Tutkijat: Kulttuurin ja taiteen roolia tulisi vahvistaa terveydenhuollossa

Tutkimukset osoittavat, että kulttuurilla ja taiteilla voidaan vaikuttaa positiivisesti terveyteen.

"Taide terveyspalveluissa on investointi kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Erityisen tärkeää se on pitkäaikaissairaanhoidossa”, sanoo tutkija Kai Lehikoinen, joka johtaa Taideyliopiston Taidekasvatuksen tutkimuskeskus CERADAa.

Nykyaikaisissa sairaaloissa tavoitellaan toiminnan turvallisuutta, korkeatasoista diagnostiikkaa ja tehokkaita hoitokeinoja. Terveyttä tarkastellaan ja hoitokäytäntöjä suunnitellaan lähinnä biologisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Kulttuurin ja taiteen rooli jää vähäiseksi.

”Varsinkin pitkäaikaissairaiden kokemus hoitoympäristöstä on usein se, että taidetta ja kulttuuria ei ole saatavilla”, toteaa tohtorikoulutettava Taru-Anneli Koivisto Taideyliopistosta.

Kulttuuri ja taide mitattavina hoitokeinoina

Kulttuurin ja taiteen tervehdyttävää vaikutusta pystytään kuitenkin muiden hoitokeinojen tavoin mittaamaan tehokkuuslukuina.

Maailman terveysjärjestön kattavan raportin mukaan taiteilla voidaan vaikuttaa esimerkiksi terveyden sosiaalisiin tekijöihin, edistää lasten kehitystä, kannustaa terveyttä edistävää käyttäytymistä, ehkäistä sairastumista ja tukea hoivatyötä. Lisäksi taiteen keinoin voidaan auttaa mielenterveyskuntoutujia, tukea akuuttihoitoa, avustaa ei-tarttuvien tautien hoidossa ja tukea neurologisten häiriöiden kanssa eläviä. Taide voi olla myös tärkeä osa saattohoitoa.

”Olisi hienoa, jos vaikuttaviksi todetut taiteen keinot saataisiin tehokkaasti käyttöön osaksi arjen hoitokulttuuria”, sanoo Turun yliopiston kliinisen hoitotieteen professori Sanna Salanterä.

Kulttuurilla ketterämmäksi organisaatioksi

Kun taide ja kulttuuri otetaan huomioon nykyistä paremmin terveyspalveluissa, on hoitotyö myös entistä eettisempää.

”Terveyden kulttuuristen kontekstien ymmärtäminen auttaa huomioimaan potilaat yksilöinä, joiden elämä, hyvinvointi ja terveys ovat suuresti kulttuurin määrittämiä. Potilaan kulttuuristen tarpeiden huomioiminen tukee heidän hyvinvointiaan sairaudessa ja kriisissä”, Lehikoinen toteaa.

Taiteen avulla myös organisaatioiden toiminta- ja keskustelukulttuurista tulisi avoimempaa, asiantuntijat perustelevat. Näin myös terveyspalveluorganisaation toimijoiden arvomaailma laajenisi ja keskinäinen luottamus vahvistuisi. Siten organisaatioista tulisi myös aikaisempaa ketterämpiä.

ArtsEqual-hankkeen Kulttuuri ja taide sairaalassa ja muissa terveyspalveluissa -toimenpidesuosituksen ovat kirjoittaneet tohtorikoulutettava Taru-Anneli Koivisto ja CERADA-tutkimuskeskuksen johtaja Kai Lehikoinen Taideyliopistosta, taiteen ja hyvinvoinnin asiantuntija Pauliina Lapio New Beat Oy:stä, kulttuurihyvinvoinnin yliopettaja Liisa-Maria Lilja-Viherlampi Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa sekä Turun yliopiston kliinisen hoitotieteen professori Sanna Salanterä.

Taideyliopiston koordinoima ja Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama ArtsEqual on Suomen suurin taiteentutkimuksen hanke.

Lue koko suositus ArtsEqualin nettisivulta.

Haastateltavat:

Kai Lehikoinen (tutkimuskokonaisuus, toimenpidesuositus)
Taideyliopisto
kai.lehikoinen@uniarts.fi
p. +358 (0)50 439 0517

Taru-Anneli Koivisto (taidepraktiikka, käytännön näkökulmat)
Taideyliopisto
taru.koivisto@uniarts.fi
p. +358505949042

Sanna Salanterä (terveysorganisaation näkökulma)
Turun yliopisto
sansala@utu.fi
p. +358 29 450 2709
p. +358 50 555 0567