Tutkijat tunnistivat uusia atooppiselle ihottumalle altistavia geenimuotoja
17.9.2021 06:25:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote
Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema) on tulehduksellinen ihosairaus, josta kärsii arviolta 10–20 % väestöstä. Perintötekijöiden tiedetään vaikuttavan taudin syntyyn, ja entuudestaan tunnetaankin noin kaksikymmentä atooppiseen ihottumaan liittyvää geeniä.
Nyt tunnistetut viisi geeniä toimivat osana biologisia signaalireittejä, joita ei ole aiemmin yhdistetty atooppiseen ihottumaan.
Tutkijoiden mukaan mielenkiintoisimpia löydöksiä olivat tietyt DSC1- ja SERPINB7-geenien muodot, jotka näyttävät vaikuttavan atooppisen ihottuman riskiin. Nämä geenit tuottavat ihon pinnan lujuuteen vaikuttavia proteiineja. Lisäksi tunnistettiin immuunijärjestelmän kautta atooppiseen ihottumaan liittyvä perimän alue, joka sijaitsee IL22- ja IFNG-geenien läheisyydessä.
Koko genomin laajuisessa analyysissä hyödynnettiin Suomen, Viron ja Ison-Britannian biopankkeja. Yhteensä analysoitavana oli lähes 800 000 ihmisen genomi- ja terveystiedot. Suomen tutkimusaineisto on osa FinnGen-hanketta.
”Atooppinen ihottuma on väestössä yleinen ja sen hoitoon kaivataan uusia keinoja. Nyt tunnistamiemme geenimuotojen tarkempi tutkimus voi pidemmällä aikavälillä johtaa uusien hoitomuotojen kehittämiseen. Lisäksi biopankkidatan kertyessä voimme tulevaisuudessa tunnistaa yhä uusia atooppisen ihottuman taustalla vaikuttavia mekanismeja sekä harvinaisempia, väestökohtaisia taudille altistavia geenimuotoja”, kertoo tutkijatohtori Anu Pasanen.
”Tuloksemme osoittavat, että biopankkeihin tallennetun geeni- ja rekisteritiedon käyttö tutkimuksessa voi antaa arvokasta uutta tietoa sairauksien taustalla vaikuttavista molekyylitason mekanismeista. Vastaavanlaisia tutkimuksia voitaisiinkin hyödyntää nykyistä enemmän myös lääkekehityksessä”, tutkijatohtori Eeva Sliz jatkaa.
Tutkimus on julkaistu ennakkoversiona korkeatasoisessa The Journal of Allergy and Clinical Immunology -tiedelehdessä.
Tutkimusjulkaisu: Sliz, E., Huilaja, L., Pasanen, A., Laisk, T., Reimann, E., Mägi, R. FinnGen, Estonian Biobank Research Team, Hannula-Jouppi, K., Peltonen, S., Salmi, T., Koulu, L., Tasanen, K., Kettunen, J. Uniting biobank resources reveals novel genetic pathways modulating susceptibility for atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol (2021) Aug 26;S0091-6749(21)01303-8. doi: 10.1016/j.jaci.2021.07.043. Online ahead of print. DOI: 10.1016/j.jaci.2021.07.043
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Pasanen, tutkijatohtori
Oulun yliopisto
puh: +358407549231
anu.pasanen@oulu.fi
Eeva Sliz, tutkijatohtori
Oulun yliopisto
eeva.sliz@oulu.fi
Meri RovaViestintäasiantuntija
Tiedeviestintä: lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 19 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Kokeellinen lääke tuo uutta toivoa keliakian hoitoon – suojaa koko elimistöä gluteenin haitoilta28.4.2026 05:45:00 EEST | Tiedote
Kokeellinen lääke voi tulevaisuudessa tarjota uudenlaista suojaa keliakiaa sairastaville. Oulun ja Tampereen yliopistojen johtaman kansainvälisen tutkimuksen mukaan lääke vaimentaa gluteenin haitallisia vaikutuksia paitsi suolistossa myös laajasti koko elimistössä.
Tekoälyinnovaatiot ja käyttäjälähtöinen suunnittelu vauhdittavat digitaalisen suunterveydenhuollon kehitystä23.4.2026 07:07:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston koordinoima DSS Oral –hanke esitteli verkkoseminaarissaan merkittäviä edistysaskeleita digitaalisten ja tekoälyavusteisten ratkaisujen kehittämisessä suunterveydenhuollon tueksi. Hankekumppaneiden tutkijoiden esityksissä käsiteltiin muun muassa suunterveyden riskinarvioinnin kehitystä, syväoppimiseen perustuvia seulontamenetelmiä älypuhelinkuvien avulla, automaattista hampaiden tunnistusta sekä uusia lähestymistapoja luotettavien ennustemallien rakentamiseen rajallisen aineiston pohjalta.
Tutkijat etsivät uusia keinoja HPV-seulontaan ja varhaiseen syöpäriskin tunnistamiseen22.4.2026 07:55:00 EEST | Tiedote
Papilloomaviruksiin (HPV) liittyvien syöpien ennaltaehkäisy on muutoksessa. HPV-rokotukset ovat jo vähentäneet merkittävästi kohdunkaulan syöpää eniten aiheuttavien virustyyppien esiintyvyyttä ja kohdunkaulan syövän esiasteita nuorissa ikäluokissa, mutta samaan aikaan osa muista papilloomaviruksiin liittyvistä syövistä, kuten suunielusyövät, ovat yleistyneet erityisesti rokottamattomassa aikuisväestössä.
Uusia satamatyökoneita Oulun yliopiston raskaan sarjan automaatiolaboratorioon22.4.2026 06:58:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston raskaan sarjan laboratorio OuluZonessa vahvistuu myös satamalogistiikan tutkimus- ja koulutusympäristöksi. Konttien nostotyökone ja ohjaushytitön terminaalitraktori ovat esimerkkejä, joissa kuljettajan korvaavat automaatio ja etäohjaus. Uusien työkonehankintojen ja tutkimuksen avulla Oulussa tehdään suuri siirto satamalogistiikan automatisaatiossa. Kyseessä on osa laajempaa Port Automation -investointihanketta, jonka tavoitteena on kehittää Suomeen ensimmäinen avoin ja kokeellisen tutkimus-, kehitys- ja koulutusympäristö merikonttien käsittelyyn, varastointiin, purkamiseen ja kuormaukseen automaattisesti ohjatuilla työkoneilla.
Oulun yliopisto rakentaa Suomeen johtavaa autonomisten työkoneiden tutkimusympäristöä - häiriönsietotestaus yhtenä kärkenä22.4.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Autonomiset työkoneet ja järjestelmät ovat tulossa työmaille. Miten ne toimivat, jos paikannus tai tiedonsiirto häiriintyy? Oulun yliopisto on käynnistänyt itsenäisiin työkoneisiin liittyvän hankkeen, jonka tavoitteena on parantaa autonomisten laitteiden häiriönsietokykyä ja toimintavarmuutta vaativissa ja häiriöherkissä olosuhteissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme