Helsingin yliopisto

Tutkijat selvittivät kuorolaulun terveyshyötyjä – ikääntyneillä viitteitä paremmasta kognitiivisesta toimintakyvystä

Jaa

Tutkijat ovat saaneet uutta tietoa kuorolaulamisen hyödyistä: kuorolaululla voi olla samansuuntaisia kognitiivista toimintakykyä edistäviä vaikutuksia kuin instrumentaalisilla musiikkiharrastuksilla.

Elintapojen, kuten liikunnan ja ruokavalion ikääntymisvaikutusten tutkimisen ohella on alettu yhä enemmän tutkia musiikkiharrastusten mahdollisia kognitiivisia hyötyjä, mutta tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota lähinnä instrumentaalisiin musiikkiharrastuksiin.

Soittoharrastusten hyödyistä kognitioon tiedetään jo melko paljon: soittoharrastus voi parantaa ikääntyneiden kognitiivista joustavuutta, eli kykyä säädellä ja vaihtaa huomion kohteena olevia ajatteluprosesseja. Sen sijaan kuorolaulun kognitiivisia hyötyjä on tähän mennessä tutkittu vain vähän. Nyt PLOS ONE -tiedelehdessä vastikään julkaistussa tutkimuksessa on saatu näyttöä siitä, että kuorolaululla voi olla samankaltaisia hyötyjä kuin soittoharrastuksilla.

Tutkimuksen tulosten mukaan ikääntyneillä kuorolaulajilla kielellinen sujuvuus oli parempi kuin verrokkiryhmällä, jonka henkilöt eivät harrastaneet kuorolaulua. Kielellinen sujuvuus heijastelee parempaa kognitiivista joustavuutta.

– Tämä tukee tuloksia, joita on aiemmin saatu soittoharrastusten vaikutuksista ikääntyneiden kognitiiviseen toimintakykyyn ja antaa viitteitä siitä, että myös kuorolaululla voi olla ikääntyneiden kognitiivista toimintakykyä tukevia vaikutuksia. Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä siitä, kuinka erilaiset aktiviteetit voivat muokata kognitiota myös myöhemmällä iällä, tohtorikoulutettava Emmi Pentikäinen kertoo.

Pitkään kuorossa laulaneet hitsautuivat tiiviimmin yhteen

Tutkimuksessa selvitettiin myös kuorolaulun mahdollisia hyötyjä ikääntyneiden emotionaaliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Kyselyistä havaittiin, että pidempään, yli kymmenen vuotta, kuorolaulua harrastaneet kokivat suurempaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta kuin vähemmän aikaa harrastaneet ja ne, jotka eivät laulaneet kuorossa. Lisäksi alle kymmenen vuotta sitten kuorolaulun aloittaneet kokivat suurempaa tyytyväisyyttä yleiseen terveydentilaansa kuin pidempään harrastaneet ja ne, jotka eivät harrastanet laulamista kuorossa.

– On mahdollista, että myöhemmällä iällä kuorolaulun aloittaneet ovat motivoituneet ylläpitämään terveyttään huolehtimalla aktiivisesta ja terveellisestä elämäntyylistä. Pidempään kuorolaulua harrastaneilla sen sijaan kuorolaulun mukanaan tuomat ihmissuhteet ja sosiaalinen verkosto ovat voineet muodostua kiinteäksi osaksi heidän elämäänsä ja näkyvät siten vahvemmin koettuna sosiaalisena yhteenkuuluvuutena, Pentikäinen arvioi.

Kuorolaulu on monipuolista tiedonkäsittelyä vaativaa toimintaa

Ikääntyminen tuo mukanaan muutoksia yksilön kognitiivisessa toimintakyvyssä sekä elämän fyysisissä ja sosiaalisissa olosuhteissa, ja ne kaikki vaikuttavat yksilön hyvinvointiin. Väestön ikääntyessä tulee yhä tärkeämmäksi löytää keinoja, jotka parantavat ikääntyvien hyvinvointia ja elämänlaatua.

Pentikäisen mukaan kuorolaulu tarjoaa hyvän mahdollisuuden tukea ikääntyvien hyvinvointia, sillä se vaatii joustavaa toiminnanohjausta ja tarkkaavuuden säätelyä.

– Kuorolaulu on helppoa toteuttaa, ja sen kustannukset ovat vähäisiä. Kuorolaulu on monipuolista tiedonkäsittelyä vaativaa toimintaa, sillä siinä yhdistyvät monipuolisten aistiärsykkeiden prosessointi, äänen tuottamiseen ja säätelyyn liittyvä motorinen toiminta, kielellinen tuottaminen, melodioiden ja lyriikoiden opettelu ja muistaminen sekä kappaleiden herättämät tunnekokemukset, hän sanoo.

Myös COVID-19-pandemia on osoittanut, mikä merkitys musiikilla ja laulamisella on ihmisille.

– Nostaakseen mielialaa ihmiset ovat laulaneet yhdessä parvekkeilla ja avoimista ikkunoista.

 

Tutkimus on tehty osana pitkittäistutkimusta, jossa seurataan kuorolaulun pitkäaikaisvaikutuksia kognitioon sekä emotionaaliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tutkimus tehtiin pitkittäistutkimuksen alkuaineiston avulla. Aineisto kerättiin syksyllä 2017 kyselylomakkeella sekä neuropsykologisten testien avulla. Kyselylomaketutkimukseen osallistui yhteensä 106 kuorolaulajaa ja 56 verrokkia. Kaikki tutkimukseen osallistuneet olivat vähintään 60-vuotiaita. Kyselyillä mitattiin osallistujien kognitiota, mielialaa, sosiaalista kanssakäymistä, elämälaatua sekä musiikin merkitystä arjessa. Kaikista osallistujista pienempi osajoukko osallistui neuropsykologiseen tutkimukseen, jossa tutkittiin kognitiivisen suoriutumiskyvyn eri osa-alueita.

Julkaisu:

Emmi Pentikäinen, Anni Pitkäniemi, Sini-Tuuli Siponkoski, Maarit Jansson, Jukka Louhivuori, Julene K. Johnson, Teemu Paajanen, Teppo Särkämö. Beneficial effects of choir singing on cognition and well-being of older adults: Evidence from a cross-sectional study. PLOS ONE, 2021. DOI: 10.1371/journal.pone.0245666


Lisätietoja:

Emmi Pentikäinen, tohtorikoulutettava, kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Helsingin yliopisto
Puh. 040 501 4372
Sähköposti: emmi.pentikainen@helsinki.fi

***************************************

Ystävällisin terveisin

Elina Kirvesniemi, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
elina.kirvesniemi@helsinki.fi 050 409 6469

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Lähihistoria näkyy geeniperimässämme – väestön geneettisen taustan muuttuminen Suomen eri alueilla selvitetty jopa vuositasolla4.3.2021 21:00:00 EETTiedote

Helsingin yliopiston uudessa tutkimuksessa on onnistuttu arvioimaan ennennäkemättömän tarkasti yli 18 000 suomalaisen geneettistä sukutaustaa. Tulosten avulla pystyttiin seuraamaan 1900-luvun tapahtumien jälkiä geeneissämme ja arvioimaan muuttoliikkeiden vaikutusta väestön sekoittumiseen. Esimerkiksi siirtokarjalaisten muuttamista eri puolille Suomea pystyttiin seuraamaan jopa vuosittaisella tarkkuudella tarkastelemalla karjalaisen perimän osuutta kunkin alueen vastasyntyneissä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme