erityisesti eroosioalttiilla alueilla, jotta nurmiviljelyllä on markkinat ja mahdollisuus hyödyntää maan ravinnevaroja tehokkaasti.
Nurmet ovat tärkeä osa ruokakasvien kasvattamista, sillä ne parantavat maan terveyttä ja multavuutta. Lisäksi nurmiviljely toimii hyvänä hiiliviljelymenetelmänä viedessään orgaanista aineista maan alle runsaissa juuristoissaan. Myös viljat, joita käytetään niin märehtijöille kuin yksimahaisille, ovat usein korjattu pelloilta, joissa ei kyseisenä vuonna olisi ollut mahdollista saada myllykelpoista viljaa tai kuivauskustannukset olisivat olleet kohtuuttomia.
Tuottajajärjestöjen maatalouden ilmastotiekartan mukaan herne- ja härkäpapualaa nostetaan 100 000 hehtaarilla vuoteen 2035 mennessä. Tämä johtaisi ensimmäisen ilmastoskenaarion päästövähennystavoitteen saavuttamiseen, eli 29 % päästövähenemään 2035 mennessä, yhdessä muiden ilmastotiekartan toimien kanssa.
Ratkaisu 2: Toimitaan esimerkkinä ja jatketaan kestävää karjataloutta. Suomalainen nurmipohjainen ja suureen peltoalaan perustuva maidon- ja lihantuotanto on ilmasto- ja vesistövaikutuksiltaan parasta maailmassa.
Karjatalous kuormittaa ilmastoa sellaisilla alueilla, joissa eläintiheys on suuri suhteessa käytettyyn pinta-alaan. Suomessa nautatiheys on pieni: yhtä nautaa kohden peltoalaa on käytettävissä yli 2 peltohehtaaria. Tämä on noin kaksinkertainen pinta-ala verrattuna esimerkiksi Keski-Euroopan keskiarvoon.
Lisäksi veden saatavuus voi rajoittaa ruuantuotantoa merkittävästi, sillä suurin osa maailman vedestä käytetään kasteluun, ja myös märehtijöiden kasvattamiseen kuluu paljon vettä. Ainutlaatuisen pohjoisen sijaintimme vuoksi Suomen vahvuus kotieläintuotannossa on runsaat, puhtaat ja luonnollisesti uusiutuvat vesivarat ja vettä on runsaasti saatavilla myös karjatalouden käyttöön. Vain 3 % vuosittaisesta valumasta on käytössä.
Ratkaisu 3: Kehitämme toimintamalleja, jotka edesauttavat laiduntavien eläinten ja laidunnusta tarvitsevien alueiden kohtaamista. Meidän tulee lisätä hoidossa olevien perinneympäristöjen määrää ja kohdentaa perinnebiotooppien hoitoa alueellisen edustavuuden varmistamiseksi.
Maatalouden rakennemuutos on muuttanut pellonkäyttöä ja johtanut luonnonlaitumien vähenemiseen ja myös esimerkiksi maatalousympäristön linnuston muutoksiin. Kyse ei ole vain karjatalouden vähenemisestä vaan myös entistä suuremmista peltolohkoista, piennarten vähenemisestä, kasvinsuojeluaineiden käytöstä ja ojituskäytännöistä.
Karjataloudella on korvaamattomia positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja erityisesti perinnebiotooppeihin. Monivuotiset nurmet lisäävät lintulajien runsautta ja monimuotoisuutta ja monet lajit hyötyvät vaihtelevasta maisemasta.
Ratkaisu 4: Ylläpidetään kestävää karjataloutta suomalaisen luomutuotannon mahdollistajana ja tavanomaisen tuotannon kehittäjänä. Lantaa ja nurmia tarvitaan maaperän orgaanisen aineksen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi.
Karjanlanta on avainasemassa maaperän toimintojen biologisten toimintojen aktivoinnissa, sillä nurmikierron ja lannankäytön ansioista maaperän elämää pystytään ylläpitämään. Karjanlannasta ravinteet ja orgaaninen aines kiertävät luonnollisesti parantaen maan kasvukuntoa. Aktiivinen mikrobitoiminta vapauttaa ravinteita uudelleen kasvien käytettäväksi ja työstää maan huokoston rakennusaineita ilmavuuden ja vedenpidätyskyvyn lisäämiseksi.
Ratkaisu 5: Hyödynnetään karjatalouden lantaa energiantuotantoon.
On tärkeää, että karjatalous mielletään biokiertotaloudeksi, jossa kansallinen biokaasuohjelma, energiayhteisöt ja uusiutuvan energian direktiivin toimeenpano mahdollistavat kehityksen. Tuottajajärjestöjen tavoitteena on, että maatiloille pyritään luomaan hyvät valmiudet biokaasun tuottamiseen, käyttöön työkoneissa sekä myymiseen liikennepolttoaineeksi. Tällöin myös lannan ravinteiden käyttöä ja mädätteen orgaanisen aineksen hyötyjä voidaan edelleen tehostaa.
MTK ja SLC järjestivät webinaarin, jossa tuodaan karjatalouden ympäristövaikutuksia esiin erityisesti kotimaisen tuotannon näkökulmasta. Webinaarista julkaistaan tallenne.
Lisätietoja
Liisa Pietola, ympäristöjohtaja, MTK, 050 438 4014
Saara Patama, asiantuntija, MTK, 044 0539 285
Jonas Laxåback, toiminnanjohtaja, SLC, 040 940 2734
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Komission tiukkaa ilmastotavoitetta ei voida saavuttaa maankäyttösektorilla2.7.2025 14:59:35 EEST | Tiedote
EU-komissio julkaisi tänään tavoitteensa vähentää unionin alueen kasvihuonekaasupäästöjä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen ja linjassa pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden kanssa. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK pitää ilmastotyötä välttämättömänä, mutta korostaa, ettei tiukkaa yleistavoitetta voida saavuttaa nykyisillä, epärealistisilla odotuksilla maankäyttösektoriin liittyen.
Koneen Säätiöltä merkittävä rahoitus MTK:lle25.6.2025 13:35:00 EEST | Tiedote
Koneen Säätiön Metsän puolella -aloite myöntää yhteensä 2,2 miljoonaa euroa kolmelle hankkeelle, jotka edistävät luonnonarvomarkkinan käynnistymistä Suomessa. MTK:lle säätiö myöntää 500 000 euroa. Rahoituksella kehitetään metsänomistajalähtöisiä luontoarvomarkkinapalveluita.
Avomaankurkun satokausi on käynnissä – ennuste lupaa keskitasoista satoa25.6.2025 07:50:00 EEST | Tiedote
Avomaankurkku on nyt kotimaisimmillaan ja parhaimmillaan. Avomaankurkku on tutun kasvihuonekurkun topakka ja luonteikas serkku, mutta herkkä sellainen. Väärä kuljetuslämpötila, vetoisa tai kylmä säilytys kaupassa ja kotona voivat pilata kurkun matkan pellolta lautaselle. Kun viljely, kuljetus ja säilytys tehdään oikein, on lopputuloksena suomalaisten rakastama kesäherkku, joka maistuu sellaisenaan tai osana kesäruokia ja jatkaa ilahduttamista pitkälle syyskesään.
METSO-ohjelman rahoitus on turvattava myös jatkossa24.6.2025 13:08:13 EEST | Tiedote
Valtioneuvosto hyväksyi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman eli METSO-ohjelman vuonna 2014. Nykyisen ohjelmakauden on määrä jatkua vuoden 2025 loppuun saakka. MTK on ollut mukana työryhmässä valmistelemassa uutta ohjelmakautta, joka alkaisi vuoden 2026 alussa. MTK:n ympäristöasiantuntija Heli Siitarin mukaan on välttämättömänä, että maanomistajia vapaaehtoiseen suojeluun kannustavan työkalun riittävä rahoitus turvataan myös jatkossa.
Laatua Suomesta Oy kokoaa laatutyön saman katon alle24.6.2025 11:11:23 EEST | Tiedote
Suomalaisen elintarvikeketjun vahvuus perustuu käytännön laatutyöhön alkutuotannossa ja elintarvikkeiden jalostuksessa. Marraskuussa 2024 perustettu Laatua Suomesta Oy kokoaa yhteen maatalouden, puutarhatuotannon sekä elintarvikkeita jalostavien yritysten laatutyön. Juuri avatuilla www.laatuasuomesta.fi -verkkosivuilla pääsee nyt seikkaperäisesti tutustumaan ajankohtaisiin ja kehitteillä oleviin laatujärjestelmiin ja yhtiön tarjoamiin palveluihin. Laatua Suomesta Oy:n perustajia ovat MTK, SLC, Kauppapuutarhaliitto ry sekä Hedelmän- ja Marjanviljelijäin Liitto ry.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme