Tutkijat tunnistivat uusia atooppiselle ihottumalle altistavia geenimuotoja
17.9.2021 06:25:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote
Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema) on tulehduksellinen ihosairaus, josta kärsii arviolta 10–20 % väestöstä. Perintötekijöiden tiedetään vaikuttavan taudin syntyyn, ja entuudestaan tunnetaankin noin kaksikymmentä atooppiseen ihottumaan liittyvää geeniä.
Nyt tunnistetut viisi geeniä toimivat osana biologisia signaalireittejä, joita ei ole aiemmin yhdistetty atooppiseen ihottumaan.
Tutkijoiden mukaan mielenkiintoisimpia löydöksiä olivat tietyt DSC1- ja SERPINB7-geenien muodot, jotka näyttävät vaikuttavan atooppisen ihottuman riskiin. Nämä geenit tuottavat ihon pinnan lujuuteen vaikuttavia proteiineja. Lisäksi tunnistettiin immuunijärjestelmän kautta atooppiseen ihottumaan liittyvä perimän alue, joka sijaitsee IL22- ja IFNG-geenien läheisyydessä.
Koko genomin laajuisessa analyysissä hyödynnettiin Suomen, Viron ja Ison-Britannian biopankkeja. Yhteensä analysoitavana oli lähes 800 000 ihmisen genomi- ja terveystiedot. Suomen tutkimusaineisto on osa FinnGen-hanketta.
”Atooppinen ihottuma on väestössä yleinen ja sen hoitoon kaivataan uusia keinoja. Nyt tunnistamiemme geenimuotojen tarkempi tutkimus voi pidemmällä aikavälillä johtaa uusien hoitomuotojen kehittämiseen. Lisäksi biopankkidatan kertyessä voimme tulevaisuudessa tunnistaa yhä uusia atooppisen ihottuman taustalla vaikuttavia mekanismeja sekä harvinaisempia, väestökohtaisia taudille altistavia geenimuotoja”, kertoo tutkijatohtori Anu Pasanen.
”Tuloksemme osoittavat, että biopankkeihin tallennetun geeni- ja rekisteritiedon käyttö tutkimuksessa voi antaa arvokasta uutta tietoa sairauksien taustalla vaikuttavista molekyylitason mekanismeista. Vastaavanlaisia tutkimuksia voitaisiinkin hyödyntää nykyistä enemmän myös lääkekehityksessä”, tutkijatohtori Eeva Sliz jatkaa.
Tutkimus on julkaistu ennakkoversiona korkeatasoisessa The Journal of Allergy and Clinical Immunology -tiedelehdessä.
Tutkimusjulkaisu: Sliz, E., Huilaja, L., Pasanen, A., Laisk, T., Reimann, E., Mägi, R. FinnGen, Estonian Biobank Research Team, Hannula-Jouppi, K., Peltonen, S., Salmi, T., Koulu, L., Tasanen, K., Kettunen, J. Uniting biobank resources reveals novel genetic pathways modulating susceptibility for atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol (2021) Aug 26;S0091-6749(21)01303-8. doi: 10.1016/j.jaci.2021.07.043. Online ahead of print. DOI: 10.1016/j.jaci.2021.07.043
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Pasanen, tutkijatohtori
Oulun yliopisto
puh: +358407549231
anu.pasanen@oulu.fi
Eeva Sliz, tutkijatohtori
Oulun yliopisto
eeva.sliz@oulu.fi
Meri RovaViestintäasiantuntija
Tiedeviestintä: lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Hautalöydöt paljastavat: Kivikauden ihmisille myös ydinperheen ulkopuoliset jäsenet olivat läheisiä19.3.2026 06:48:00 EET | Tiedote
Kivikauden ihmisillä oli hyvä käsitys omista sukulinjoistaan, ja myös ydinperheen ulkopuoliset jäsenet olivat heille tärkeitä. Metsästäjä-keräilijäkulttuurin sosiaalisesta rakenteesta on saatu uutta tietoa tutkimalla kivikautisista haudoista löytyneiden vainajien jäänteitä dna-analyysin avulla.
Metsänhakkuut heikentävät hömötiaisen pesimistulosta – mutta toivoakin on18.3.2026 07:21:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston uuden tutkimuksen mukaan metsänhakkuilla on vaihtelevia vaikutuksia vähenevien hömötiaisten ja runsastuvien tali- ja sinitiaisten lisääntymismenestykseen. Tutkimuksessa vertailtiin metsän harvennusten ja avohakkuiden vaikutuksia eri tiaislajien pesintään.
Oulun yliopisto ottaa johtavan roolin ammattikasvatuksen tutkimuksessa ja kehittämisessä16.3.2026 09:55:00 EET | Tiedote
Oulun yliopistoon perustetaan ammattikasvatuksen professuuri vastaamaan suomalaisen työelämän ja koulutusjärjestelmän uudistuviin osaamistarpeisiin. Tavoitteena on tuottaa tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja osaamisen uudistamiseen tilanteessa, jossa työelämän rakennemuutos, osaajapula ja jatkuvan oppimisen tarve korostuvat.
Yli 1000 lasta seulottu FINT1DAS-tutkimuksessa – tavoitteena tyypin 1 diabeteksen varhainen tunnistaminen12.3.2026 05:45:00 EET | Tiedote
FINT1DAS-tutkimuksessa on seulottu jo yli 1000 oululaista ja turkulaista lasta tyypin 1 diabeteksen varhaisten merkkien tunnistamiseksi. Noin kolmella prosentilla lapsista on havaittu diabetekseen liittyviä autovasta-aineita, ja he ovat siirtyneet tutkimuksen seurantavaiheeseen.
Tutkimus paljastaa uuden mekanismin, joka selittää kemikaalien vaikutuksia sukupuolihormoneihin11.3.2026 05:45:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat ovat löytäneet ihmisestä uuden mekanismin, joka voi selittää, miksi tietyt lääkkeet ja ympäristön kemikaalit vaikuttavat sukupuolihormonien tasapainoon. Löydös lisää ymmärrystä niin sanotuista hormonihäiriköistä – kemikaaleista, joiden tiedetään vaikuttavan kehon hormonitoimintaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme