Tutkimuksen mukaan kotien sisäympäristössä on tapahtunut myönteisiä muutoksia – Tupakansavulle, radonille ja hajusteille altistutaan entistä vähemmän

Vastaava kyselytutkimus on aikaisemmin toteutettu vuosina 2007 ja 2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimesta. ”Eri vuosien ALTTI-kyselyiden tuloksia vertailemalla voidaan arvioida asumisterveys- ja tuvallisuustekijöiden ajallista vaihtelua” kertoo kyselyn kehityksestä ja myös sen aikaisemmista toteutuksista vastannut professori Ulla Haverinen-Shaughnessy.
Vuonna 2020 julkaistun suomalaisen tautitaakka -arvioinnin mukaan haitallisimpia ympäristöaltistuksia ovat pienhiukkaset, ympäristömelu, radon sekä altistuminen tupakansavulle sekä kotien kosteusvaurioille.
Vuoteen 2007 verrattuna suurempi osa ALTTI-kyselyyn vastanneista ilmoitti asuvansa kaupunkialueella, mikä saattaa maaseutua enemmän altistaa liikenteen ja teollisuuden päästöille, kuten kemikaaleille ja polttoperäisille hiukkasille. Haverinen-Shaughnessyn mukaan altistusta ulkoilman epäpuhtauksille voidaan pienentää hallitun ilmanvaihdon ja korvausilman suodattamisen avulla, yhdistettynä rakennusvaipan tiiviyttä parantaviin toimenpiteisiin.
Kosteuden tiivistymistä ikkunoihin talvella raportoitiin merkitsevästi vähemmän kuin 15 vuotta sitten, mikä voi ainakin osittain johtua parannuksista asuntojen ilmanvaihdossa. Kosteuden tiivistyminen ikkunoihin voi johtua puutteellisen ilmanvaihdon lisäksi myös vanhojen ikkunoiden huonosta lämmöneristävyydestä tai korkeasta, sisältä tulevasta kosteuskuormasta. ”Sisäilman korkea kosteuspitoisuus voi altistaa rakenteita liialliselle kosteudelle” toteaa projektitutkija Minna Kempe Oulun yliopistosta.
”Myös sisäpintojen materiaalit voivat vaikuttaa sisäympäristöön materiaalipäästöjen kautta tai vaikuttamalla esimerkiksi pinnan siivottavuuteen”, Kempe muistuttaa. Kyselyn tulosten mukaan seinien sisäverhoustyypeistä suosiotaan on kasvattanut maalatut pinnat, kuten maalattu puu, betoni ja rakennuslevy, ja samalla tapetoitujen pintojen ja lakatun puun osuudet ovat laskeneet. Lattioiden pintamateriaaleista laminaatti ja laatta, klinkkeri tai luonnonkivi ovat kasvattaneet suosiotaan, kun taas muovimaton tai -laatan jopa noin 50 % osuus lattian pintamateriaaleista vuonna 2007 oli vuonna 2022 vain noin 25 %.
Myös parfyymien, hajustettujen puhdistusaineiden ja ilmanraikastamien käyttöä raportoidaan entistä vähemmän. Lievä herkkyys hajuille ja tuoksuille on tavallista, mutta merkittävää haittaa niistä aiheutuu vajaalle prosentille väestöstä.
ALTTI 2022-kysely lähetettiin kesäkuussa postitse Digi- ja väestötietoviraston satunnaisotoksella valikoituneelle ryhmälle, johon kuului 3000 manner-Suomen alueella asuvaa suomenkielistä 18–75-vuotiasta henkilöä. Tutkimus on osa isompaa yhteistyöhanketta Ympäristöä säästävät ja terveyttä edistävät rakennukset muuttuvassa ilmastossa: kustannusten ja hyötyjen vertailu (BALANCE), jota rahoittaa Suomen Akatemia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Oulun yliopisto, rakennus ja yhdyskuntatekniikan tutkimusyksikkö:
Projektitutkija Minna Kempe: 050 5866 223, minna.kempe@oulu.fi
Professori Ulla Haverinen-Shaughnessy: 050 406 4428, ulla.haverinen-shaughnessy@oulu.fi
Oulun yliopisto, viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi
Kuvat

Linkit
- Anttila M, Pekkonen M, Haverinen-Shaughnessy U. Asuinympäristön laatu, terveys ja turvallisuus Suomessa 2007-2011-ALTTI 2011-tutkimuksen tuloksia.
- Hänninen O, Lehtomäki H, Korhonen A. Ilmansaasteet ja kuolleisuus kärjessä, tautitaakka yli kaksinkertainen: Ympäristöaltisteiden kansanterveysvaikutukset. 2020
- Oulun yliopiston rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkimusyksikkö
- Sisäilmastoseminaari 2023
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Tuntureilla variksenmarja leviää ja mustikka taantuu13.10.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat ovat havainneet, että puuttomien tunturikankaiden yleisimmät kasvillisuustyypit, kuten mustikka-, variksenmarja-, vaivaiskoivu- ja kanervatyyppi, ovat alkaneet muistuttaa toisiaan eli homogenisoitua.
Potilaiden käyttämät mobiilisovellukset auttavat lääkäreitä pitkäaikaissairauksien hoidossa8.10.2025 06:36:00 EEST | Tiedote
Mobiiliteknologioiden nopea kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia potilaiden aktiiviselle osallistumiselle terveydenhuoltoon. Itsehoidon mobiiliterveysratkaisut, kuten sovellukset ja puettavat laitteet, tuottavat potilaan keräämää terveystietoa, jota voidaan hyödyntää pitkäaikaissairauksien hoidossa. Näiden ratkaisujen käyttö kliinisissä työnkuluissa on kuitenkin edelleen rajallista, ja terveydenhuollon ammattilaisilla on keskeinen rooli niiden onnistuneessa hyödyntämisessä.
Limpuista levaineihin – kerro tutkijoille leivän leipomisesta7.10.2025 06:33:00 EEST | Tiedote
Kupliiko keittiössäsi hapanleipäjuuri? Syntyykö leipätaikinasi sormituntumalla vai leivontavideoiden ohjeilla? Millaisia kommelluksia, kokeiluja ja oivalluksia olet kokenut leipätaikinoiden äärellä? Leivän leipomiskokemukset kiinnostavat nyt Oulun yliopiston tutkijoita.
Dna-viivakoodaus nopeuttaa lajien seurantaa Amazonin ja myös Suomen metsissä3.10.2025 07:04:00 EEST | Tiedote
Dna-viivakoodaus kannettavien laitteiden avulla mullistaa monimuotoisuuden seurannan Perun Amazonin sademetsissä. Tekniikkaa hyödynnetään maailmanlaajuisesti, myös pohjoisissa metsissä Oulun yliopiston tutkimuksissa.
”Tärkeintä on lisätä tietoa” – Sonja Pietiläisen tutkimus avaa oikeistoradikalismin ja ilmastopolitiikan rajoja poikkeuksellisella tavalla1.10.2025 11:18:43 EEST | Tiedote
Tuore väitöskirja nostaa esiin muun muassa äärioikeiston suhteen ilmastonmuutokseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme