Turvemaiden vesiensuojelun tutkimustiedolle on tarvetta maa- ja metsätaloudessa

Tutkimustulokset eivät ole yllättäviä.  Merkittävimmät vaikutukset vesistöihin ja vesien tilaan tulevat turvemailta. Turvemaiden osuus puuston kokonaismäärästä, kasvusta sekä teollisuuden puuntarpeesta on noin 20 prosenttia. Turvemaita on eniten Pohjanmaalta Kainuuseen ulottuvalla vyöhykkeellä. Suuri osa turvemaista on yksityisomistuksessa.

Ojitettujen suometsien metsätaloudessa vesiensuojelutoimet ovat erittäin tärkeitä, jotta haitallisia vesistövaikutuksia voidaan vähentää. Tämä korostuu, koska aiemmin ojitetut suometsät ovat tulossa hakkuuikään.

Tutkimustietoa tarvitaan edelleen lisää metsänkasvatus- ja vesiensuojelumenetelmien kehittämiseksi ja jalkauttamiseksi käytännön toimijoille.

Metsäammattilaiset tarvitsevat lisää tietoa erilaisten menetelmien soveltumisesta erilaisille kohteille, kustannustehokkaista menetelmistä ja toteutustavoista.  Maanomistajille suunnattuun neuvontaan tarvitaan myös lisäresursseja. Tarvitsemme puuntuotantoa, vesiensuojelua, monimuotoisuutta ja ilmastonäkökulmia yhteisesti edistäviä toimintamalleja.

Metsäala on ollut ja tulee olemaan vesiensuojelutoimijana aktiivinen. Suunnitteluvälineet ja tehokkaammat toimet maastossa otetaan käyttöön sitä mukaa, kun niitä tulee. Esimerkiksi valunnan hallintaan liittyviä suunnittelutyökaluja on jo käytössä.

MTK muistuttaa, että metsätaloudessa ovat käytössä kaikki metsälain suomat metsänkasvatuksen mahdollisuudet, ja niitä sovelletaan kohteen mukaan. Lisäksi esimerkiksi turvemaiden tuhkalannoitus on oiva esimerkki vesienhoitoa tehostavasta toiminnasta, joka samalla tukee ilmastonmuutoksen hillintää ja puuntuotantoa.

Tutkimushanke myös osoittaa, kuinka tärkeitä ovat vedenlaadun seurannan pitkät aikasarjat usealta eri paikalta ja erilaisissa oloissa. Tätä seurantaa ei saa supistaa, kuten nyt on tapahtunut, sillä seuranta on tärkeä osa myös mallien kehittämistä. MTK muistuttaa, että päätökset tulee tehdä mitattuun tietoon perustuen.