Työterveyslaitos

Tutkimus: Ärsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen pelastaa työkyvyn

Jaa

Työterveyslaitoksen Ärsytysastma-hankkeessa on laadittu konkreettisia ohjeita työterveyshuolloille ja korkean riskin työpaikoille siitä, mikä auttaa ammattiastman tunnistamista, ehkäisyä ja hoitoa. Ohjeet perustuvat kansainvälisesti laajaan tutkimusaineistoon. Suomessa altistuu arviolta tuhansia työntekijöitä hengitysteitä voimakkaasti ärsyttäville aineille, jotka voivat aiheuttaa toiminta- ja työkykyä sekä elämänlaatua heikentävän ammattiastman.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 15.9.2023

Työterveyslaitoksen Ärsytysastma-hankkeessa selvitettiin, mitkä ovat työperäisen ärsytysastman riskitekijät, miten parhaiten ehkäistä ja tunnistaa sairautta sekä kartoitettiin sairastuneiden toiminta- ja työkykyä. Tutkimus tarjoaa kansainvälisesti merkittävää uutta tietoa, koska yhtä suurta ammattiastmaan liittyvää potilasaineistoa ei ole aiemmin analysoitu.

Teollisuuden ydinalojen ammattitauti

Ärsytysastman suurimpiin riskiryhmiin kuuluvat raskaan teollisuuden työntekijät sekä metalli-, korjaus- ja rakennustyöntekijät. Tyypillisiä altistumistilanteita ovat prosessivuodot ja aineiden palaminen tai kuumeneminen, mikä voi tapahtua pitkän ajan kuluessa tai äkillisessä onnettomuudessa. 

– Jos työntekijä hengittää voimakkaasti syövyttävää ainetta, jonka pitoisuus on korkea, keuhkot voivat vaurioitua jo muutamasta hengenvedosta. Lyhyestäkin altistumisesta voi seurata vaikea astma, joka oireilee lääkehoidosta huolimatta, kertoo keuhkosairauksien ylilääkäri Irmeli Lindström

Uudet ohjeet työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyölle

Ärsytysastma-hanke paketoi työterveyshuolloille ja työpaikoille selkeää tietoa ja konkreettisia välineitä ärsytysastman tunnistamiseen, ehkäisyyn ja hoitoon. Hankkeessa syntyi kolme tulostettavaa toimintamallia. 

  • Miten toimia, kun työpaikalla tai työterveyshuollossa epäillään ärsytysastmaa 

  • Miten tutkia ärsytysastmaa työterveyshuollossa 

  • Miten toimia poikkeustilanteessa, kuten tulipalo, prosessipäästö tai kemikaalionnettomuus 

– Tiedolla on suuri merkitys ammattitaudin ehkäisyssä työpaikoilla, koska ärsytysastman tunnistaminen on vaikeaa. Valmistimme selkeät ohjeet, joita seuraamalla työterveyshuolto ja työpaikat voivat yhdessä tunnistaa vaaran paikat ja estää työntekijöiden sairastumista ärsytysastmaan, Lindström kertoo. 

Lisätietoja

Irmeli Lindström, ylilääkäri, Työterveyslaitos, +358 46 851 1898, irmeli.lindstrom@ttl.fi  

Katri Suuronen, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, +358 40 555 3510, katri.suuronen@ttl.fi   

Satu Soini, ylilääkäri, Työterveyslaitos, +358 46 851 5858, satu.soini@ttl.fi 

Tutustu

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Linkit

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:

Tietoa meistä 

Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja tiedotteemme.

Tilaa kohdennettu uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.

Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Työterveyslaitoksen logo.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Social- och hälsovården kan fås smidig genom att vårdpersonalens digitala verksamhet stärks på ett planmässigt sätt3.5.2024 06:00:00 EEST | Tiedote

En central förutsättning för att social-och hälsovården ska vara smidig, att man utnyttjar digital teknik, kräver att vårdpersonalens digitala verksamhet stärks på ett planmässigt sätt. För att kunna utnyttja tekniken bättre än idag krävs det att man tar större hänsyn till vårdpersonalens åsikter och kompetens. Arbetstagarna behöver också vara involverade i utvecklingen av välbefinnandet i arbetet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye