Tutkimuksesta puuttuu rahan lisäksi suunnitelma

Työ- ja elinkeinoministeriölle selvityksen tehnyt professori Erkki Ormala ehdottaa soveltavan tutkimuksen vuosittaiseen rahoitukseen 300 miljoonan euron tasokorotusta. TEKin mukaan tämä pitäisi kirjata tulevan hallituksen ohjelmaan.

Ormala kysyi suomalaisyrityksiltä, millä toimenpiteellä valtio tehokkaimmin edesauttaisi tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan kehitystä Suomessa. Selvä ykköstoive oli hankerahoituksen lisääminen.

Suomen panostukset innovaatiotoimintaan ovat laskeneet niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Päättyvän vuoden osalta laskutrendi on katkeamassa, mutta edelleen panostukset ovat noin miljardin alemmalla tasolla kuin vuosikymmenen alussa.

– Yleisen laskun ohella huolestuttava piirre on, että yritysten panostuksesta kasvava osa siirtyy Suomen ulkopuolelle. Suomalaisten yritysten TKI-toiminnasta 17 prosenttia tapahtui ulkomailla vuonna 2015. Ensi vuoden osalta arvio on 28 prosenttia. On entistä tärkeämpää, että pitkään jatkunut tutkimuksen ja tuotekehityksen alamäki saadaan käännettyä, sanoo TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen.

Suomalaisten yritysten mukaan tutkimusrahoituksen lisäksi tärkeää on ennakoitavuus.
– Suomen TKI-politiikassa on tehty linjamuutoksia nopeasti ja ennakoimattomasti. Tarvitaan useamman hallituskauden mittainen näkemys ja suunnitelma. Sillä tavalla voimme palauttaa uskoa siihen, että Suomessa kannattaa edelleen tehdä tutkimusta ja tuotekehitystä. Tieteellisiin ja kapallisiin läpimurtoihin tähtäävää tutkimusta ei voi tehdä lyhyellä tähtäimellä ja kädestä suuhun, Jokinen huomauttaa.