Tutkimuksen mukaan kotien sisäympäristössä on tapahtunut myönteisiä muutoksia – Tupakansavulle, radonille ja hajusteille altistutaan entistä vähemmän

Vastaava kyselytutkimus on aikaisemmin toteutettu vuosina 2007 ja 2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimesta. ”Eri vuosien ALTTI-kyselyiden tuloksia vertailemalla voidaan arvioida asumisterveys- ja tuvallisuustekijöiden ajallista vaihtelua” kertoo kyselyn kehityksestä ja myös sen aikaisemmista toteutuksista vastannut professori Ulla Haverinen-Shaughnessy.
Vuonna 2020 julkaistun suomalaisen tautitaakka -arvioinnin mukaan haitallisimpia ympäristöaltistuksia ovat pienhiukkaset, ympäristömelu, radon sekä altistuminen tupakansavulle sekä kotien kosteusvaurioille.
Vuoteen 2007 verrattuna suurempi osa ALTTI-kyselyyn vastanneista ilmoitti asuvansa kaupunkialueella, mikä saattaa maaseutua enemmän altistaa liikenteen ja teollisuuden päästöille, kuten kemikaaleille ja polttoperäisille hiukkasille. Haverinen-Shaughnessyn mukaan altistusta ulkoilman epäpuhtauksille voidaan pienentää hallitun ilmanvaihdon ja korvausilman suodattamisen avulla, yhdistettynä rakennusvaipan tiiviyttä parantaviin toimenpiteisiin.
Kosteuden tiivistymistä ikkunoihin talvella raportoitiin merkitsevästi vähemmän kuin 15 vuotta sitten, mikä voi ainakin osittain johtua parannuksista asuntojen ilmanvaihdossa. Kosteuden tiivistyminen ikkunoihin voi johtua puutteellisen ilmanvaihdon lisäksi myös vanhojen ikkunoiden huonosta lämmöneristävyydestä tai korkeasta, sisältä tulevasta kosteuskuormasta. ”Sisäilman korkea kosteuspitoisuus voi altistaa rakenteita liialliselle kosteudelle” toteaa projektitutkija Minna Kempe Oulun yliopistosta.
”Myös sisäpintojen materiaalit voivat vaikuttaa sisäympäristöön materiaalipäästöjen kautta tai vaikuttamalla esimerkiksi pinnan siivottavuuteen”, Kempe muistuttaa. Kyselyn tulosten mukaan seinien sisäverhoustyypeistä suosiotaan on kasvattanut maalatut pinnat, kuten maalattu puu, betoni ja rakennuslevy, ja samalla tapetoitujen pintojen ja lakatun puun osuudet ovat laskeneet. Lattioiden pintamateriaaleista laminaatti ja laatta, klinkkeri tai luonnonkivi ovat kasvattaneet suosiotaan, kun taas muovimaton tai -laatan jopa noin 50 % osuus lattian pintamateriaaleista vuonna 2007 oli vuonna 2022 vain noin 25 %.
Myös parfyymien, hajustettujen puhdistusaineiden ja ilmanraikastamien käyttöä raportoidaan entistä vähemmän. Lievä herkkyys hajuille ja tuoksuille on tavallista, mutta merkittävää haittaa niistä aiheutuu vajaalle prosentille väestöstä.
ALTTI 2022-kysely lähetettiin kesäkuussa postitse Digi- ja väestötietoviraston satunnaisotoksella valikoituneelle ryhmälle, johon kuului 3000 manner-Suomen alueella asuvaa suomenkielistä 18–75-vuotiasta henkilöä. Tutkimus on osa isompaa yhteistyöhanketta Ympäristöä säästävät ja terveyttä edistävät rakennukset muuttuvassa ilmastossa: kustannusten ja hyötyjen vertailu (BALANCE), jota rahoittaa Suomen Akatemia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Oulun yliopisto, rakennus ja yhdyskuntatekniikan tutkimusyksikkö:
Projektitutkija Minna Kempe: 050 5866 223, minna.kempe@oulu.fi
Professori Ulla Haverinen-Shaughnessy: 050 406 4428, ulla.haverinen-shaughnessy@oulu.fi
Oulun yliopisto, viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi
Kuvat

Linkit
- Anttila M, Pekkonen M, Haverinen-Shaughnessy U. Asuinympäristön laatu, terveys ja turvallisuus Suomessa 2007-2011-ALTTI 2011-tutkimuksen tuloksia.
- Hänninen O, Lehtomäki H, Korhonen A. Ilmansaasteet ja kuolleisuus kärjessä, tautitaakka yli kaksinkertainen: Ympäristöaltisteiden kansanterveysvaikutukset. 2020
- Oulun yliopiston rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkimusyksikkö
- Sisäilmastoseminaari 2023
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Rahoitusta puhtaan veden turvaamiseen, biopohjaisiin tuotteisiin, 3D-näköjärjestelmiin ja avaruustutkimukseen7.11.2025 05:54:00 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt Oulun yliopistolle rahoitusta kolmeen hankkeeseen, joilla edistetään tutkimustulosten hyödyntämistä. Oulun yliopisto on myös mukana vastikään valitussa Suomen Akatemian avaruusresilienssin huippuyksikössä.
”Kyllä ne puut puhhuu minulle” – ikääntyneet ammentavat hyvinvointia luonnosta6.11.2025 06:56:00 EET | Tiedote
Luonto on monelle ikääntyneelle hyvinvoinnin ylläpitäjä. Oulun yliopiston tutkijat selvittävät, miten harvaanasutulla seudulla itsenäisesti asuvat ikääntyneet elävät arkeaan yhdessä luonnon kanssa ja miten muuttuva ilmasto ja ympäristö vaikuttavat heidän elämäänsä.
Pohjoisesta kestäviä ratkaisuja kaivosvesien puhdistamiseen uudella tutkimushankkeella5.11.2025 05:06:00 EET | Tiedote
Oulun yliopistossa kehitetään ratkaisuja kaivosvesien käsittelyyn ja prosessien hallintaan. Maailmalla käytettäviä puhdistusmenetelmiä muokataan toimimaan paremmin kylmässä, ja kokeillaan uusia mittausmenetelmiä sekä kierrätettäviä puhdistusmateriaaleja. Ratkaisujen toimivuus ja kustannustehokkuus testataan pohjoissuomalaisissa kaivoksissa.
Kaupunkioravien ongelmanratkaisukyky häiriintyy ihmisten läheisyydessä4.11.2025 06:05:00 EET | Tiedote
Uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin, miten ihmisten toiminta vaikuttaa oravien ongelmanratkaisukykyyn. Oulussa 15 puistoon vietiin oraville pähkinöillä täytettyjä pulmapurkkeja. Oravien täytyi ratkoa vaativia tehtäviä saadakseen pähkinät.
Asiantuntijakirjoitukset 6G:n kyberturvasta sekä nuorista teknologiasankareista30.10.2025 11:54:06 EET | Tiedote
Oulun yliopiston Science with Arctic Attitude -blogisarjassa on juuri julkaistu kirjoitukset kybertuvallisuusprofessori Kimmo Haluselta ja nuorten teknologiasankaruutta tutkivalta professori Marianne Kinnulalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
