Tampereen yliopisto

Tutkimus: Aikuisvaippojen jakelussa alueellista eriarvoisuutta, lähetteet puutteellisia

Jaa
Korjaamalla vaippalähetteiden puutteet voitaisiin pienentää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia sekä ympäristövaikutuksia siten, että hoidon laatu samalla paranisi.
Kuva: Jonne Renvall
Kuva: Jonne Renvall

Virtsan- ja ulosteenkarkailu eli inkontinenssi on yleinen terveysvaiva, joka koskettaa suurta osaa väestöstä, myös nuoria ihmisiä. Esimerkiksi virtsainkontinenssista kärsii 40–60-vuotiaista suomalaisnaisista 20 prosenttia ja yli 70-vuotiaista miehistä 25 prosenttia. Säännöllinen virtsainkontinenssi lisääntyy iän myötä. Yli 70-vuotiaista suomalaisnaisista siitä kärsii jopa 50 prosenttia.

Monia inkontinenssin muotoja voitaisiin hoitaa ja jopa parantaa. Vaivaa ei kuitenkaan aina diagnosoida ja hoideta perusteellisesti ennen inkontinenssisuoja- eli vaippalähetteen kirjoittamista. Julkisella terveydenhuollolla on lakisääteinen velvollisuus jakaa vaipat maksutta, kun kyseessä on pitkäaikainen ja vaikea vaiva.

Suomessa vaippoja kulutetaan kansainvälisesti vertailtuna paljon, tilastopalvelu Statistan mukaan maailman kolmanneksi eniten: 1,3 kilogrammaa per asukas. Norjassa vastaava luku on yli puolet vähemmän, 0,58 kiloa per asukas.

Koska Norjan sosiaali- ja terveydenhuolto on Suomea paremmin resursoitua ja koska laadukkaammalla inkontinenssihoidolla on mahdollista vähentää vaippojen tarvetta, ero vihjaa puutteisiin suomalaisissa inkontinenssihoidon käytännöissä.

Eräs merkittävä puute löytyy puutteellisista vaippalähetekäytännöistä. Tämä käy ilmi vastikään Tampereen yliopistossa valmistuneen pro gradu -tutkimuksessa.

Hoitotieteiden maisteri Tuulia Lahtisen toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin vaippajakeluun liittyviä käytäntöjä kaikkiin Suomen kuntiin lähetetyllä kyselytutkimuksella. Hoitotarvikejakeluissa työskenteleville suunnattu kysely lähetettiin 295 kunnan kirjaamoon. Vastausprosentti oli 32 prosenttia, ja vastanneet kunnat kattoivat 56 prosenttia Suomen väkiluvusta. Analyysissä hyödynnettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä.

Tutkimuksessa paljastui, että aikuisvaippoja voi saada joissakin kunnissa ilman ohjausta tuotteiden oikeasta käyttötavasta ja toisinaan jopa ilman terveydenhuoltoalan ammattihenkilön lähetettä.

Inkontinenssisuojalähetteistä saattaa usein puuttua esimerkiksi diagnoosi ja inkontinenssin vaikeusaste.

— Ehkä hälyttävin löydös on kuitenkin se, että yksilöllinen inkontinenssin hoitosuunnitelma oli tehty asiakkaille harvoin (26 prosenttia) tai ei koskaan (22 prosenttia), tai vastaajat eivät osanneet sanoa, oliko hoitosuunnitelmaa (21 prosenttia). Tämä viittaa siihen, ettei inkontinenssia hoideta aina parhaalla mahdollisella tavalla, Lahtinen pohtii tutkimuksensa tuloksia.

Hoitosuunnitelman puuttuessa vaippoja voidaan käyttää väärin tai ne ovat tarpeeseen nähden vääränlaisia. Esimerkiksi liian imukykyisten tuotteiden käyttämisestä voi seurata turhia kustannuksia ja materiaalihukkaa, ja väärän kokoiset tuotteet voivat aiheuttaa ylivuotoja, hankausta ja iho-ongelmia. Puutteellisen diagnosoinnin tapauksissa vaippoja saatetaan käyttää jopa turhaan, jos yksilöllisellä hoidolla vaiva olisi mahdollista hoitaa ja parantaa.

Pro gradu -tutkimus toteutettiin osana Tampereen yliopistossa toteutettavaa, Suomen Akatemian ja Koneen Säätiön rahoittamaa Hoivan kestävä tulevaisuus -hanketta. Hankkeen tavoitteena on vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristövaikutuksia kehittämällä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää inkontinenssihoitoa.

— Lahtisen tutkimustulokset vahvistavat hankkeemme muissa aineistoissa ilmenneitä havaintoja, hankkeen johtaja Tiina Vaittinen kertoo

— Suomessa kulutettavien aikuisvaippojen määrää olisi mahdollista vähentää merkittävästi, tekemällä yksilöllisiä inkontinenssin hoitosuunnitelmia ja parantamalla lähetekäytäntöjä. Koska vaippoja käytetään Suomessa paljon, tämä vähentäisi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia että ympäristövaikutuksia, samalla kun hoidon laatu paranisi.

Fossiilipohjaisina kertakäyttötuotteina vaipat lisäävät sosiaali- ja terveydenhuollon jäte- ja ilmastokuormaa merkittävästi. Noin 5 prosenttia yhdyskuntajätteestä muodostuu Suomessa aikuisvaipoista. Kun siteet ja lastenvaipat lasketaan mukaan, vaipat muodostavat yli 40 prosenttia kierrätykseen kelpaamattomasta sekalaisesta jätteestä. Vaipat muodostavat hoitotarvikejakeluiden toiseksi suurimman kuluerän, heti diabetestarvikkeiden jälkeen.

Hankkeen kotisivu: www.vaippahanke.fi

Twitter, Instagram ja Facebook: @Vaippahanke

 

Lähteitä:

Lahtinen, Tuulia (2022): Aikuisten inkontinenssisuojien hoitotarvikejakelun käytännöt Suomessa. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/143829/LahtinenTuulia.pdf?sequence=2&isAllowed=y.

Vaittinen, T., Asikainen, E., Rajala, A. I., Lahtinen, T., & Törnävä, M. (2021). Ekohyvinvointivaltion katveessa: Aikuisvaippojen puheenparret suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Alue Ja Ympäristö, 50(2), 117–135.
https://doi.org/10.30663/ay.109146.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tuulia Lahtinen, pro gradu -tutkielman kirjoittaja: lahtinen.tuulia@gmail.com
Tiina Vaittinen, hankejohtaja: tiina.vaittinen@tuni.fi, tavoitettavissa tiistaina 31.1. parhaiten klo 11:n jälkeen

Kuvat

Kuva: Jonne Renvall
Kuva: Jonne Renvall
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Medialle avoin asiantuntijoiden paneelikeskustelu: Mitä opimme koronaviruspandemiasta?23.3.2023 14:20:12 EET | Tiedote

Koronaviruspandemian vuoksi virustautien ja rokotteiden tutkimus on lisääntynyt ennennäkemättömällä tavalla. Koronarokotteen nopea kehitys oli tieteellisen tutkimuksen voimannäyttö. Samoin viruksen osoittamiseen tarkoitettujen pikatestien laaja käyttöönotto, koronapotilaiden hoidon nopea kehittyminen uusine viruslääkkeineen ja epidemian kulun luotettava seuranta osoittavat systemaattisen tutkimustyön merkityksen.

Väitös: Toimiva vuorovaikutus on edellytys diabeetikon omahoidon onnistumiselle23.3.2023 10:09:43 EET | Tiedote

Jokaisella terveydenhuollossa asioivalla potilaalla on oikeus hyvään kohteluun, mikä rakentuu vuorovaikutuksessa terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Toimiva vuorovaikutus on erityisen keskeistä pitkäaikaissairautta sairastavien kannalta, jotka asioivat terveydenhuollossa useasti, ja joiden hoidontarve saattaa olla elinikäinen. FM Maija Peltola tutki viestinnän väitöskirjassaan tyypin 2 diabeetikoiden vuorovaikutuskokemuksia lääkärien ja hoitajien kanssa käydyistä keskusteluista, joilla oli ollut omahoitoa edistävä tai estävä merkitys.

Väitös: Aikuiset luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat maahanmuuttajat oppivat kieltä kehollisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa21.3.2023 14:34:05 EET | Tiedote

Monet maahanmuuttaja-aikuisistamme eivät osaa lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellään. Selviytyäkseen arjessaan Suomessa heidän tulisi kuitenkin oppia sekä suomen kieli että luku- ja kirjoitustaito. FM Laura Eilolan väitöstutkimus tuo esiin, miten tällaiset oppijat hyödyntävät kielenkäytössään ja -oppimisessaan erityisen paljon esimerkiksi erilaisia eleitä, esineitä tai vuorovaikutustilanteen materiaalista ympäristöä. Lisäksi Eilolan tutkimus osoittaa, että aikuiset luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat maahanmuuttajat oppivat suomea luokkahuoneen lisäksi erilaisissa asiointitilanteissa.

Väitös: Valoon perustuva etäisyystutka ja tekoäly auttavat tulevaisuuden työkoneita ja toimistorobotteja liikkumaan itsenäisesti21.3.2023 11:36:15 EET | Tiedote

FM Jukka Peltomäen väitöskirja tutkii ympäristöstä otetun etäisyyskartan avulla tehtävää paikannusta. Etäisyyskartta mitataan valoon perustuvalla etäisyystutkalla (eng. LiDAR), joka on usein luotettavampi kuin digitaalisen kameran kuva ja toimii eri sää- ja valaistusolosuhteissa. Otettua etäisyyskuvaa verrataan etäisyysgallerian kuviin tekoälymenetelmällä, jolloin saadaan liikkuvan laitteen tarkka paikka selville. Hyödyntämällä väitöskirjan teknologiaa itseajavat autot ja robotit voivat liikkua autonomisesti sisä- ja ulkotiloissa.

HALKO-hankkeessa tutkitaan hyvinvointialueuudistuksen synnyttämää uudenlaista julkisen hallinnon kokonaisuutta14.3.2023 14:25:44 EET | Tiedote

Tampereen yliopistossa on käynnistynyt laaja tutkimushanke, jossa tarkastellaan hyvinvointialueiden ja kuntien välistä suhdetta, johtamista ja valtionohjausta. HALKO-hanke on osa valtioneuvoston kanslian koordinoimaa tutkimus- ja selvitystoimintaa (VN TEAS), jolla tuotetaan tietoa julkisen hallinnon päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme