Tutkimus: Ärsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen pelastaa työkyvyn
Työterveyslaitoksen Ärsytysastma-hankkeessa on laadittu konkreettisia ohjeita työterveyshuolloille ja korkean riskin työpaikoille siitä, mikä auttaa ammattiastman tunnistamista, ehkäisyä ja hoitoa. Ohjeet perustuvat kansainvälisesti laajaan tutkimusaineistoon. Suomessa altistuu arviolta tuhansia työntekijöitä hengitysteitä voimakkaasti ärsyttäville aineille, jotka voivat aiheuttaa toiminta- ja työkykyä sekä elämänlaatua heikentävän ammattiastman.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 15.9.2023
Työterveyslaitoksen Ärsytysastma-hankkeessa selvitettiin, mitkä ovat työperäisen ärsytysastman riskitekijät, miten parhaiten ehkäistä ja tunnistaa sairautta sekä kartoitettiin sairastuneiden toiminta- ja työkykyä. Tutkimus tarjoaa kansainvälisesti merkittävää uutta tietoa, koska yhtä suurta ammattiastmaan liittyvää potilasaineistoa ei ole aiemmin analysoitu.
Teollisuuden ydinalojen ammattitauti
Ärsytysastman suurimpiin riskiryhmiin kuuluvat raskaan teollisuuden työntekijät sekä metalli-, korjaus- ja rakennustyöntekijät. Tyypillisiä altistumistilanteita ovat prosessivuodot ja aineiden palaminen tai kuumeneminen, mikä voi tapahtua pitkän ajan kuluessa tai äkillisessä onnettomuudessa.
– Jos työntekijä hengittää voimakkaasti syövyttävää ainetta, jonka pitoisuus on korkea, keuhkot voivat vaurioitua jo muutamasta hengenvedosta. Lyhyestäkin altistumisesta voi seurata vaikea astma, joka oireilee lääkehoidosta huolimatta, kertoo keuhkosairauksien ylilääkäri Irmeli Lindström.
Uudet ohjeet työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyölle
Ärsytysastma-hanke paketoi työterveyshuolloille ja työpaikoille selkeää tietoa ja konkreettisia välineitä ärsytysastman tunnistamiseen, ehkäisyyn ja hoitoon. Hankkeessa syntyi kolme tulostettavaa toimintamallia.
-
Miten toimia, kun työpaikalla tai työterveyshuollossa epäillään ärsytysastmaa
-
Miten tutkia ärsytysastmaa työterveyshuollossa
-
Miten toimia poikkeustilanteessa, kuten tulipalo, prosessipäästö tai kemikaalionnettomuus
– Tiedolla on suuri merkitys ammattitaudin ehkäisyssä työpaikoilla, koska ärsytysastman tunnistaminen on vaikeaa. Valmistimme selkeät ohjeet, joita seuraamalla työterveyshuolto ja työpaikat voivat yhdessä tunnistaa vaaran paikat ja estää työntekijöiden sairastumista ärsytysastmaan, Lindström kertoo.
Lisätietoja
Irmeli Lindström, ylilääkäri, Työterveyslaitos, +358 46 851 1898, irmeli.lindstrom@ttl.fi
Katri Suuronen, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, +358 40 555 3510, katri.suuronen@ttl.fi
Satu Soini, ylilääkäri, Työterveyslaitos, +358 46 851 5858, satu.soini@ttl.fi
Tutustu
-
Työterveyslaitoksen Ärsytysastma-hankkeen loppuraportti Ärsytyksen aiheuttama astma (julkari.fi)
-
Haluatko ottaa käyttöön toimintamallit? Löydät ne Työterveyslaitoksen Aiheet-sivuilta. https://www.ttl.fi/arsytysastma
-
Terveystarkastuksen tukena voi täyttää lyhyen hengitysoirekyselyn ärsytysastmaepäilyn todentamiseksi. Kysely sisältää tulkintaosuuden. https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/ammattitaudit/ammattiastma/tunnista-ja-ehkaise-arsytysastmaa-tyoterveyshuollossa#toc--terveystarkastukset-
-
Katso lyhyt, työpaikoille suunnattu video, joka kertoo miten tunnistaa vaaratilanteet ja käsitellä työssä turvallisesti vaarallisia aineita. https://youtu.be/K1_EyRXh6hM
-
Tutustu yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen kanssa valmistettuun suuren riskin toimialoille suunnattuun tietokorttiin. https://ttk.fi/julkaisu/nain-torjut-arsyttavien-aineiden-aiheuttamaa-astmaa/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja tiedotteemme.
Tilaa kohdennettu uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Fördelarna med distansarbete fördelas inte jämnt – effekterna varierar mellan olika arbetstagargrupper16.6.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Distansarbete kan öka välbefinnandet och lätta på arbetsbördan, men det gynnar inte alla lika mycket. Till exempel kan upplevelserna skilja sig åt mellan chefer och arbetstagare. Arbetshälsoinstitutets longitudinella undersökning inom projektet HYMY ger ny information om varför distansarbete kan försvaga förtroendet och gemenskapen – och i vilka roller och livssituationer det kan stödja välbefinnandet.
Etätyön hyödyt eivät jakaannu tasan – vaikutukset vaihtelevat työntekijäryhmittäin16.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Etänä työskentely voi lisätä hyvinvointia ja keventää työtaakkaa, mutta se ei hyödytä kaikkia yhtä paljon. Esimerkiksi esihenkilöiden ja työntekijöiden kokemukset voivat poiketa toisistaan. Työterveyslaitoksen HYMY-hankkeen pitkittäistutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, miksi etätyö voi heikentää luottamusta ja yhteisöllisyyttä ja millaisissa rooleissa ja elämäntilanteissa se voi tukea hyvinvointia.
The benefits of remote work are not equally distributed — impacts vary between employee groups16.6.2025 06:00:00 EEST | Press release
Working remotely can increase well-being and reduce workload, but it does not benefit everyone equally. The experiences of supervisors and employees, for example, may differ. A longitudinal study by the Engagement and Social Connections in Multi-location Work project under the Finnish Institute of Occupational Health provides new information on why remote work can weaken trust and the sense of community — and the roles and life situations where it can support well-being.
Mindre sjukfrånvaro inom kommunsektorn än någonsin tidigare under 2000-talet11.6.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
År 2024 var kommunalt anställda i genomsnitt borta 16,3 dagar från arbetet på grund av egen sjukdom. Siffran ligger nästan på samma nivå som år 2023, då en tydlig förbättring kunde ses efter den tillväxttopp som coronan orsakade. Sjukfrånvaron är nu lägre än någonsin tidigare under den 25 år långa uppföljningen.
Kunta-alalla sairauspoissaoloja vähemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla11.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Vuonna 2024 kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 16,3 päivää poissa töistä oman sairauden vuoksi. Luku on lähes samalla tasolla kuin vuonna 2023, jolloin nähtiin selkeä käänne parempaan koronan aiheuttaman kasvupiikin jälkeen. Sairauspoissaolojen määrä on nyt alhaisempi kuin kertaakaan 25 vuotta kestäneen seurannan aikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme