Tutkimukset ja tilastot -kuukausitiedote maaaliskuu 2020

Tilastot ja tutkimukset –kuukausitiedote maaliskuu 2020

Kunnallisveroa maksaneiden osuus espoolaisista pienentynyt

Ajanjaksolla 2010-2018 Espoon kunnallisverokertymä kasvoi 18,5 % (193 miljoonaa euroa). Vaikka Espoon väestö kasvoi tällä ajanjaksolla 35 000:lla (14 %), kunnallisveroa maksaneiden osuus väestöstä pieneni 2,4 prosenttiyksikköä. Kunnallisveroa kerryttävät eniten alueet, joilla on riittävästi veronmaksajia, vaikka henkeä kohti maksettu tyypillinen kunnallisvero ei olisikaan erityisen suuri. Alueilla, joilla maksetun kunnallisveron mediaanit ovat korkeat, veroa maksaneiden osuudet kunnallisveronalaista tuloa saaneista ovat pienimmät. Toisaalta koko Espoon tasolla korkeimpien tuloluokkien osuus kunnallisverojen tuottajana on suuri ja suhteellinen merkitys on viime vuosina kasvanut.

Lähiaikoina ilmestyvässä Eetvartissa 1/2020 tarkastellaan kunnallisverokertymän ja tyypillisen maksetun kunnallisveron alueellisia eroja Espoossa. Lisäksi tarkastellaan eri väestöryhmiä kunnallisveron tuottamisen näkökulmasta.

Vuonna 2019 Espoon yritysilmasto arvioitiin hyväksi ja Länsimetron vaikutus yritystoimintaan positiiviseksi

Espoon kaupungin yritysilmasto arvioitiin samalle tasolle kuin vuonna 2018. Syksyllä 2019 haastatelluista espoolaisten yritysten johtohenkilöistä hieman yli puolet (55 %) arvioi yritysilmaston hyväksi. Se on kuitenkin matalampi kuin Helsingin omilta yrityksiltään saama arvio. Vantaan ja ympäristökuntien saamat arviot oman kunnan yritysilmastosta ovat samalla tasolla kuin Espoon tulos. Helsinkiläisten yritysten arvio Espoon yritysilmastosta on parempi kuin espoolaisten ja muiden kuntien yritysten antamat arviot.

Espoo yritysten toimintaympäristönä 2019 -tutkimuksen toteutti TNS Kantar oy. Tiedot kerättiin puhelinhaastatteluin. Haastatteluja tehtiin yhteensä 510 kpl, espoolaisia yrityksiä haastateltiin 315 kpl, helsinkiläisiä 50 kpl, vantaalaisia 57 kpl ja ympäristökuntien yrityksiä 88 kpl.

Tutustu tutkimuksen raporttiin

Espooseen ja Espoosta muuttaneiden taustoja 2017 -julkaisu on valmistunut

Julkaisu Espooseen ja Espoosta vuonna 2017 muuttaneiden taustoista on valmistunut. Espoo sai muuttovoittoa eniten työllisistä maassa- ja maahanmuuttajista.  Muuttovoittoa saatiin etenkin 25–34-vuotiaista. Kotimaasta Espoo sai eniten muuttovoittoa korkea-asteen tutkinnon suorittaneista, ja tulotason mukaan tulottomista ja yli 32 000 euroa vuodessa ansaitsevista.

Espoon väestö oli vuoden 2020 tammikuun lopussa ennakkotietojen mukaan 290 200 asukasta

Ennakkotietojen mukaan Espoon väestö kasvoi tammikuun 2020 aikana lähes 470 asukkaalla, mikä on 90 asukasta enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna. Syntyneitä oli viisi lasta edellisvuotta enemmän ja kuolleita 20 edellisvuotta vähemmän. Luonnollinen väestönlisäys oli 30 henkeä edellisvuotta korkeampi. Kuntien välinen nettomuutto oli tappiollinen 90 asukkaan verran. Maahanmuutto laski 80 hengellä edellisvuodesta, espoolaisten muutto ulkomaille väheni 50 hengellä ja nettosiirtolaisuus laski edellisvuodesta 30 henkilöllä.

Tammikuussa 2020 Espoon väestöä lisäsi eniten maahanmuutto. Nettosiirtolaisuuden osuus väestönkasvusta oli 74 prosenttia, luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli lähes sama 73 prosenttia. Sen sijaan kuntien välinen muutto oli tappiollinen 90 asukkaan verran, 47 prosenttia.

Espoo sai muuttovoittoa pohjoismaista kolmen asukkaan verran ja EU-maista 40 asukkaan verran. Suurin osa Espoon saamasta muuttovoitosta ulkomailta tulee pohjoismaiden ja EU-maiden ulkopuolelta, tammikuussa määrä oli 100 asukasta.

Vieraskielisiä asukkaita (Trimble Locus -tietokannan Väestöosan mukaan) oli vuoden 2020 tammikuun lopussa 53 400, mikä on yli 18 prosenttia koko väestöstä ja heidän osuutensa vuoden 2020 tammikuun väestönkasvusta oli 91 prosenttia.

Tammikuu	Elävänä syntyneet	Kuolleet	Luonnollinen väestönlisäys	Kuntien välinen tulomuutto	Kuntien välinen lähtömuutto	Kuntien välinen netto-muutto	Maahan-muutto	Maasta-muutto	Netto-siirto-laisuus	Väestön-lisäys**	Väkiluku/ ennakko-väkiluku
2019*	255	143	112	1 378	1 240	138	321	147	174	376	284 008
2020*	260	120	140	1 338	1 429	-91	243	101	142	465	290 200
Muutos	5	-23	28	-40	189	-229	-78	-46	-32	89	6 192
* Ennakkotieto		Lähde: Tilastokeskus
** ei sisällä väkiluvun korjausta

Laajempi neljännesvuosittainen katsaus väestönmuutosten ennakkotiedoista: Eetvartti-neljännesvuosijulkaisu

 

 

Espoossa työttömiä 1,6 % vuodentakaista vähemmän, Uudellamaalla työttömyys jatkoi kasvuaan

Tammikuun 2020 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 11 092 ja työttömyysaste oli 7,7 %. Koko maan työttömyysaste oli 9,6 %. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 915 ja 50 vuotta täyttäneitä 3925. Naisia oli 45 % työttömistä. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 3453 eli 31 % työttömistä. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli 3270 avointa työpaikkaa.

Työttömien määrä Espoossa kääntyi laskuun vuoden 2016 lokakuussa neljä ja puoli vuotta kestäneen nousun jälkeen. Laskusuuntaus on jatkunut siitä lähtien, tosin viimeisen reilun vuoden aikana tahti on hidastunut huomattavasti. Koko maassa ja Uudellamaalla työttömyys kääntyi nousuun joulukuussa. Espoossa viimeisten kuukausien aikana työttömien määrän lasku vuodentakaiseen verrattuna on ollut hieman toista prosenttia. Tammikuun 2020 lopulla työttömiä oli 1,6 % (178 henkeä) vähemmän ja työttömyysaste oli suunnilleen vuodentakaisella tasolla. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli 1,8 % (17 henkeä) vuodentakaista vähemmän ja pitkäaikaistyöttömiä 0,9 % (30 henkeä) vuodentakaista vähemmän. Avoimia työpaikkoja oli 225 (7,4 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Avointen työpaikkojen määrä on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti viimeiset yli kaksi vuotta.

Kuukausikatsaus Espoon työttömyydestä: espoo.fi > Työttömyys kuukausittain

Laajempi neljännesvuosittainen katsaus työllisyydestä ja työttömyydestä Eetvartti-julkaisussa