Tutkijat kehittävät liikuteltavaa magneettikuvauslaitetta, joka mahtuu rekan sijasta pakettiautoon

Magneettikuvantaminen on yksi parhaita tapoja tutkia kehon kudoksia ja saada tietoa vammoista ja sairauksista. Magneettikuvauslaitteet ovat kuitenkin tyypillisesti suuria, raskaita ja hyvin kalliita, ja niiden käyttö vaatii erityiskoulutettua terveydenhuoltohenkilökuntaa.
Aalto-yliopistossa juuri käynnistynyt hanke tutkii ja rakentaa uutta magneettikuvausteknologiaa, joka mahdollistaa nykyisiin laitteisiin verrattuna kevyempiä ja edullisempia liikuteltavia ratkaisuja. Tällä hetkellä käytössä olevat liikuteltavat laitteet ovat rekan kokoisia, mutta uutta teknologiaa hyödyntävät laitteet mahtuisivat pakettiautoon.
”Uudenlaisessa magneettikuvausteknologiassa käytetään perinteistä magneettikuvausta heikompaa magneettikenttää, minkä ansiosta laitteisto on huomattavasti pienikokoisempi”, kertoo apulaisprofessori Ilkka Laakso Aalto-yliopistosta.
Teknologia perustuu kestomagneettien käyttöön suprajohtavien sähkömagneettien sijaan. Kestomagneettisessa materiaalissa magneettinen voima on pysyvä, kun sähkömagneetissa se saadaan aikaan sähkövirran avulla.
Matalatehoisen magneettikuvantamislaitteen kuvanlaatu ei ole yhtä tarkka kuin suuritehoisissa laitteissa, mutta se riittää moniin tarkoituksiin. Sen avulla voitaisiin esimerkiksi diagnosoida tulehduksellisia sairauksia, kuten keuhkokuumetta ja poskiontelotulehdusta, sisäisiä verenvuotoja, paiseita ja nestekertymiä. Pienikokoista ja liikuteltavaa kuvauslaitteistoa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi pakolaisleireillä ja kriisialueilla.
Täsmälaitteita eri käyttötarkoituksiin
Teknologiaa on kehitetty Aalto-yliopistossa parin vuoden ajan, ja sen prototyyppiä päästään kokeilemaan jo lähiaikoina. Nyt alkavassa projektissa on tarkoitus kehittää teknologiaa pidemmälle ja etsiä sille käyttökohteita.
Tutkijoiden tavoitteena on, että laitetta voidaan käyttää matalalla kynnyksellä, koska se ei vaadi samanlaisia erityisvalmisteluja, erityistiloja ja koulutusta kuin korkeatehoisten laitteiden käyttö. Myös käyttökustannukset ovat matalammat.
Terveydenhuollon lisäksi teknologiaa voitaisiin käyttää esimerkiksi hyvinvointialalla, joka on magneettikuvauksessa täysin uusi alue. Esimerkiksi kuntosalit voisivat hyödyntää sitä kehon rasvapitoisuuden mittaamisessa.
”Teknologia voidaan tuoda käyttökohteisiin, joissa sitä ei olla aiemmin käytetty. Se voi johtaa uusiin sovelluksiin tai korvata olemassa olevia teknologioita ja parhaassa tapauksessa lisätä myös resurssitehokkuutta”, sanoo professori, muotoilija Severi Uusitalo.
Liikuteltavaa magneettikuvantamisteknologiaa kehittää monialainen yhteistyöhanke. Sähkötekniikan korkeakoulun sähkötekniikan ja automaation laitoksen apulaisprofessori Ilkka Laakson työryhmä kehittää laitteiston laskennallista mallintamista, professori Anouar Belahcenin ryhmä vastaa magneettirakenteen suunnittelusta ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun muotoilun laitoksen professori Severi Uusitalon vetämä ryhmä suunnittelee laitteen käyttötarkoituksia ja muotokieltä. Aalto Design Factory on mukana laitteen toteutuksessa ja mekaanisessa suunnittelussa.
Kolmevuotista hanketta rahoittavat Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö. Säätiöt myönsivät hankkeelle yhteensä 750 000 euroa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka Laakso
Apulaisprofessori, Aalto-yliopisto
puh. 050 465 8133
ilkka.laakso@aalto.fi
Severi Uusitalo
Professori, Aalto-yliopisto
puh. 050 486 7476
severi.uusitalo@aalto.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa16.10.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa14.10.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.
Aalto-yliopiston tutkijat YK:n COP30-ilmastokokouksessa9.10.2025 10:45:00 EEST | Tiedote
Tarvitsetko asiantuntijahaastateltavaa ilmastoon liittyvistä teemoista? Aalto-yliopiston tutkijoiden ja professorien asiantuntemus on käytettävissä ennen YK:n ilmastokokousta ja sen aikana. Tutkijoitamme osallistuu myös kokoukseen Brasiliassa. Energiamurros Mika Järvinen (professori) taitaa energiamurroksen ison kuvan: minkä pitää muuttua ja miten. Hän keskittyy tutkimuksessaan hiilidioksidin talteenottoon, vedyn tuotantoon eri menetelmillä, sekä kestävien polttoaineiden valmistukseen. Opetuksessaan Järvinen keskittyy muun muassa uusiutuvan energian tuottamiseen tuuli- ja aurinkovoimalla. Järvinen on myös juuri julkaissut aiheesta laajan suosion saaneen oppikirjan, ja osaa esittää monimutkaiset asiat ymmärrettävästi. Järvinen on paikalla ilmastokokouksessa Brasiliassa 10.–16.11. Hänet tavoittaa numerosta +358 40 754 2171 ja sähköpostista mika.jarvinen@aalto.fi Rakentamisen tulevaisuus Matti Kuittinen (professori) tutkii kestävää rakentamista. Hänen johtamansa tutkimusryhmä tutkii sitä,
Endurance ei ollutkaan aikansa vahvin laiva ja sen puutteet olivat tiedossa – tutkimusmatkailija Shackletonin aluksen uppoamisesta paljastui uutta tietoa6.10.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että tutkimusmatkailija Ernest Shackletonin kuuluisa Endurance-alus ei ollut rakenteellisesti riittävän kestävä ahtojäiden puristukseen. Shackleton myös tiesi aluksen puutteista ennen huonosti päättynyttä matkaansa Etelämantereelle.
The real reasons Endurance sank — study finds Shackleton knew of ship’s shortcomings6.10.2025 13:00:00 EEST | Press release
A world-first study reveals the famed polar explorer was aware of worrying structural shortcomings in the ill-fated ship — Endurance was not designed for compressive ice conditions — yet it set sail anyway.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme