Tutkijat rakensivat Korkeasaaren valkopääsakeille ääniä ja musiikkia soittavan laatikon

Ääniteknologia on lupaava keino parantaa eläintarhoissa asuvien eläinten hyvinvointia. Tämä käy ilmi Aalto-yliopiston yhdessä Korkeasaaren eläintarhan kanssa tekemästä tutkimuksesta, jossa seurattiin seitsemän valkopääsaki-apinan käyttäytymistä erilaisia ääniä soittavan laitteen kanssa. Tutkimustulokset julkaistiin juuri Animals-tiedelehdessä.
Aalto-yliopiston eläimen ja koneen vuorovaikutukseen erikoistuneet tutkijat suunnittelivat ja rakensivat valkopääsakeille laatikon, joka sijoitettiin niiden omalle asuinalueelle Korkeasaaren Amazonia-talossa. Kun saki käveli laatikon sisään, ääninauha alkoi soida. Näin apinat oppivat nopeasti, että laitteen sisään meneminen synnytti ääniä tai musiikkia.
Tutkijat valitsivat soitettavaksi neljä erilaista ääninauhaa. Kädellisten äänimieltymyksistä tiedetään toistaiseksi vähän, joten tutkijat halusivat valita mukaan mahdollisimman erilaisia vaihtoehtoja. Sakeja saalistavien eläinten ääniä ja äkillisiä kovia ääniä ei nauhoilla ollut.
"Vaikka emme mitanneet hyvinvointiin liittyviä asioita, aiemmista tutkimuksista tiedetään, että päätösvallan ja itsenäisyyden antaminen eläimille on yhteydessä niiden hyvinvointiin. Siksi annoimme sakeille järjestelmän, jota ne pystyivät itse lähestymään ja käyttämään sen sijaan, että olisimme vain soittaneet niille musiikkia ja muita ääniä niiden elinympäristössä ja katsoneet, miten se vaikuttaa", sanoo Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Roosa Piitulainen.
Tutkijat seurasivat apinoiden tapaa käyttää laatikkoa usean kuukauden ajan. Sakit käyttivät äänijärjestelmää säännöllisesti koko tutkimuksen ajan ja alkoivat ensimmäisten päivien jälkeen myös nukkua ja hoitaa turkkiaan laatikossa.
Tunnelimalli oli suosikki
Korkeasaaren eläintarhan tutkimuskoordinaattori Kirsi Pynnönen-Oudman kertoo, että eläintarhoissa eläinten arkea rikastetaan usein tarjoamalla ravintoa eri tavoin. Varsinkin pienille ja lihomiseen taipuvaisille eläimille täytyy kuitenkin tarjota muitakin kuin ruokaan liittyviä virikkeitä.
“Äänet ovat monelle eläimelle todella tärkeitä niiden keskinäisessä viestinnässä. Sademetsä on täynnä erilaisia ääniä, ja uskomme, että sieltä kotoisin olevat pikkuapinat ovat herkkiä erilaisille äänille. Tämä voisi hyvinkin olla tulevaisuuden tapa virikkeellistää eläintarhaeläinten elämää.”
Sakit saivat valita, kuinka paljon ne kuuntelivat rauhallista tunnelmamusiikkia, vauhdikkaampaa elektronista musiikkia, sateen ropinaa, hiljaisuutta ja liikenteen ääniä. Näistä viimeinen osoittautui selvästi suosituimmaksi eli sakit viettivät laatikossa aikaa eniten silloin, kun nauhalta kuului liikenteen ääniä.
Aalto-yliopiston tutkijatohtori Ilyena Hirskyj-Douglas on työskennellyt pitkään eläinten kanssa ja tietää, että eläimiä tutkiessa on tärkeää pitää mieli avoimena. Sakien suosikkiääni oli kuitenkin hänellekin osittain yllätys.
“Liikenteen ääni on sakeille tuntematon, eikä se liity niiden tavalliseen arkeen, joten on yllättävää ja hyvin kiinnostavaa, että ne kiinnostuivat juuri tästä äänestä”, hän sanoo.
Äänimaiseman lisäksi valkopääsakit pääsivät vaikuttamaan siihen, millainen itse laatikosta tuli. Tutkijat testasivat alussa kahta prototyyppiä, ja rakensivat lopullisen äänilaitteen apinoiden enemmän käyttämästä mallista.
Sakien suosikiksi valikoitui tunnelimainen laatikko, jonka lattia oli valmistettu vanerista ja katto läpinäkyvästä akryylilevystä. Molemmat materiaalit olivat apinoille eläintarhasta entuudestaan tuttuja. Laatikon muodon ja materiaalien ansiosta siihen saatiin myös hyvä akustiikka ilman, että tilaa täytyi kokonaan sulkea. Laatikon muoto ja materiaali sopivat elinympäristöön ja tukivat siten sakien lajityypillistä käyttäymistä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilyena Hirskyj-Douglas (englanniksi)
Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
ilyena.hirskyj-douglas@aalto.fi
Roosa Piitulainen
Tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto
roosa.piitulainen@aalto.fi
Kirsi Pynnönen-Oudman
Tutkimuskoordinaattori, Korkeasaaren eläintarha
kirsi.pynnonen@korkeasaari.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kauppakorkeakoulu promovoi yhdeksän kunniatohtoria toukokuun 2026 promootiossa – arvokas juhla järjestetään viiden vuoden välein15.12.2025 13:45:00 EET | Tiedote
Kauppakorkeakoulun ensimmäinen promootio järjestettiin vuonna 1946, joten keväällä 2026 on vuorossa Kauppakorkeakoulun 17. promootio.
Tutkijat kehittivät uuden tavan mitata tartuttavuutta: verenmyrkytystä aiheuttava E. coli -suolistobakteeri voi levitä kuin influenssavirus11.12.2025 07:30:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suolistossa asuvat mikrobit voivat käyttäytyä leviämisensä puolesta kuin virukset. Uusi malli tarjoaa keinon vertailla antibioottiresistenttien bakteerikantojen leviämistä populaatiossa.
Älykkäät tekstiilit uudistavat käsityksemme materiaaleista – ja lajienvälisestä viestinnästä10.12.2025 12:45:00 EET | Tiedote
Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n rahoituksen saanut PAST-A-BOT-tutkimushanke kehittää pehmeitä, älykkäitä tekstiilejä, jotka voivat tulevaisuudessa toimia pelastusrobotteina, ääntä aistivina maataloustekstiileinä tai avustavina vaatteina – ja samalla uudistavat tavan, jolla ajattelemme materiaalitutkimusta.
Tuloerot kasvaneet lähes puolella maailman väestöstä – aiempaa tarkempi aineisto paljastaa myös alueellisia onnistumisia5.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus tarjoaa maailmanlaajuisesti kattavimman kartoituksen siitä, miten maiden sisäiset tuloerot ovat muuttuneet kolmen vuosikymmenen aikana. Tulokset vahvistavat, että yli 3,6 miljardin ihmisen asuinalueilla tuloerot ovat kasvussa – mutta aineisto paljastaa myös paikkoja, joissa kuilua on onnistuttu kaventamaan.
Subnational income inequality revealed: Regional successes may hold key to addressing widening gap globally5.12.2025 12:00:00 EET | Press release
A new study visualises three decades of income inequality data, the most comprehensive worldwide mapping to be done at a subnational level. Confirming worsening income inequality for areas with over 3.6 billion inhabitants, it also reveals hidden ‘bright spots’ where policy may be closing the gap.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


