Tutkijat selvittivät, miten yleiset geneettiset muutokset aiheuttavat munuaissyöpää
Kansainvälinen tutkijaryhmä selvitti, miksi munuaissyöpään usein liittyvät geenimuutokset johtavat juuri munuaissyöpään, eivätkä muihin syöpiin.
Syövissä esiintyvät geenimuutokset liittyvät tyypillisesti vain joihinkin syövän alalajeihin. Syyt ovat olleet suurelta osin epäselviä.
Nature-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan munuaissyöpään liittyvien mutaatioiden kyky muodostaa syöpä perustuu transkriptiotekijöiksi kutsuttuihin proteiineihin, jotka säätelevät terveiden munuaissolujen normaaleja toimintoja.
– Tutkimus käsittelee munuaissyöpää, mutta sama periaate saattaa liittyä syöpiin yleisemminkin. Syöpä on usein parantumaton sairaus, ja uusia hoitoja tarvitaan. Löysimme tekijöitä, joiden estäminen hidasti munuaissyövän kasvua koemalleissa. Nämä molekyylit ovat potentiaalisia lääkekohteita, projektia johtanut Sakari Vanharanta Helsingin yliopistosta sanoo.
Yleinen geenimuutos lisää munuaissyövän riskiä
Tutkimuksessa tarkastellut mekanismit koskevat kirkassoluista munuaissolusyöpää, joka on munuaissyövän yleisin alatyyppi. Syövän riskiä lisäävää geenimuutosta kantaa suurin osa eurooppalaisista.
Tutkimuksessa käytettiin kokeellisen syöpäbiologian menetelmiä yhdistettynä kohdennettuun potilasnäyteanalyysiin. Tutkijat testasivat, tarvitaanko normaalien munuaissolujen kudosspesifisiä toimintoja ohjaavia transkriptiotekijöitä myös munuaissyöpien kasvuun.
Tulokset osoittavat, että munuaissyöpään liittyvien geenimuutosten kyky edistää kasvainten muodostumista oli riippuvainen transkriptiotekijöistä, jotka ovat erityisesti aktiivisia munuaisten normaaleissa soluissa. Kun munuaisspesifisiä transkriptiotekijöitä inaktivoitiin kokeellisesti, syöpämutaatiot eivät enää kyenneet aktivoimaan kasvaimen kasvun kannalta tärkeitä geenejä.
– Geenimuutosten eli mutaatioiden vaikutus syövän syntyyn on yleisesti tiedossa, mutta usein emme tiedä, miten mutaatiot aiheuttavat syöpää. Jos taas emme tiedä mitä mutaatiot tekevät, emme voi hyödyntää geenitietoa syövän hoidossa. On tärkeää, että syövän geenimuutosten vaikutuksia opitaan ymmärtämään. Valtaosa uusista ja tehokkaista syöpälääkkeistä on kehitetty molekyylitason ymmärryksen avulla, Sakari Vanharanta sanoo.
Alkuperäinen artikkeli: Saroor A. Patel, Shoko Hirosue, Paulo Rodrigues, Erika Vojtasova, Emma K. Richardson, Jianfeng Ge, Saiful E. Syafruddin, Alyson Speed, Evangelia K. Papachristou, David Baker, David Clarke, Stephenie Purvis, Ludovic Wesolowski, Anna Dyas, Leticia Castillon, Veronica Caraffini, Dóra Bihary, Cissy Yong, David J. Harrison, Grant D. Stewart, Mitchell J. Machiela, Mark P. Purdue, Stephen J. Chanock, Anne Y. Warren, Shamith A. Samarajiwa, Jason S. Carroll & Sakari Vanharanta. The renal lineage factor PAX8 controls oncogenic signalling in kidney cancer. Nature 2022. DOI: 10.1038/s41586-022-04809-8
Lisätietoja
Sakari Vanharanta, LT
Puh. 050 433 2200
sakari.vanharanta@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miia Soininen
viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 02941 25495, 050 479 8541
miia.soininen@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
EMBARGO, julkaisuvapaa 19.11. klo 13.00: Tuoreet laskelmat kertovat, millä rahamäärällä kotitaloudet voivat tulla toimeen19.11.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Kuluttajatutkimuskeskuksen laatimat kohtuullisen minimin viitebudjetit osoittavat, että rahaa on vaikea saada riittämään etenkin pienituloisissa yksinhuoltajaperheissä sekä perheissä, joissa on useampia kouluikäisiä lapsia.
Katkat ja vesikirput pulassa – Yöaikainen keinovalo häiritsee makean veden ekosysteemejä19.11.2025 11:22:14 EET | Tiedote
Helsingin yliopistossa valmistuneen tutkimuksen mukaan yöaikainen keinovalo vaikuttaa huomattavasti makean veden selkärangattomiin ja niiden ekosysteemeihin.
Tarpeellinen kärsimys? Eläinsuojelulainsäädännön harhaanjohtava lupaus19.11.2025 08:33:00 EET | Tiedote
Eläinsuojelulainsäädäntö ei juurikaan suojaa eläimiä kärsimykseltä. Vaikka lain kirjain saattaa kuulostaa eläimiä suojelevalta, on eläinsuojelun konteksti kuitenkin ennen kaikkea eläinten käyttö ihmisten tarpeisiin.
Lukemisen normeja voi rikkoa18.11.2025 14:30:13 EET | Tiedote
Tuore tutkimus valottaa lukijuuden kokemuksen yksilöllisyyttä ja moninaisuutta sekä myös verrattain aktiivisesti lukevien aikuisten lukemiseen liittyviä haasteita ja ristiriitoja.
Itsensä vahingoittaminen voi levitä nuorten verkostoissa18.11.2025 09:27:28 EET | Tiedote
Peruskoulussa samalla vuosiluokalla olleiden koulukavereiden aiempi itsensä vahingoittaminen oli yhteydessä kohonneeseen riskiin vahingoittaa itseään myöhemmin. Koulut ovat tärkeässä roolissa itsensä vahingoittamiseen puuttumisessa ja sen leviämisen ehkäisemisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme