Helsingin yliopisto

Tutkijat löysivät tavallisista verinäytteistä uusia työkaluja imukudossyövän yksilölliseen hoitoon

Jaa

Aggressiivista imukudossyöpää sairastavien potilaiden verenkierrossa kiertävällä kasvain-DNA:lla on aiemmin tuntematon ja jopa ratkaiseva merkitys tehokkaan hoidon löytämiselle vakavaan tautiin.

Kuvassa valomikroskooppikuva imukudossyöpäkudoksesta, jossa syöpäsolut  ilmentävät MYC -proteiinia (ruskea väri). Kuva Leppä lab.
Kuvassa valomikroskooppikuva imukudossyöpäkudoksesta, jossa syöpäsolut ilmentävät MYC -proteiinia (ruskea väri). Kuva Leppä lab.

Helsingin yliopiston ja HUS Syöpäkeskuksen tutkijatselvittivät tuoreessa tutkimuksessaan aggressiivista imukudossyöpää eli lymfoomaa sairastavien potilaiden verenkierrossa kiertävän, syöpäkudoksesta peräisin olevan kasvain-DNA:n ominaisuuksia ja kliinistä merkitystä. Tutkimus toteutettiin pohjoismaisena yhteistyönä.

Tutkimuksessa analysoitiin pohjoismaisessa lääkehoitotutkimuksessa hoidettujen lymfoomapotilaiden verinäytteitä, jotka oli kerätty ennen hoitoja, hoitojen puolivälissä ja hoitojen lopussa.

Tarkempaa diagnostiikkaa ja tehokkaampia hoitoja

– Verenkierrossa kiertävän kasvain-DNA:n analyysi verinäytteistä paljasti merkittäviä diagnostisia piirteitä, joista kaikkia ei löytynyt tavanomaisesta kasvaimesta otettavasta koepalasta, kertoo professori Sirpa Leppä Helsingin yliopistosta ja HUSin Syöpäkeskuksesta.

Tutkijat havaitsivat, että kiertävän kasvain-DNA:n pitoisuus veressä ennen lääkehoitoja vaihteli voimakkaasti potilaiden välillä, ja se vertautui syöpäkasvainten yhteenlaskettuun tilavuuteen.

– Potilailla, joilla oli lymfooman toteamisvaiheessa korkeimmat kiertävän kasvain-DNA pitoisuudet, oli huonoin elinajan ennuste, täsmentää LL, väitöskirjatutkija Leo Meriranta.

Pitoisuuden muutokset hoitojen aikana puolestaan heijastelivat hoitovasteita niin, että potilaat, joiden lymfoomaan hoito ei tehonnut, erottuivat muista potilaista seurantaverinäytteiden kiertävän kasvain-DNA:n analyysin avulla.

Tutkijat perehtyivät myös kiertävän kasvain-DNA:n rakenteellisiin ominaisuuksiin ja havaitsivat, että lymfoomasta peräisin olevat DNA-molekyylit olivat pituudeltaan lyhyempiä kuin terveestä kudoksesta peräisin olevat DNA-molekyylit.

Koneoppimista hyödyntäen tutkijat osoittivat, että DNA-molekyylien pituuserojen avulla voidaan esimerkiksi ennustaa potilaiden hoitovastetta.

– Tämä löydös avaa uusia mahdollisuuksia verenkierrossa kiertävän kasvain-DNA:n tutkimukselle, Leo Meriranta vahvistaa.

Tutkimuksen löydösten perusteella imukudossyöpä voidaan tulevaisuudessa diagnosoida aikaisempaa tarkemmin ja potilaat luokitella eri ryhmiin uusien hoitojen testaamista varten, mikä on avain tehokkaampien hoitojen löytämiselle.

Kohti räätälöidympää hoitoa

– Tutkimustulosten valossa aggressiivisen imukudossyövän hoidossa käytössä olevat keinot hoitojen kohdentamiseksi ovat riittämättömiä, ja menetelmät, joilla mitataan hoitojen tehoa, ovat epätarkkoja. Tämä voi altistaa potilaat ylihoitamisen haitoille ja vaikeuttaa potilaskohtaisesti räätälöityjen hoitojen löytämistä, Sirpa Leppä toteaa.

Kiertävän kasvain-DNA:n analyysi tulee hänen mukaansa tulevaisuudessa mullistamaan syöpädiagnostiikan ja kliinisen päätöksenteon, mutta tarvitaan vielä lisää tutkimusnäyttöä löydösten hyödyistä ennen kuin verinäytteistä tehtävä kiertävän kasvain-DNA:n analyysi on osa syöpäpotilaiden rutiinitutkimuksia.

Alkuperäinen julkaisu: Meriranta L, Alkodsi A, Pasanen A, Lepistö M, Mapar P, Blaker YN, Jørgensen JM, Karjalainen-Lindsberg ML, Fiskvik I, Mikalsen LTG, Autio M, Björkholm M, Jerkeman M, Fluge Ø, Brown P, Jyrkkiö S, Holte H, Pitkänen E, Ellonen P, Leppä S. Molecular features encoded in the ctDNA reveal heterogeneity and predict outcome in high-risk aggressive B-cell lymphoma.Blood. doi: 10.1182/blood.2021012852. PMID: 34932792

Tutkimusta rahoittivat pääasiassa Suomen Akatemia, HUS, iCAN Digitaalisen yksilöllisen syöpälääketieteen lippulaiva, Sigrid Juséliuksen säätiö ja Suomen Syöpäjärjestöt.

Lisätietoja

Sirpa Leppä, professori, syöpätautien osasto, Helsingin yliopisto ja HUS Syöpäkeskus

sirpa.leppa@helsinki.fi

p. 050 427 0820

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuvassa valomikroskooppikuva imukudossyöpäkudoksesta, jossa syöpäsolut  ilmentävät MYC -proteiinia (ruskea väri). Kuva Leppä lab.
Kuvassa valomikroskooppikuva imukudossyöpäkudoksesta, jossa syöpäsolut ilmentävät MYC -proteiinia (ruskea väri). Kuva Leppä lab.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Itämeren henkeäsalpaava vedenalainen maailma ja intohimoiset merentutkijat - 120 vuotta tutkimustyötä Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla19.5.2022 15:00:00 EEST | Tiedote

Tvärminnen eläintieteellinen asema on Itämeren vanhimpia tutkimusasemia. Korkeatasoista merentutkimusta on tehty yli 120 vuoden ajan ja tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää Itämeren ainutlaatuista rannikonläheistä luontoa. Juhlavuoden näyttelyssä esitellään Itämeren erityispiirteitä ja intohimoisia merentutkijoita uuden tiedon ja ajankohtaisten tutkimuskysymysten äärellä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme