Tutkijat selvittivät, miten yleiset geneettiset muutokset aiheuttavat munuaissyöpää
Kansainvälinen tutkijaryhmä selvitti, miksi munuaissyöpään usein liittyvät geenimuutokset johtavat juuri munuaissyöpään, eivätkä muihin syöpiin.
Syövissä esiintyvät geenimuutokset liittyvät tyypillisesti vain joihinkin syövän alalajeihin. Syyt ovat olleet suurelta osin epäselviä.
Nature-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan munuaissyöpään liittyvien mutaatioiden kyky muodostaa syöpä perustuu transkriptiotekijöiksi kutsuttuihin proteiineihin, jotka säätelevät terveiden munuaissolujen normaaleja toimintoja.
– Tutkimus käsittelee munuaissyöpää, mutta sama periaate saattaa liittyä syöpiin yleisemminkin. Syöpä on usein parantumaton sairaus, ja uusia hoitoja tarvitaan. Löysimme tekijöitä, joiden estäminen hidasti munuaissyövän kasvua koemalleissa. Nämä molekyylit ovat potentiaalisia lääkekohteita, projektia johtanut Sakari Vanharanta Helsingin yliopistosta sanoo.
Yleinen geenimuutos lisää munuaissyövän riskiä
Tutkimuksessa tarkastellut mekanismit koskevat kirkassoluista munuaissolusyöpää, joka on munuaissyövän yleisin alatyyppi. Syövän riskiä lisäävää geenimuutosta kantaa suurin osa eurooppalaisista.
Tutkimuksessa käytettiin kokeellisen syöpäbiologian menetelmiä yhdistettynä kohdennettuun potilasnäyteanalyysiin. Tutkijat testasivat, tarvitaanko normaalien munuaissolujen kudosspesifisiä toimintoja ohjaavia transkriptiotekijöitä myös munuaissyöpien kasvuun.
Tulokset osoittavat, että munuaissyöpään liittyvien geenimuutosten kyky edistää kasvainten muodostumista oli riippuvainen transkriptiotekijöistä, jotka ovat erityisesti aktiivisia munuaisten normaaleissa soluissa. Kun munuaisspesifisiä transkriptiotekijöitä inaktivoitiin kokeellisesti, syöpämutaatiot eivät enää kyenneet aktivoimaan kasvaimen kasvun kannalta tärkeitä geenejä.
– Geenimuutosten eli mutaatioiden vaikutus syövän syntyyn on yleisesti tiedossa, mutta usein emme tiedä, miten mutaatiot aiheuttavat syöpää. Jos taas emme tiedä mitä mutaatiot tekevät, emme voi hyödyntää geenitietoa syövän hoidossa. On tärkeää, että syövän geenimuutosten vaikutuksia opitaan ymmärtämään. Valtaosa uusista ja tehokkaista syöpälääkkeistä on kehitetty molekyylitason ymmärryksen avulla, Sakari Vanharanta sanoo.
Alkuperäinen artikkeli: Saroor A. Patel, Shoko Hirosue, Paulo Rodrigues, Erika Vojtasova, Emma K. Richardson, Jianfeng Ge, Saiful E. Syafruddin, Alyson Speed, Evangelia K. Papachristou, David Baker, David Clarke, Stephenie Purvis, Ludovic Wesolowski, Anna Dyas, Leticia Castillon, Veronica Caraffini, Dóra Bihary, Cissy Yong, David J. Harrison, Grant D. Stewart, Mitchell J. Machiela, Mark P. Purdue, Stephen J. Chanock, Anne Y. Warren, Shamith A. Samarajiwa, Jason S. Carroll & Sakari Vanharanta. The renal lineage factor PAX8 controls oncogenic signalling in kidney cancer. Nature 2022. DOI: 10.1038/s41586-022-04809-8
Lisätietoja
Sakari Vanharanta, LT
Puh. 050 433 2200
sakari.vanharanta@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miia Soininen
viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 02941 25495, 050 479 8541
miia.soininen@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Etsivätyötä fossiilien parissa ja kokoelmien kuriositeetteja – Luomuksen mediapäivä 9.2.15.1.2026 09:20:14 EET | Kutsu
Tervetuloa Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) mediapäivään maanantaina 9.2.2026. Iltapäivän aikana toimittajilla on mahdollisuus tutustua Luomuksen ajankohtaiseen tutkimukseen, tavata tutkijoita ja vierailla yleisöltä normaalisti suljetuissa tiloissa.
Sotilaallis-isänmaallinen kasvatus Venäjällä toimii vallankäytön välineenä14.1.2026 08:59:18 EET | Tiedote
Sotilaallis-isänmaallinen kasvatus lävistää Venäjällä koko yhteiskunnan. Valtio testaa sen avulla laajempiin ihmisryhmiin sovellettavia hallinnan keinoja.
Lasten lukumäärällä ja raskauksien ajoituksella on yhteys biologiseen vanhenemiseen8.1.2026 12:06:57 EET | Tiedote
Suomalaisiin kaksosiin perustuva tutkimus osoittaa, että lisääntymishistorialla on väestötasolla havaittava yhteys naisten elinikään ja biologiseen vanhenemiseen. Suurperheiden äitien, synnyttämättömien tai hyvin nuorena lapsen saaneiden naisten vanheneminen oli tutkimusaineistossa jonkin verran muita naisia nopeampaa.
Lintujen ääniä voidaan tunnistaa entistä luotettavammin tekoälyn avulla7.1.2026 10:16:09 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimuksessa tekoälyä opetettiin tunnistamaan lintujen ääniä entistä tarkemmin. Tutkimuksen tuloksia on käytetty muun muassa ‘Muuttolintujen kevät’ -mobiilisovelluksessa, joka on osoittautunut merkittäväksi alustaksi lintuäänitysten keräämiseen ympäri Suomea.
Uskonnon poliittinen voima vaikeutti Serbian EU-haaveita7.1.2026 10:15:00 EET | Tiedote
Uskonnollisilla liikkeillä on huomattavaa poliittista voimaa. Väitöstutkimus osoittaa, miten Serbian ortodoksinen kirkko on vaikuttanut maan suhtautumiseen Kosovon itsenäisyyspyrkimyksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme