Tutkijat selvittivät, miten yleiset geneettiset muutokset aiheuttavat munuaissyöpää
Kansainvälinen tutkijaryhmä selvitti, miksi munuaissyöpään usein liittyvät geenimuutokset johtavat juuri munuaissyöpään, eivätkä muihin syöpiin.
Syövissä esiintyvät geenimuutokset liittyvät tyypillisesti vain joihinkin syövän alalajeihin. Syyt ovat olleet suurelta osin epäselviä.
Nature-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan munuaissyöpään liittyvien mutaatioiden kyky muodostaa syöpä perustuu transkriptiotekijöiksi kutsuttuihin proteiineihin, jotka säätelevät terveiden munuaissolujen normaaleja toimintoja.
– Tutkimus käsittelee munuaissyöpää, mutta sama periaate saattaa liittyä syöpiin yleisemminkin. Syöpä on usein parantumaton sairaus, ja uusia hoitoja tarvitaan. Löysimme tekijöitä, joiden estäminen hidasti munuaissyövän kasvua koemalleissa. Nämä molekyylit ovat potentiaalisia lääkekohteita, projektia johtanut Sakari Vanharanta Helsingin yliopistosta sanoo.
Yleinen geenimuutos lisää munuaissyövän riskiä
Tutkimuksessa tarkastellut mekanismit koskevat kirkassoluista munuaissolusyöpää, joka on munuaissyövän yleisin alatyyppi. Syövän riskiä lisäävää geenimuutosta kantaa suurin osa eurooppalaisista.
Tutkimuksessa käytettiin kokeellisen syöpäbiologian menetelmiä yhdistettynä kohdennettuun potilasnäyteanalyysiin. Tutkijat testasivat, tarvitaanko normaalien munuaissolujen kudosspesifisiä toimintoja ohjaavia transkriptiotekijöitä myös munuaissyöpien kasvuun.
Tulokset osoittavat, että munuaissyöpään liittyvien geenimuutosten kyky edistää kasvainten muodostumista oli riippuvainen transkriptiotekijöistä, jotka ovat erityisesti aktiivisia munuaisten normaaleissa soluissa. Kun munuaisspesifisiä transkriptiotekijöitä inaktivoitiin kokeellisesti, syöpämutaatiot eivät enää kyenneet aktivoimaan kasvaimen kasvun kannalta tärkeitä geenejä.
– Geenimuutosten eli mutaatioiden vaikutus syövän syntyyn on yleisesti tiedossa, mutta usein emme tiedä, miten mutaatiot aiheuttavat syöpää. Jos taas emme tiedä mitä mutaatiot tekevät, emme voi hyödyntää geenitietoa syövän hoidossa. On tärkeää, että syövän geenimuutosten vaikutuksia opitaan ymmärtämään. Valtaosa uusista ja tehokkaista syöpälääkkeistä on kehitetty molekyylitason ymmärryksen avulla, Sakari Vanharanta sanoo.
Alkuperäinen artikkeli: Saroor A. Patel, Shoko Hirosue, Paulo Rodrigues, Erika Vojtasova, Emma K. Richardson, Jianfeng Ge, Saiful E. Syafruddin, Alyson Speed, Evangelia K. Papachristou, David Baker, David Clarke, Stephenie Purvis, Ludovic Wesolowski, Anna Dyas, Leticia Castillon, Veronica Caraffini, Dóra Bihary, Cissy Yong, David J. Harrison, Grant D. Stewart, Mitchell J. Machiela, Mark P. Purdue, Stephen J. Chanock, Anne Y. Warren, Shamith A. Samarajiwa, Jason S. Carroll & Sakari Vanharanta. The renal lineage factor PAX8 controls oncogenic signalling in kidney cancer. Nature 2022. DOI: 10.1038/s41586-022-04809-8
Lisätietoja
Sakari Vanharanta, LT
Puh. 050 433 2200
sakari.vanharanta@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miia Soininen
viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 02941 25495, 050 479 8541
miia.soininen@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme