Tutkijat ratkaisivat virusperäisen Kaposin sarkooma -syövän pitkäaikaisen arvoituksen
Kaposin sarkooman taustatekijöistä on saatu uutta tietoa. Helsingin yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen ryhmä on löytänyt kahdelle keskeiselle geenien ilmentymistä säätelevälle transkriptiotekijälle uudet avainroolit viruksen aiheuttamassa syövässä. Näiden proteiinien toimintamekanismien ymmärtäminen auttaa uusien hoitomuotojen kehityksessä Kaposin sarkoomaan.
Kaposin sarkooma (KS) on herpesviruksen (HHV-8/KSHV) aiheuttama kasvain, joka esiintyy lähinnä iholeesioina, ihomuutoksina. Kuten muidenkin herpesvirusten, myös KSHV:n infektiot ovat elinikäisiä ja virus pysyy piilevänä elimistössä. Esimerkiksi elinsiirtojen tai hoitamattoman HIV-infektion seurauksena syntyvä immuunisuppressio, eli immuunivasteen heikentyminen, altistaa KSHV-infektion aiheuttamalle Kaposin sarkoomalle.
KS on yleinen HIV-epidemian alueilla, ja se on merkittävä terveyshaitta etenkin eteläisessä Afrikassa. Virus on infektoinut yli 100 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti, mutta Pohjois-Euroopassa ja Suomessa sitä esiintyy harvoin.
KSHV-infektio esiintyy yleisesti käytetyissä solumalleissa latenttina eli piilevänä, eikä virus lisäänny aktiivisesti. Kun imusuoniston seinämän eli endoteelin solut (LEC) infektoituvat, virusinfektiosta tulee poikkeuksellisesti myös lyyttinen, mikä johtaa uusien, tartuttamiskykyisten viruspartikkeleiden tuotantoon.
Professori Päivi Ojalan johtama kansainvälinen ryhmä Helsingin yliopistosta on vastikään selvittänyt Cancer Research -lehdessä julkaistussa uudessa tutkimuksessaan KSHV-infektoitujen LEC-solujen erityisen ominaisuuden molekulaarista taustaa.
– Tutkimusryhmämme selvitti, että kaksi keskeistä proteiinia, jotka säätelevät geenien ilmentymistä DNA:sta, ohjaavat viruksen genomin ylläpitoa ja monistumista. Näin ollen proteiinien toiminta tukee viruksen aiheuttaman kasvaimen muodostumista. Näiden proteiinien toimintamekanismien ymmärtäminen auttaa uusien hoitomuotojen kehityksessä Kaposin sarkoomaan, Ojala sanoo.
Uutta tietoa KSHV-infektiosta
Suomen Akatemian tutkijatohtori Silvia Gramolelli Helsingin yliopistosta tutki kolmen imusuoniston endoteelin kehitykselle välttämättömän transkriptiotekijän (PROX1, SOX18 ja COUPTF2) roolia Kaposin sarkoomassa.
Gramolelli havaitsi tutkimuksessaan, että kaikki kolme proteiinia ilmenevät korkealla tasolla Kaposin sarkooma -potilaiden kudosnäytteissä.
– Saimme myös uutta tietoa KSHV-infektiosta KS-kasvaimissa: infektio ei ollutkaan pääsääntöisesti latentti toisin kuin aiemmin on ajateltu. Viruksen tuottamaa aktiivisen replikaatio- eli monistumisvaiheen proteiinia (K8.1) ilmennettiin KS-potilasnäytteissä runsaasti, Gramolelli kertoo.
Tutkijat myös selvittivät, että SOX18- ja PROX1-transkriptiotekijät säätelevät KSHV:n genomin ylläpitoa ja monistumista kahdella mekanismilla, jotka on toisistaan riippumattomia.
– PROX1 tehostaa viruksen lyyttisten geenien ilmentymistä ja uusien virusten muodostumista, SOX18 taas auttaa ylläpitämään viruksen genomin korkeaa kopiolukua infektoidussa solussa, Gramolelli sanoo.
Täsmähoitoja Kaposin sarkoomaan?
Kaposin sarkooman nykyiset hoidot ovat enimmäkseen epäspesifejä ja usein myös toksisia. Sairauden hoitoon tarvitaan uusia, tehokkaampia hoitomuotoja.
Ojalan tutkimusryhmä osoitti yhteistyössä Sydneyn yliopiston professorin Mathias Francois’n kanssa, että SOX18:n toiminnan estäminen Francois’n aiemmin löytämillä lääkeaineilla vähentää viruksen määrää infektoituneissa imusuoniston endoteelisoluissa.
– Tulokset voivat tarjota mahdollisuuden viruksen eliminointiin infektoituneista soluista ja auttaa siten kehittämään uusia täsmähoitoja, Ojala sanoo.
Saavutetut tulokset ovat jo johtaneet jatkotutkimuksiin ja yhteistyöhön lääkekehityksessä. Tavoitteena on kehittää ja testata SOX18-inhibitiota hoitona Kaposin sarkoomaan.
Lisätietoja:
Päivi Ojala, professori, Helsingin yliopisto
Puh. 029 415 9445
Sähköposti: paivi.ojala@helsinki.fi
Viite: Silvia Gramolelli, Endrit Elbasani, Krista Tuohinto, Veijo Nurminen, Thomas Günther, Riikka E. Kallinen, Seppo P. Kaijalainen, Raquel Diaz, Adam Grundhoff, Caj Haglund, Joseph M. Ziegelbauer, Teijo Pellinen, Mark Bower, Mathias Francois and Päivi M. Ojala. Oncogenic herpesvirus engages endothelial transcription factors SOX18 and PROX1 to increase viral genome copies and virus production. Cancer Research. DOI: 10.1158/0008-5472.CAN-19-3103
**********************************
Ystävällisin terveisin
Elina Kirvesniemi, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
elina.kirvesniemi@helsinki.fi, 050 409 6469
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suomalainen järviasema mukaan hiilenkiertoa mittavaan verkostoon10.7.2020 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston Kuivajärven mittausasema hyväksyttiin mukaan eurooppalaiseen kasvihuonekaasuja mittaavien asemien verkostoon ensimmäisenä järviasemana.
Verisyöpien immuunimaiseman kartoitus voi auttaa tehostamaan hoitoa9.7.2020 18:00:00 EEST | Tiedote
Elimistön immuunijärjestelmän aktivoiminen on lupaava syövän hoitomuoto. Helsingin yliopiston ja yliopistollisen keskussairaalan sekä Itä-Suomen yliopiston tutkijat kartoittivat verisyöpien immuunimaisemaa yli kymmenen tuhannen potilaan aineistossa löytääkseen immunoterapiasta mahdollisesti hyötyviä potilasryhmiä ja lääkekohteita.
Korona ei vähentänytkään pahimpia saastesumuja6.7.2020 12:33:02 EEST | Tiedote
Vaikka päästöjen väheneminen puhdisti keväällä useimpien kaupunkien ilmaa, joissakin Kiinan suurkaupungeissa ilmanlaatu ei yllättäen parantunutkaan. Kun ilman saastepitoisuus oli valmiiksi iso, muut ilmakehän yhdisteiden reaktiot korvasivat vähentyneet päästöt.
Suomesta löytyi uusi hyttyslaji, joka pystynee levittämään malariaa2.7.2020 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen hyttyslajiston ja sen levinneisyyden kartoituksen yhteydessä on löytynyt Anopheles daciae -lajiin kuuluvia hyttysiä, joita ei ole aiemmin tiedetty olevan maassamme. Laji on läheistä sukua tunnetuille malariavektoreille ja voidaan olettaa, että se kykenee mahdollisesti välittämään malariaa.
Dementia puolison kuolinsyynä lisää masennuslääkkeiden käyttöä vuosia ennen puolison kuolemaa1.7.2020 08:30:00 EEST | Tiedote
Masennuslääkkeiden käyttö alkaa kohota noin 3–4 vuotta ennen leskeksi jäämistä, mikäli puolison kuolinsyynä on dementia, todetaan Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa.
Tutkijat löysivät lupaavan hoidon sydänvaurioiden parantamiseen30.6.2020 12:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään, millaisia vaikutuksia mikrosiirrehoidolla on sydämen paranemiseen sydänvaurion jälkeen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme