Tutkijat tunnistivat uusia atooppiselle ihottumalle altistavia geenimuotoja
Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema) on tulehduksellinen ihosairaus, josta kärsii arviolta 10–20 % väestöstä. Perintötekijöiden tiedetään vaikuttavan taudin syntyyn, ja entuudestaan tunnetaankin noin kaksikymmentä atooppiseen ihottumaan liittyvää geeniä.
Nyt tunnistetut viisi geeniä toimivat osana biologisia signaalireittejä, joita ei ole aiemmin yhdistetty atooppiseen ihottumaan.
Tutkijoiden mukaan mielenkiintoisimpia löydöksiä olivat tietyt DSC1- ja SERPINB7-geenien muodot, jotka näyttävät vaikuttavan atooppisen ihottuman riskiin. Nämä geenit tuottavat ihon pinnan lujuuteen vaikuttavia proteiineja. Lisäksi tunnistettiin immuunijärjestelmän kautta atooppiseen ihottumaan liittyvä perimän alue, joka sijaitsee IL22- ja IFNG-geenien läheisyydessä.
Koko genomin laajuisessa analyysissä hyödynnettiin Suomen, Viron ja Ison-Britannian biopankkeja. Yhteensä analysoitavana oli lähes 800 000 ihmisen genomi- ja terveystiedot. Suomen tutkimusaineisto on osa FinnGen-hanketta.
”Atooppinen ihottuma on väestössä yleinen ja sen hoitoon kaivataan uusia keinoja. Nyt tunnistamiemme geenimuotojen tarkempi tutkimus voi pidemmällä aikavälillä johtaa uusien hoitomuotojen kehittämiseen. Lisäksi biopankkidatan kertyessä voimme tulevaisuudessa tunnistaa yhä uusia atooppisen ihottuman taustalla vaikuttavia mekanismeja sekä harvinaisempia, väestökohtaisia taudille altistavia geenimuotoja”, kertoo tutkijatohtori Anu Pasanen.
”Tuloksemme osoittavat, että biopankkeihin tallennetun geeni- ja rekisteritiedon käyttö tutkimuksessa voi antaa arvokasta uutta tietoa sairauksien taustalla vaikuttavista molekyylitason mekanismeista. Vastaavanlaisia tutkimuksia voitaisiinkin hyödyntää nykyistä enemmän myös lääkekehityksessä”, tutkijatohtori Eeva Sliz jatkaa.
Tutkimus on julkaistu ennakkoversiona korkeatasoisessa The Journal of Allergy and Clinical Immunology -tiedelehdessä.
Tutkimusjulkaisu: Sliz, E., Huilaja, L., Pasanen, A., Laisk, T., Reimann, E., Mägi, R. FinnGen, Estonian Biobank Research Team, Hannula-Jouppi, K., Peltonen, S., Salmi, T., Koulu, L., Tasanen, K., Kettunen, J. Uniting biobank resources reveals novel genetic pathways modulating susceptibility for atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol (2021) Aug 26;S0091-6749(21)01303-8. doi: 10.1016/j.jaci.2021.07.043. Online ahead of print. DOI: 10.1016/j.jaci.2021.07.043
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Pasanen, tutkijatohtori
Oulun yliopisto
puh: +358407549231
anu.pasanen@oulu.fi
Eeva Sliz, tutkijatohtori
Oulun yliopisto
eeva.sliz@oulu.fi
Meri RovaViestintäasiantuntija
Tiedeviestintä: lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme