Tutkijat tunnistivat uusia atooppiselle ihottumalle altistavia geenimuotoja
Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema) on tulehduksellinen ihosairaus, josta kärsii arviolta 10–20 % väestöstä. Perintötekijöiden tiedetään vaikuttavan taudin syntyyn, ja entuudestaan tunnetaankin noin kaksikymmentä atooppiseen ihottumaan liittyvää geeniä.
Nyt tunnistetut viisi geeniä toimivat osana biologisia signaalireittejä, joita ei ole aiemmin yhdistetty atooppiseen ihottumaan.
Tutkijoiden mukaan mielenkiintoisimpia löydöksiä olivat tietyt DSC1- ja SERPINB7-geenien muodot, jotka näyttävät vaikuttavan atooppisen ihottuman riskiin. Nämä geenit tuottavat ihon pinnan lujuuteen vaikuttavia proteiineja. Lisäksi tunnistettiin immuunijärjestelmän kautta atooppiseen ihottumaan liittyvä perimän alue, joka sijaitsee IL22- ja IFNG-geenien läheisyydessä.
Koko genomin laajuisessa analyysissä hyödynnettiin Suomen, Viron ja Ison-Britannian biopankkeja. Yhteensä analysoitavana oli lähes 800 000 ihmisen genomi- ja terveystiedot. Suomen tutkimusaineisto on osa FinnGen-hanketta.
”Atooppinen ihottuma on väestössä yleinen ja sen hoitoon kaivataan uusia keinoja. Nyt tunnistamiemme geenimuotojen tarkempi tutkimus voi pidemmällä aikavälillä johtaa uusien hoitomuotojen kehittämiseen. Lisäksi biopankkidatan kertyessä voimme tulevaisuudessa tunnistaa yhä uusia atooppisen ihottuman taustalla vaikuttavia mekanismeja sekä harvinaisempia, väestökohtaisia taudille altistavia geenimuotoja”, kertoo tutkijatohtori Anu Pasanen.
”Tuloksemme osoittavat, että biopankkeihin tallennetun geeni- ja rekisteritiedon käyttö tutkimuksessa voi antaa arvokasta uutta tietoa sairauksien taustalla vaikuttavista molekyylitason mekanismeista. Vastaavanlaisia tutkimuksia voitaisiinkin hyödyntää nykyistä enemmän myös lääkekehityksessä”, tutkijatohtori Eeva Sliz jatkaa.
Tutkimus on julkaistu ennakkoversiona korkeatasoisessa The Journal of Allergy and Clinical Immunology -tiedelehdessä.
Tutkimusjulkaisu: Sliz, E., Huilaja, L., Pasanen, A., Laisk, T., Reimann, E., Mägi, R. FinnGen, Estonian Biobank Research Team, Hannula-Jouppi, K., Peltonen, S., Salmi, T., Koulu, L., Tasanen, K., Kettunen, J. Uniting biobank resources reveals novel genetic pathways modulating susceptibility for atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol (2021) Aug 26;S0091-6749(21)01303-8. doi: 10.1016/j.jaci.2021.07.043. Online ahead of print. DOI: 10.1016/j.jaci.2021.07.043
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Pasanen, tutkijatohtori
Oulun yliopisto
puh: +358407549231
anu.pasanen@oulu.fi
Eeva Sliz, tutkijatohtori
Oulun yliopisto
eeva.sliz@oulu.fi
Meri RovaViestintäasiantuntija
Tiedeviestintä: lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
“Emme halua Tornionlaaksosta seuraavaa Rovaniemeä” - paikalliset näkökulmat otettiin mukaan matkailuhankkeeseen19.12.2025 15:06:18 EET | Artikkeli
Lapin matkailun ykköskohteeksi kasvaneen Rovaniemen kapasiteetti alkaa olla viritetty tällä hetkellä huippuunsa. Nyt onkin alettu katsella seuraavia Lapin matkailun nousevia kohteita. Sellainen on löytynyt Ruotsin rajalta Tornionlaaksosta, jolla on pitkä, mutta pääosin unohdettu matkailuhistoria. Oulun yliopiston johtamassa hankkeessa paikallisille asukkaille annetaan ääni, jotta yliturismin haasteet voitaisiin välttää.
Oulun yliopistossa kehitetään geeniterapiaa, joka voi estää keskosten yleisimmän silmäsairauden18.12.2025 06:45:00 EET | Tiedote
Oulun yliopistossa kehitetään uutta geeniterapiaa, joka voisi ennaltaehkäistä keskosvauvojen yleisimmän silmäsairauden, retinopatian, kehittymisen. Sairaus voi johtaa vakavaan näkövammaan tai sokeutumiseen.
Aistiyliherkkyys voi olla varhainen merkki lapsen kehityksen muista haasteista17.12.2025 06:54:00 EET | Tiedote
Aistiyliherkkyydet liitetään yleensä autismikirjoon ja yhä useammin myös ADHD:hen. Oulun yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että aistiyliherkkyydet liittyvät huomattavasti laajempaan joukkoon neurokehityksellisiä haasteita.
Onko lapsellasi seurustelukumppani, joka onkin tekoäly? – Vanhemmat ja opettajat yllättyivät varhaisteinien ahkerasta tekoälyn käytöstä16.12.2025 06:42:00 EET | Tiedote
10–12-vuotiaat lapset hyödyntävät tekoälyä monipuolisesti oppimisen tukena ja tiedonhaussa ja muodostavat sen kanssa jopa vahvoja ystävyyssuhteita. Oulun yliopiston tutkijoiden mukaan vanhemmille ja opettajille oli yllätys, että lapset keskustelevat ahkerasti tekoälyn kanssa.
Sammal ja kumppanit tarjoavat lupaavan ratkaisun metallien puhdistamiseen kaivos- ja metsätalousvesistä15.12.2025 06:31:00 EET | Tiedote
Sammaleen salaisuus vedenpuhdistajana avautuu tuoreessa tutkimuksessa. Tulokset tarkentavat miten ja minkä kumppanien kanssa sammaleet voivat poistaa vesistä metalleja. Lupaavat tehosammaleet löydettiin vanhojen kaivosten metallipitoisista vesistä, joissa vain harvat kasvit selviävät. Sammalten tehoa testataan jatkossa myös raudan ruskistamissa metsäojissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme