Tupakointi ja korkea verenpaine lisäävät äkkikuolemaan johtavan aivoverenvuodon riskiä
Eräät viimeaikaiset tutkimustulokset ovat viitanneet siihen, että tupakointi ja korkea verenpaine parantavat lukinkalvonalaiseen aivoverenvuotoon sairastuneen potilaan ennustetta. Juuri julkaistu suomalaistutkimus osoittaa, ettei näin ole, vaan tupakointi ja korkea verenpaine lisäävät aivoverenvuodon saaneen potilaan riskiä kuolla jo ennen sairaalahoitoon pääsemistä.
Lukinkalvonalainen verenvuoto on vakavin aivoverenkiertohäiriö. Joka neljäs sairastuneista kuolee kotonaan, ambulanssissa tai päivystyksessä ennen kuin sairaalahoito ehditään aloittaa. Äkkikuolemapotilaiden ruumiinavaukset ovat monessa maassa harvinaisia: niinpä monet lukinkalvonalaista verenvuotoa käsittelevistä tutkimuksista ovat harhaanjohtavia, sillä vakavimmat, äkkikuolemaan johtaneet vuodot eivät ole mukana tutkimuksissa.
Kahdessa hiljattain julkaistussa tutkimuksessa raportoitiin tupakan ja korkean verenpaineen parantavan ennustetta lukinkalvon alaisen verenvuodon jälkeen. Tutkimukset eivät sisältäneet äkillisesti sairaalan ulkopuolella kuolleita potilaita. Tutkimusten löydökset herättivät tutkijoissa ja kliinikoissa epäilyksiä, sillä aiemmin on toistuvasti näytetty, että tupakointi ja korkea verenpaine ovat lukinkalvonalaisen verenvuodon tärkeimmät riskitekijät.
Äkkikuolemat puuttuvat useimmista tutkimuksista
Arvostetussa Neurology-lehdessä julkaistu suomalainen tutkimus osoittaa, että kun äkillisesti sairaalan ulkopuolella kuolevat lukinkalvonalaisen vuodon saaneet otetaan mukaan analyyseihin, tulokset muuttuvat päinvastaisiksi: tupakka ja verenpaine näyttivät lisäävän kuolleisuutta lukinkalvonalaisen verenvuodon jälkeen.
– Tämä johtui siitä, että tupakoijat ja henkilöt, joilla oli korkea verenpaine, kuolivat useammin sairaalan ulkopuolella ennen kuin hoito ehdittiin aloittaa. Jos siis äkillisesti kuolleet jätetään pois analyyseistä, tulokset ovat harhaanjohtavia, selittää tutkijatohtori Joni Lindbohm, tutkimusartikkelin pääkirjoittaja.
– Suomen lain mukaan äkillisesti kuolleiden kuolinsyy tulee selvittää ruumiinavauksella, joten meillä oli mahdollisuus ottaa tutkimukseemme mukaan myös ne potilaat, jotka olivat kuolleet lukinkalvonalaiseen aivoverenvuotoon äkillisesti sairaalan ulkopuolella. Näin pystyimme osoittamaan, miten erilaiset analyysin tulokset ovat sen mukaan, onko niissä huomioitu vain sairaalahoidossa olleet potilaat vai myös sairaalan ulkopuolella kuolleet.
– Suurin osa lukinkalvonalaista vuotoa käsittelevistä tutkimuksista pohjautuu edelleen vain sairaalaan selvinneisiin potilaisiin. Nämä tutkimukset eivät siis sisällä tietoa vaarallisimmista, äkkikuolemaan johtavista vuodoista tai äkkikuolemaan johtavista riskitekijöistä, toteaa neurokirurgi, dosentti Miikka Korja.
Lindbohm ja Korja painottavat, että paras tapa välttää lukinkalvonalaisesta vuodosta johtuva äkkikuolema on tupakoinnin lopettaminen ja kohonneen verenpaineen hoitaminen.
Tutkimus perustui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) FINRISK-aineistoon.
Lisätietoja:
Joni Lindbohm, tutkijatohtori, lääkäri, Helsingin yliopisto
Puh. 040 753 8104
Sähköposti: joni.lindbohm@helsinki.fi
Viite:Lindbohm JV, Kaprio J, Korja M. Survival bias explains improved survival in smokers and hypertensive individuals after aSAH. Neurology, 2019. https://n.neurology.org/content/early/2019/11/11/WNL.0000000000008537
********************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suomen joet kuljettavat Itämereen hiiltä yhä kiihtyvällä vauhdilla - kaikkia vaikutuksia ei vielä tunneta3.12.2019 10:20:41 EET | Tiedote
Itämereen laskevien Suomen jokien kuljettaman hiilen määrä on kohonnut reilusti viimeisten vuosikymmenien aikana, ilmenee Helsingin yliopiston, Aarhusin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisestä tutkimuksesta.
Hedelmöityshoidot eivät lisää kromosomihäiriöitä istukan tai sikiön soluissa2.12.2019 13:26:36 EET | Tiedote
Äsken julkaistu kansainvälinen tutkimus osoittaa, että – toisin kuin eläinkokeiden perusteella on epäilty – hedelmöityshoidot eivät aiheuta pysyviä kromosomimuutoksia sikiön soluissa sen enempää kuin mitä syntyy myös luonnollisessa hedelmöityksessä.
Ohra oli esihistoriallisen ajan tärkein viljelykasvi Suomessa2.12.2019 11:51:31 EET | Tiedote
Mitä kasveja ihmiset keräilivät esihistoriallisena aikana ja miten kasveja hyödynnettiin? Milloin ensimmäiset viljelykasvit ilmaantuvat ja mistä ne ovat peräisin? Miten viljely kehittyy sen omaksumisen jälkeen?
Tutkimus koirien silmäsairauksista paljasti uudenlaisen periytymismallin – tuloksista hyötyä myös ihmisille28.11.2019 12:25:02 EET | Tiedote
Koirilla esiintyy useita perinnöllisiä silmäsairauksia. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen seurauksena kehitettiin kolme uutta geenitestiä jalostuksen ja diagnostiikan tueksi sekä löydettiin uudenlainen äidistä riippuvainen periytymismalli. Tulokset hyödyttävät myös ihmispotilaita, sillä koira ja ihminen kärsivät samoista sairauksista, joiden geneettiset syyt ovat suurelta osin yhtenevät.
Suomalaistutkijat kehittivät tekoälyalgoritmin aivovammapotilaiden tehohoitoon27.11.2019 12:00:00 EET | Tiedote
HUSissa on kehitetty maailman ensimmäinen tekoälyyn perustuva algoritmi avuksi vaikeiden aivovammojen tehohoitoon. Scientific Reports -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa olivat HUSin lisäksi mukana Kuopion ja Turun yliopistolliset sairaalat.
Rikollisuus edellisvuoden tasolla, varkaudet vähentyneet selvästi27.11.2019 09:00:00 EET | Tiedote
Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden taso on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut pääosin laskusuuntainen. Merkittävä osatekijä on ollut varkausrikollisuuden ja eräiden muiden omaisuusrikosten huomattava vähentyminen. Myös rattijuopumusten määrä on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana, ilmenee Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin julkaisusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme