Tutkijat selvittivät, miten yleiset geneettiset muutokset aiheuttavat munuaissyöpää
18.7.2022 08:30:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä selvitti, miksi munuaissyöpään usein liittyvät geenimuutokset johtavat juuri munuaissyöpään, eivätkä muihin syöpiin.
Syövissä esiintyvät geenimuutokset liittyvät tyypillisesti vain joihinkin syövän alalajeihin. Syyt ovat olleet suurelta osin epäselviä.
Nature-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan munuaissyöpään liittyvien mutaatioiden kyky muodostaa syöpä perustuu transkriptiotekijöiksi kutsuttuihin proteiineihin, jotka säätelevät terveiden munuaissolujen normaaleja toimintoja.
– Tutkimus käsittelee munuaissyöpää, mutta sama periaate saattaa liittyä syöpiin yleisemminkin. Syöpä on usein parantumaton sairaus, ja uusia hoitoja tarvitaan. Löysimme tekijöitä, joiden estäminen hidasti munuaissyövän kasvua koemalleissa. Nämä molekyylit ovat potentiaalisia lääkekohteita, projektia johtanut Sakari Vanharanta Helsingin yliopistosta sanoo.
Yleinen geenimuutos lisää munuaissyövän riskiä
Tutkimuksessa tarkastellut mekanismit koskevat kirkassoluista munuaissolusyöpää, joka on munuaissyövän yleisin alatyyppi. Syövän riskiä lisäävää geenimuutosta kantaa suurin osa eurooppalaisista.
Tutkimuksessa käytettiin kokeellisen syöpäbiologian menetelmiä yhdistettynä kohdennettuun potilasnäyteanalyysiin. Tutkijat testasivat, tarvitaanko normaalien munuaissolujen kudosspesifisiä toimintoja ohjaavia transkriptiotekijöitä myös munuaissyöpien kasvuun.
Tulokset osoittavat, että munuaissyöpään liittyvien geenimuutosten kyky edistää kasvainten muodostumista oli riippuvainen transkriptiotekijöistä, jotka ovat erityisesti aktiivisia munuaisten normaaleissa soluissa. Kun munuaisspesifisiä transkriptiotekijöitä inaktivoitiin kokeellisesti, syöpämutaatiot eivät enää kyenneet aktivoimaan kasvaimen kasvun kannalta tärkeitä geenejä.
– Geenimuutosten eli mutaatioiden vaikutus syövän syntyyn on yleisesti tiedossa, mutta usein emme tiedä, miten mutaatiot aiheuttavat syöpää. Jos taas emme tiedä mitä mutaatiot tekevät, emme voi hyödyntää geenitietoa syövän hoidossa. On tärkeää, että syövän geenimuutosten vaikutuksia opitaan ymmärtämään. Valtaosa uusista ja tehokkaista syöpälääkkeistä on kehitetty molekyylitason ymmärryksen avulla, Sakari Vanharanta sanoo.
Alkuperäinen artikkeli: Saroor A. Patel, Shoko Hirosue, Paulo Rodrigues, Erika Vojtasova, Emma K. Richardson, Jianfeng Ge, Saiful E. Syafruddin, Alyson Speed, Evangelia K. Papachristou, David Baker, David Clarke, Stephenie Purvis, Ludovic Wesolowski, Anna Dyas, Leticia Castillon, Veronica Caraffini, Dóra Bihary, Cissy Yong, David J. Harrison, Grant D. Stewart, Mitchell J. Machiela, Mark P. Purdue, Stephen J. Chanock, Anne Y. Warren, Shamith A. Samarajiwa, Jason S. Carroll & Sakari Vanharanta. The renal lineage factor PAX8 controls oncogenic signalling in kidney cancer. Nature 2022. DOI: 10.1038/s41586-022-04809-8
Lisätietoja
Sakari Vanharanta, LT
Puh. 050 433 2200
sakari.vanharanta@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miia Soininen
viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 02941 25495, 050 479 8541
miia.soininen@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Osa maitoallergisista lapsista saattaa sietää voimakkaasti kuumennettua maitoa16.10.2026 07:58:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin millä vasta-ainetasoilla lapset todennäköisesti sietävät voimakkaasti kuumennettua maitoa. Verikoe osoittautui parhaaksi keinoksi tunnistaa maitoallergia ilman maitoaltistusta.
Sorsien ja sotkien väheneminen jatkuu ilman laajamittaista lintuvesien hoitoa15.10.2026 09:46:36 EEST | Tiedote
Hoidetuilla lintuvesillä on enemmän lintuja ja lintulajeja kuin hoitamattomilla, mutta vesilintujen väheneminen ei silti ole pysähtynyt. Tuore tutkimus lähes tuhannelta suomalaiselta lintuvedeltä osoittaa, että hoitoa on tehty liian pienimuotoisesti.
Aleksanteri-konferenssi 21.–23.10. keskittyy turvallisuuskysymyksiin13.10.2026 13:43:30 EEST | Kutsu
Kansainvälinen Aleksanteri-konferenssi luotaa turvattomuuden syitä ja tarkastelee, miten valtiot, yhteiskunnat ja yksilöt vastaavat turvallisuushaasteisiin. Median akkreditointi on avoinna 19.10. asti.
Lyhytterapia voi auttaa useampia kuin on luultu12.10.2026 09:28:06 EEST | Tiedote
Tehokasta terapeuttista hoitoa yleisiin mielenterveyden ongelmiin voitaisiin tarjota laajasti osana julkisia mielenterveyspalveluita, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Lyhytterapia tehoaa myös vaikeammin oireileviin potilaisiin.
Sampsa Fabritius Helsingin yliopiston kaupallistamisyrityksen uudeksi toimitusjohtajaksi8.10.2026 08:33:41 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston teknologiansiirto- ja kaupallistamisyhtiö Helsingin Innovaatiopalvelut Oy:n hallitus on nimittänyt Sampsa Fabritiuksen (DI) toimitusjohtajakseen 1.10.2026 alkaen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme