Aalto-yliopisto

Tutkijat kehittivät lääkkeen, joka voi torjua antibioottiresistenssiä

Jaa
Lääke iskee bakteerien sijaan niiden viestintään ja suojamekanismeihin. Se voi parantaa nykyisten antibioottien tehoa ja ehkäistä uusien antibiooteille resistenttien bakteerien syntyä.
Havainnekuva bakteerista lähietäisyydeltä. Bakteerin uloin kalvo muodostaa tehokkaan suojan antibiootteja vastaan. Kuva: Ekaterina Osmekhina
Havainnekuva bakteerista lähietäisyydeltä. Bakteerin uloin kalvo muodostaa tehokkaan suojan antibiootteja vastaan. Kuva: Ekaterina Osmekhina

Antibioottiresistenssi aiheuttaa vuosittain yli miljoonan ihmisen kuoleman, ja määrän ennustetaan jopa kymmenkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.

Nyt Aalto-yliopiston vetämä kansainvälinen tutkijaryhmä on kehittänyt uuden hoitomenetelmän, joka voi auttaa antibioottiresistenssin torjumisessa. Menetelmä perustuu ryhmän seulonnoissaan löytämiin lääkemolekyyleihin, jotka eivät hyökkää suoraan bakteereja vastaan vaan iskevät niiden viestintään ja puolustusmekanismeihin eli virulenssitekijöihin. Tutkimus on juuri julkaistu arvostetussa Nature Communications -lehdessä.

”Koska lääke lamauttaa bakteerin sen sijaan, että se tappaisi sen tai pysäyttäisi sen kasvun, menetelmä aiheuttaa vähemmän painetta bakteerin vastustuskyvyn kehittymiselle,” selittää tutkimusta johtava Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Christopher Jonkergouw.

Antibioottien kehityksen alkuaikoina bakteereilla kesti keskimäärin 11 vuotta kehittyä vastustuskykyisiksi. Nyt aika on lyhentynyt 2–3 vuoteen.

“Tilanne on erittäin vakava”, sanoo tutkijatohtori Ekaterina Osmekhina Aalto-yliopistosta.

”Monet yleiset infektioita aiheuttavat bakteerit ovat kehittyneet vastustuskykyisiksi, eikä uusi antibiootteja vain kehitetä tarpeeksi nopeasti”, Osmekhina jatkaa.

Ryhmä testasi kehitteillä olevaa lääkettä Maailman terveysjärjestö WHO:n kriittisimpien superbakteerien listalla olevia Pseudomonas aeruginosa- ja Acinetobacter baumannii -bakteereja vastaan. Molekyyli sitoi bakteerien vapauttamia myrkyllisiä aineita eli toksiineja ja häiritsi bakteerien kykyä kommunikoida. Samalla se vähensi bakteerien suojakilvekseen tuottamien kalvojen eli biofilmien muodostumista.

Tutkijaryhmä selvitti myös sitä, tekeekö kehitteillä oleva lääke bakteerit haavoittuvammiksi nykyisille antibiooteille. Tutkimus osoitti, että antibiootti tehosi pienemmällä annoksella, kun hoitoa täydennettiin tällä uudella lääkkeellä. Kahden viikon testausaikana bakteerit eivät myöskään tulleet yhdistelmälle vastustuskykyisiksi. Pelkälle antibiootille resistenssi syntyi nopeasti, riippuen antibiootista jo muutamassa päivässä.

Tutkimustulos viittaa siihen, että lääke auttaa nykyisten antibioottien tehon säilyttämisessä bakteeri-infektioita vastaan. Lääke vaikuttaa bakteerien vahvaan ulkokalvoon, tehden siitä löysemmän ja läpäisevämmän.

”Se tarkoittaa, että antibioottien on helpompi päästä kiinni bakteereihin ja tappaa ne”, tutkijatohtori Ekaterina Osmekhina selittää.

Laboratoriokokeessa lääke myös suojasi ihmisen keuhkosoluja bakteeritartunnalta vähentämällä tulehdusta ja kudosvaurioita aiheuttavien toksiinien määrää. Suojaus toimi tehokkaasti myös hiirillä tehdyissä tautimallikokeissa.

Lupaavat tulokset lääkemolekyylin tehosta bakteerien patogeenejä vastaan antavat uutta toivoa kilpajuoksussa antibioottiresistenssiä vastaan. Paljon työtä on kuitenkin vielä tehtävänä, tutkijaryhmä toteaa. Jos lääkkeen kehityksessä ei tule yllätyksiä vastaan ja rahoitus on riittävä, ensimmäiset kliiniset kokeet voidaan tehdä noin kahden vuoden päästä. Lääkkeen pääsy markkinoille on siitä vielä vuosien työn takana, tutkijat sanovat.

Linkki tutkimukseen Nature Communications -julkaisussa: https://www.nature.com/articles/s41467-023-37749-6

Aalto.fi:

Uusi ase antibioottiresistenssiä vastaan – tutkijat keksivät sotkea bakteerien viestinnän

Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.A new treatment for multidrug-resistant bacteriaSiirry videokanavalle

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Christopher Jonkergouw
väitöskirjatutkija, Aalto-yliopisto
christopher.jonkergouw@aalto.fi
p. +358 50 433 7117 (englanniksi)


Markus Linder
professori, Aalto-yliopisto
markus.linder@aalto.fi


Ekaterina Osmekhina
tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
ekaterina.osmekhina@aalto.fi

Kuvat

Havainnekuva bakteerista lähietäisyydeltä. Bakteerin uloin kalvo muodostaa tehokkaan suojan antibiootteja vastaan. Kuva: Ekaterina Osmekhina
Havainnekuva bakteerista lähietäisyydeltä. Bakteerin uloin kalvo muodostaa tehokkaan suojan antibiootteja vastaan. Kuva: Ekaterina Osmekhina
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 12 000 opiskelijaa ja yli 4000 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.  

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme