Tutkijat selvittivät FC Barcelonan pelaajien avulla takareiden lihasvammojen paranemisennusteen

— Esitämme paranemisennusteen erityyppisille takareiden lihasvammoille, kertoo Tampereen yliopiston professori Tero Järvinen, joka kuului kansainväliseen, urheiluvammoja tutkineeseen asiantuntijaryhmään.
— Tutkimuksessa saimme ensimmäistä kertaa tarkkaa tietoa siitä, kuinka kauan nämä erilaiset takareiden lihasvammat eli hamstring-vammat paranevat. Löysimme vammoja, jotka paranevat suhteellisen nopeasti, mutta myös vammoja, joiden paranemisennuste on poikkeuksellisen hidas, Järvinen toteaa.
Takareiden lihasten eli hamstring-lihasten vammat ovat yleisiä urheilu- ja liikuntavammoja, joita syntyy erityisesti nopeaa juoksua vaativissa urheilulajeissa kuten pallopeleissä ja pikajuoksussa. Vammojen hoitaminen on poikkeuksellisen hankalaa, koska hamstring-lihasten anatomia on poikkeava.
Normaali lihas kiinnittyy molemmista päistään luuhun jänteen avulla. Näin kiinnittyvät myös hamstring-lihakset. Niiden jännekudos kuitenkin jatkuu lihaksen sisään molemmissa päissä niin kutsuttuna keskusjänteenä. Niinpä hamstring-lihaksiin voi syntyä poikkeavia lihasvammoja, joissa lihas irtoaa sisällään olevasta keskusjänteestä.
Keskusjänteen vammoja saavat pääsääntöisesti huippu-urheilijat. Korkeaenergisissä vammoissa keskusjänne voi jopa katketa.
— Tätä tutkimusta varten olemme tutkineet kaikki FC Barcelonan huippu-urheilijoille tapahtuneet hamstring-vammat. Potilaiden magneettitutkimuslöydökset (MRI) on käyty tarkasti läpi ja olemme seuranneet heidän toipumistaan, Järvinen kertoo.
Tutkimus on osa FC Barcelonan ja professori Järvisen vuosia jatkunutta tieteellistä tutkimusyhteistyötä.
— FC Barcelonan potilasaineisto on ainutlaatuinen maailmassa. Kaikki heidän urheilijoilleen syntyneet vammat, niiden kuntoutus ja urheilijoiden paluu kilpakentälle on verifioitu ja tiedot tallennettu huolella.
— Lisäksi seuran tavoite on tuottaa luotettavaa tutkimusnäyttöä urheiluvammojen hoidosta. He ovat sitoutuneet hankkimaan parhaat asiantuntijat selvittämään urheiluvammojen optimaalisen hoidon. Tieteellinen yhteistyömme jatkuu erittäin tiiviinä myös tulevaisuudessa.
Tuore tutkimus on julkaistu urheilulääketieteen johtavassa Sports Medicine -julkaisusarjassa. Tutkimukseen osallistui Suomesta kaksi ortopedia, dosentti Lasse Lempainen ja professori Tero Järvinen.
Valle, X., Mechó, S., Alentorn-Geli, E. et al. Return to Play Prediction Accuracy of the MLG-R Classification System for Hamstring Injuries in Football Players: A Machine Learning Approach. Sports Med (2022).
https://doi.org/10.1007/s40279-022-01672-5
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Tero Järvinen,
tero.jarvinen@tuni.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Perheen sisäisiä henkirikoksia voidaan ennaltaehkäistä2.12.2025 12:45:48 EET | Tiedote
TtM Marianne Ellilän väitöstutkimus osoittaa, että suomalaisiin perheen sisäisiin henkirikoksiin liittyy taustatekijöitä ja niitä voidaan ennaltaehkäistä. Ellilä kuvasi kolmen eri aineiston kautta tutkimuksessaan perheen sisäisten henkirikosten taustatekijöitä ja ennaltaehkäisyä. Äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien näkemykset, henkirikosten uhrien läheisten kokemukset ja tekijöiden mielentilatutkimukset antoivat arvokasta tietoa aiheesta.
Väitös: Uloshengityksen huippuvirtaus ei ole riittävän luotettava mittari astmaan liittyvän keuhkoputkien supistumisen ja laajenemisen arvioinnissa2.12.2025 08:40:00 EET | Tiedote
Astman diagnostiikka perusterveydenhuollossa perustuu pääasiassa keuhkojen toiminnan vaihtelun havaitsemiseen joko huippuvirtausta (PEF) tai sekuntikapasiteettia (FEV1) mittaamalla. Näiden fysiologisten parametrien keskinäisestä suhteesta tiedetään kuitenkin vähän, eikä ole selvää, tunnistavatko ne samoja potilaita. Lääketieteen kandidaatti Leon Csonka selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka luotettavasti PEF-muutokset kuvaavat keuhkoputkien supistumista ja laajenemista aikuisilla ja lapsilla verrattuna FEV1-muutoksiin.
Väitös: Yli 80 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneista jäi ilman kuntoutuspsykoterapiaa1.12.2025 09:08:48 EET | Tiedote
Yleiset mielenterveyshäiriöt – masennus ja ahdistuneisuushäiriöt – ovat merkittävä syy työkyvyttömyyteen, ja ne aiheuttavat mittavaa inhimillistä kärsimystä yksilöille ja kustannuksia yhteiskunnalle. LL, VTM Helena Leppänen osoittaa väitöstutkimuksessaan, että yleisten mielenterveyshäiriöiden hoito ja kuntoutus jäävät usein puutteellisiksi jopa työkyvyttömyyden uhatessa potilasta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että erityisesti kuntoutuspsykoterapian hyödyntämisessä esiintyy sosioekonomista eriarvoisuutta, mikä voi heikentää mahdollisuuksia kuntoutua takaisin työelämään.
Väitös: Internetin aktiiviset yleisöt välineellistävät tarinoita tarkoituksiinsa28.11.2025 10:51:28 EET | Tiedote
Internetin mahdollistamat lukijayhteisöt välineellistävät suosittuja teoksia ja tarinoita omiin tarkoituksiinsa sosiaalisessa mediassa. Väitöskirjassaan kertomuksentutkija FM Markus Laukkanen tutkii HBO:n Game of Thrones -televisiosarjaa sekä yleisön siitä verkossa jakamia tekstejä, kuten meemejä ja juonitiivistelmiä.
Väitös: Kestävän kehityksen tulosjohtaminen ja raportointi julkisen hallinnan muutoksessa28.11.2025 09:43:59 EET | Tiedote
Elina Vikstedtin väitöskirja tarkastelee, miten kestävän kehityksen tulosjohtaminen, laskentatoimi ja raportointi rakentuvat julkisen hallinnan murroksessa. Tutkimus analysoi, miten erilaiset lähestymistavat kestävyyteen muovaavat julkisen sektorin johtamisen ja raportoinnin käytäntöjä sekä millaista työtä YK:n Agenda 2030 -tavoiteohjelman seurannan valtavirtaistaminen edellyttää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
