Tutkimus: aikuisten koronarokotushalukkuuteen vaikuttavat tekijät vaihtelevat ikäryhmittäin

Ihmisten rokotushalukkuuteen vaikuttavat tekijät vaihtelevat iän mukaan. Näin todetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa, jossa selvitettiin Suomessa asuvien aikuisten koronarokotushalukkuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimuksen aineisto kerättiin Taloustutkimuksen toteuttamalla verkkokyselyllä, jonka kaksi ensimmäistä kyselykierrosta ajoittuivat huhtikuuhun 2020 ja seuraavat saman vuoden toukokuuhun sekä joulu-marraskuun vaihteeseen. Tutkimuksen jälkeen kyselyä on jatkettu ja viimeisin kyselykierros toteutettiin kuluvan vuoden huhtikuussa.

Rokotteiden turvallisuus korostuu ikääntyneillä, nuorilla ammattilaisten suositukset ja rokottautumisen helppous

Tutkimuksen mukaan kaikkein vahvin syy ottaa koronarokote on huoli vakavasta koronavirustaudista. Tämä syy korostui kaikilla ikäryhmillä.

Alle 50-vuotiaiden halukkuuteen ottaa rokote vaikuttavat erityisesti rokotuksen helppous ja terveydenhuollon ammattilaisten antamat suositukset. Vanhemmilla näiden seikkojen merkitys on selvästi pienempi.

”Tämä on tärkeää tietoa, kun yhä nuorempien ikäryhmien rokotukset lähestyvät. Tiedämme jo aiemmista tutkimuksista, että ikääntyneet ovat halukkaampia ottamaan koronarokotuksen kuin nuoret. Saatua tietoa voidaan käyttää muun muassa rokotusten järjestämiseen ja rokotuksia koskevan tiedon kohdentamiseen sitä eniten tarvitseville. On tärkeää, että ihmiset ovat selvillä voimassa olevista rokotussuosituksista ja että rokotettavana käyminen on tehty mahdollisimman mutkattomaksi”, sanoo THL:n erityisasiantuntija Timothée Dub.

Rokotushalukkuutta laskee tutkimuksen mukaan erityisesti huoli rokotteisiin liitetyistä haitoista ja rokotteiden turvallisuudesta. Turvallisuuteen liittyvät käsitykset vaikuttavat erityisesti yli 50-vuotiaiden rokotushalukkuuteen. Tätä nuoremmat puolestaan eivät aina koe tarvetta rokotteen ottamiseen, koska oma riski sairastua koetaan pieneksi.

Rokotushalukkuus kääntynyt tutkimuksen jälkeen selvään nousuun

Viime vuoden huhti- ja joulukuun välillä halukkuus ottaa koronarokote laski hieman. Niiden osuus, jotka olivat halukkaita ottamaan rokotteen, laski huhtikuun 70 prosentista marras-joulukuun 64 prosenttiin.

Nyt kuluvan vuoden huhtikuussa tutkimuksen jälkeen tehdyn uusimman kyselykierroksen mukaan rokotushalukkuus on kääntynyt selvään kasvuun. Tällä hetkellä 74 prosenttia ottaisi rokotteen, jos sitä tarjottaisiin.

Rokotusluottamus on Suomessa perinteisesti ollut kansainvälisesti verraten korkealla tasolla.

”Oma tutkimusaineistomme on koottu viime vuonna ajalta, jolloin rokotteet eivät vielä olleet käytössä ja kansalaiskeskustelussa korostuivat rokotteiden myyntilupiin ja hyväksymisprosessiin liittyvät asiat. Tämä näkyi myös lievänä laskuna halukkuudessa ottaa rokote. THL:n huhtikuussa tekemän uuden kyselyn ja valtioneuvoston kanslian kevään aikana tekemien Kansalaispulssi-kyselyiden mukaan rokotushalukkuus on kevään mittaan jälleen vahvistunut, kun rokotteet on otettu käyttöön. Tästä kertoo käytännössä myös rokotuskattavuuden nopea nousu varsinkin ikääntyneiden keskuudessa”, kertoo THL:n erikoistutkija Jonas Sivelä.

Tutkimuksen pohjana olevaan verkkokyselyyn osallistui kullakin kyselykierroksella noin 1000 Suomessa asuvaa aikuista. Osallistujat oli valikoitu siten, että tutkittavan joukon ikä-, sukupuoli- ja asuinpaikkajakauma vastasivat tilastollisesti Suomen 18–79-vuotiasta väestöä.

THL jatkaa rokotushalukkuuden seurantaa yhteistyössä valtioneuvoston kanslian kanssa Kansalaispulssi-kyselyn yhteydessä.

High but slightly declining COVID-19 vaccine acceptance and reasons for vaccine acceptance, Finland April to December 2020 (Cambridge University Press)

Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen: asiantuntija-arvio, kevät 2021

Lisätietoja:

Timothée Dub (englanniksi)
THL
erityisasiantuntija
etunimi.sukunimi@thl.fi 

Jonas Sivelä
THL
erikoistutkija
etunimi.sukunimi@thl.fi