Tutkijat löysivät ohitusreitin sepelvaltimoille – löydös voi auttaa sepelvaltimotaudin hoidossa
Sydän- ja verisuonitaudit ovat maailmanlaajuisesti yleisin kuolinsyy. Iskeemiset sydänsairaudet vaikeuttavat verenkiertoa sydämessä, ja ne aiheuttavat joka kolmannen yli 35-vuotiaan kuoleman.
Sydämen koronaarisuonet kehittyvät osin sydämen kammioiden sisäpinnalta, mutta kyseinen reitti sulkeutuu tavallisesti jo sikiönkehityksen aikana. Wihurin tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimusryhmät ovat onnistuneet avaamaan tutkimuksessaan verisuonireitin sydämen sisäpinnalta sydänlihakseen verisuonikasvutekijä VEGF-B:n avulla. Tutkimus tehtiin hiirillä ja rotilla, ja se on julkaistu sydän- ja verisuonitauteihin erikoistuneessa Circulation-tiedelehdessä.
Uusi löydös avaa mahdollisuuden selvittää, olisiko sydämen sisäpinnalta lähtevistä suonista apua sydäninfarktin hoidossa. Normaalisti veri ravitsee aikuisen sydänlihasta aortan tyvestä lähtevien sepelvaltimoiden kautta koronaarisuonia pitkin. Veren matka tätä reittiä sydämen sisäosiin on kuitenkin pitkä, mikä on osasyynä varsinkin korkeasta verenpaineesta kärsivien potilaiden sydämen sisäosan (subendokardiaalisiin) sydäninfarkteihin.
VEGF-B:n avulla sydämeen uusia sepelvaltimoita?
VEGF-B (vascular endothelial growth factor) kuuluu kasvutekijäperheeseen, jonka jäsenet säätelevät veri- ja imusuonten kehitystä ja uudismuodostusta. Professori Ulf Eriksson Tukholman Karoliinisesta instituutista ja professori Kari Alitalo eristivät VEGF-B:n geenin vuonna 1996. Yhdessä professori Seppo Ylä-Herttualan tutkimusryhmän kanssa professori Alitalon ryhmä on aiemmin osoittanut VEGF-B:n lisäävän sydämen verisuonten kasvua.
Yritykset hyödyntää aiemmin löydettyä VEGF-A-geeniä verisuonien kasvattamiseen sydänlihaksessa ovat epäonnistuneet siksi, että VEGF-A aiheuttaa veriplasman tihkumista suonten ulkopuolelle ja tulehdussolujen kertymistä kudokseen, toisin kuin VEGF-B.
– Tutkimuksen uusi mullistava löydös on se, että VEGF-B:n avulla on mahdollista kasvattaa sydämessä uusia verisuonia suoraan kammioiden sisäpinnalta hapenpuutteen vaurioittamaan sydämeen, sanoo lääketieteen tohtori Markus Räsänen.
– Tämänkaltainen sepelvaltimoiden uusi ”ohitustie” voi avata täysin uuden näkökulman ja mahdollisuuden sydäninfarktin hoitoon. Jotta löydöstä voitaisiin yrittää soveltaa kliinisessä hoidossa, täytyy kyseisten suonten virtausolosuhteita ja toimintaa kuitenkin tutkia tarkemmin, jotta voidaan varmistaa niiden hyöty ravinteiden ja hapen kuljetuksessa sydänlihakseen, vahvistaa Wihurin tutkimuslaitoksen johtaja, akatemiaprofessori Kari Alitalo.
Tutkimus toteutettiin Wihurin tutkimuslaitoksen ja Helsingin, Uppsalan, Karoliinisen instituutin ja Bernin ja Shanghain yliopistojen yhteistyönä. Tutkimusta rahoittivat Wihurin tutkimuslaitos, Suomen Akatemia, Sydäntutkimussäätiö, Paavo Nurmen säätiö, Paulon säätiö, Aarne Koskelon säätiö, Biomedicum Helsinki -säätiö ja Emil Aaltosen säätiö.
Viite: Markus Räsänen, Ibrahim Sultan, Jennifer Paech, Karthik Amudhala Hemanthakumar, Wei Yu, Liqun He, Juan Tang, Ying Sun, Ruslan Hlushchuk, Xiuzheng Huan, Emma Armstrong, Oleksiy-Zakhar Khoma, Eero Mervaala, Valentin Djonov, Christer Betsholtz, Bin Zhou, Riikka Kivelä and Kari Alitalo. VEGF-B promotes endocardium-derived coronary vessel development and cardiac regeneration, Circulation, 2020. DOI: 10.1161/CIRCULATIONAHA.120.050635
Lisätietoja:
Markus Räsänen, lääketieteen tohtori, Helsingin yliopisto, Wihurin tutkimuslaitos
Sähköposti: markus.rasanen@helsinki.fi
Kari Alitalo, akatemiaprofessori, Helsingin yliopisto, johtaja, Wihurin tutkimuslaitos
Sähköposti: kari.alitalo@helsinki.fi
***************************************
Ystävällisin terveisin
Elina Kirvesniemi, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
elina.kirvesniemi@helsinki.fi 050 409 6469
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme