Turvemaiden vesiensuojelun tutkimustiedolle on tarvetta maa- ja metsätaloudessa
Luonnonvarakeskus, SYKE ja maa- ja metsätalousministeriö julkistivat Metsistä ja soilta tuleva vesistökuormitus 2020 – MetsäVesi-hankkeen tulokset perjantaina 29.11. MTK kiittää tutkijoita selvityksestä, jonka perusteella metsätalouden vesiensuojelua on helpompi kehittää ja suunnata oikeisiin kohteisiin.
Tutkimustulokset eivät ole yllättäviä. Merkittävimmät vaikutukset vesistöihin ja vesien tilaan tulevat turvemailta. Turvemaiden osuus puuston kokonaismäärästä, kasvusta sekä teollisuuden puuntarpeesta on noin 20 prosenttia. Turvemaita on eniten Pohjanmaalta Kainuuseen ulottuvalla vyöhykkeellä. Suuri osa turvemaista on yksityisomistuksessa.
Ojitettujen suometsien metsätaloudessa vesiensuojelutoimet ovat erittäin tärkeitä, jotta haitallisia vesistövaikutuksia voidaan vähentää. Tämä korostuu, koska aiemmin ojitetut suometsät ovat tulossa hakkuuikään.
Tutkimustietoa tarvitaan edelleen lisää metsänkasvatus- ja vesiensuojelumenetelmien kehittämiseksi ja jalkauttamiseksi käytännön toimijoille.
Metsäammattilaiset tarvitsevat lisää tietoa erilaisten menetelmien soveltumisesta erilaisille kohteille, kustannustehokkaista menetelmistä ja toteutustavoista. Maanomistajille suunnattuun neuvontaan tarvitaan myös lisäresursseja. Tarvitsemme puuntuotantoa, vesiensuojelua, monimuotoisuutta ja ilmastonäkökulmia yhteisesti edistäviä toimintamalleja.
Metsäala on ollut ja tulee olemaan vesiensuojelutoimijana aktiivinen. Suunnitteluvälineet ja tehokkaammat toimet maastossa otetaan käyttöön sitä mukaa, kun niitä tulee. Esimerkiksi valunnan hallintaan liittyviä suunnittelutyökaluja on jo käytössä.
MTK muistuttaa, että metsätaloudessa ovat käytössä kaikki metsälain suomat metsänkasvatuksen mahdollisuudet, ja niitä sovelletaan kohteen mukaan. Lisäksi esimerkiksi turvemaiden tuhkalannoitus on oiva esimerkki vesienhoitoa tehostavasta toiminnasta, joka samalla tukee ilmastonmuutoksen hillintää ja puuntuotantoa.
Tutkimushanke myös osoittaa, kuinka tärkeitä ovat vedenlaadun seurannan pitkät aikasarjat usealta eri paikalta ja erilaisissa oloissa. Tätä seurantaa ei saa supistaa, kuten nyt on tapahtunut, sillä seuranta on tärkeä osa myös mallien kehittämistä. MTK muistuttaa, että päätökset tulee tehdä mitattuun tietoon perustuen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
asiantuntija Airi Kulmala puh. 0400 755 454
ympäristöasiantuntija Markus Nissinen puh. 040 573 1131
metsäjohtaja Juha Hakkarainen puh. 0400 870867
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Kutsu medialle: MTK:n valtuuskunnan kevätkokous 5.8.202028.7.2020 13:46:08 EEST | Kutsu
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n valtuuskunta kokoontuu Solo Sokos Hotel Torni Tampereen kokoustiloissa järjestettävään kevätkokoukseen keskiviikkona 5.8.2020 kello 9.30–17.00. Kokous pidetään erityisjärjestelyin koronavirusriskin vuoksi.
Satakunnan ja Pohjanmaan alueen maakuntien MTK-liitot kannustavat jäseniään naakkajahtiin 1.8. – tavoitteena hätistää naakat maatilojen läheisyydestä ja lisätä niiden ihmisarkuutta28.7.2020 11:23:36 EEST | Tiedote
Suomen naakkakanta on yli kolminkertaistunut 1990-luvun puolivälin jälkeen. Samalla ovat lisääntyneet naakan maataloudelle aiheuttamat vahingot ja haitat. Tiloilla parveilevat naakat aiheuttavat tuhoja pelloilla ja nokkivat ilmatiiviitä rehupaaleja käyttökelvottomiksi. Naakkojen ulosteet aiheuttavat kotieläintiloille vakavan salmonellariskin. Viljelijät etsivät aktiivisesti monenlaisia keinoja naakkojen aiheuttamien ongelmien ehkäisyyn. Kannansäätelyyn on kuitenkin välttämätöntä kiinnittää kasvavaa huomiota.
Maaseuturahat pelastettiin EU-budjettineuvotteluissa21.7.2020 13:17:49 EEST | Tiedote
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on tyytyväinen siihen, että sopu EU:n monivuotisesta budjettikehyksestä ja EU:n elvytyspaketista syntyi jäsenmaiden välillä. Myönteistä on myös se, että komission alkuperäinen, maaseudun kannalta erittäin heikko budjettiesitys parani huippukokouksen neuvotteluissa. Suomen saama 400 miljoonan euron erilliskirjekuori maaseudun kehittämiseen on välttämätön. Sillä varmistetaan, että Suomen osuus EU:n maatalousbudjetissa kaudelle 2021-2027 on samantasoinen kuin nykyisellä budjettikaudella.
EU-budjetti ei odottelemalla parane – Suomi tarvitsee maaseutumiljardin16.7.2020 13:57:00 EEST | Tiedote
EU-maiden johtajat kokoontuvat huomenna Brysseliin päättämään EU-budjetista ja talouden elvytyspaketista. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK arvioi, että edellytykset poliittiseen kompromissiin ovat olemassa. Suomalaiset viljelijät kaipaavat ratkaisua asiasta, jotta epävarmuus maatalouspolitiikan rahoituksesta ensi vuoden alusta alkaen poistuisi. Suomen kannattaa tälläkin kertaa pyrkiä maaseudun kehittämiselle myötämieliseen ratkaisuun. MTK arvioi, että pääministeri Marinilla on erinomaiset mahdollisuudet neuvotella Suomelle vähintään miljardin euron lisäpaketti maaseudun kehittämisen rahoitukseen komission nykyisen esityksen lisäksi. Tähän tilaisuuteen on syytä tarttua.
Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä 75 prosenttia on lähtöisin maaperästä – maatalouden ilmastotiekartta nostaa pellonkäytön resurssitehokkuuden avaintekijäksi15.7.2020 10:00:00 EEST | Tiedote
Tänään julkistettu maatalouden ilmastotiekartta –raportti arvioi, että mikäli turvemaiden päästöjä vähennetään, kivennäismaiden hiilensidontaa tehostetaan ja biokaasuntuotantoa sekä maatilojen aurinkoenergian käyttöä lisätään, on maatalouden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä mahdollista leikata nykyisestä 29 % vuoteen 2035 ja 38 % vuoteen 2050 mennessä nykylaskennalla ja ilman tuotannon supistamista. Tutkimustiedon karttuessa voitaisiin päästöjä vähentää kivennäismaiden hiilensidontaa kehittämällä ja turvemaiden toimia tehostamalla mahdollisesti jopa 42 prosenttia vuoteen 2035 ja 77 prosenttia vuoteen 2050 satoisuuden ja viljelyteknologian kehittyessä. Yhteiskunnalta tarvitaan kuitenkin merkittäviä toimia ja lisää tieteellistä tutkimusta ilmastoviisaan maatalouden tueksi. Ilmastotoimien tulisi myös kohdistua viljelyyn ja viljelijöihin tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Mikäli maataloustuotantoa jatketaan jotakuinkin nykyisin käytännöin, vähenisivät maataloutemme kasvihuonekaasupää
Kutsu Maatalouden ilmastotiekartan julkistustilaisuuteen verkossa 15.7. klo 10-11.3013.7.2020 11:21:10 EEST | Kutsu
Maatalouden ilmastotiekartta on nyt valmistunut. Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan, mitä matka kohti ilmastoneutraalia ja kestävämpää maataloutta tarkoittaa, ja mitä se vaatii pellonkäytöltä, hiilensidonnalta ja energiaratkaisuilta. Maataloustuottajat ovat ilmastonmuutoksen etulinjassa ja osa ratkaisua. Maatalouden ilmastotiekartan on valmistellut Luonnonvarakeskus (Luke) Maa- ja metsätalouden Keskusliitto MTK:n ja Svenska lantbrukproducenternas centralförbund SLC:n toimeksiannosta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme