Tutkimus: COVID-19 heijastuu uniin
Tutkimuksessa on analysoitu lähes tuhannen ihmisen painajaisten sisältöä COVID-19-pandemian aikana. Frontiers in Psychology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että koronavirus oli vaikuttanut yli puoleen raportoiduista pahoista unista.
Tutkimus perustuu unien joukkoistamiseen. Yli 4000 ihmistä vastasi kyselyyn COVID-19-poikkeusolojen kuudennella viikolla Suomessa. Kysely julkaistiin Helsingin Sanomissa unista kertovan artikkelin yhteydessä. Noin 800 vastaajaa kertoi myös näkemistään unista.
– Oli mielenkiintoista havaita toistuvia unisisältöjä, jotka heijastivat COVID-19-poikkeusolojen apokalyptistä tunnelmaa, kertoo professori Anu-Katriina Pesonen, Helsingin yliopiston Sleep & Mind -tutkimusryhmän johtaja.
– Tulokset antoivat meille mahdollisuuden spekuloida, että unien näkeminen poikkeuksellisissa olosuhteissa on yksilöiden välisen jaetun tietoisuuden muoto, hän jatkaa.
Painajaisissa toistuivat pandemiaan liittyvät teemat
Pesonen ja hänen tiiminsä käänsivät unien sisällön suomen kielestä englanninkielisiin sanaluetteloihin ja käyttivät analysoinnissa tekoäly-pohjaista lähestymistä, jossa etsitään usein esiintyviä sanayhdistelmiä. Tietokone rakensi tilastolliseen yhteisesiintyvyyteen perustuvia ”uniklustereita” usein esiintyvistä sana-assosiaatioista ja niiden verkostoista. Uniassosiaatiot olivat siten kuin unisisältöhiukkasia, eivätkä kokonaisia unikertomuksia.
Uniklusterit olivat usein temaattisia, ja yli puolessa painajaismaisista klustereista oli pandemiaan liittyvää sisältöä. Tällaisia oli epäonnistuminen turvavälien pitämisessä, koronavirustartunta, maskit ja suojavarusteet, dystopia ja maailmanloppu.
Esimerkiksi uniklusterissa, joka nimettiin ”Turvavälin huomiotta jättäminen”, oli sana-assosiaatioita kuten virhe-halaus, halaus-kättely, kättely-rajoittaminen, kättely-etäisyys, turvaväli-unohdus, väkijoukko-rajoittaminen ja väkijoukko-juhlat.
– Tutkimuksessa käytetty laskennallinen analytiikka on uutta unitutkimuksessa, Pesonen huomauttaa. Toivommekin tulevaisuudessa näkevämme lisää tekoälyavusteista unien tutkimusta.
Uutta tietoa stressistä pandemian aikana
Tutkimus tarjosi myös joitain oivalluksia ihmisten nukkumistavoista ja stressitasoista pandemian poikkeusolojen aikana. Esimerkiksi yli puolet vastaajista ilmoitti nukkuneensa enemmän kuin ennen, vaikka 10 prosentilla oli vaikeampaa nukahtaa ja yli neljänneksellä esiintyi useammin painajaisia.
Ei ole yllättävää, että yli puolet tutkimuksen osanottajista kertoi stressin lisääntyneen, mikä taas oli yhteydessä pahojen unien näkemiseen. Eniten stressaantuneilla oli myös enemmän pandemiasisältöisiä unia.
Uni on keskeinen tekijä mielenterveydessä. Toistuvat, voimakkaat painajaiset voivat viitata traumaperäiseen stressiin. Unien sisältö ei ole täysin satunnaista, mutta se voi olla tärkeä avain, joka auttaa ymmärtämään, mikä on stressin, trauman ja ahdistuksen kokemuksen ydin.
Lisätietoja
Anu-Katriina Pesonen, professori
Puh. 040 754 4942
Sähköposti: anukatriina.pesonen@helsinki.fi
Viite: Anu-Katriina Pesonen, Jari O. Lipsanen, Risto Halonen, Marko Elovainio, Nils s. Sandman, Juha-Matti Mäkelä, Minea Antila, deni Beckhard, Hanna M. Ollila ja Liisa Kuula: Pandemic dreams: network analysis of dream content during the COVID-19 lockdown. Frontiers in Psychology DOI: 10.3389/fpsyg.2020.573961
Lue lisää Sleep & Mind -tutkimusryhmästä ryhmän sivuilta
*************************
Ystävällisin terveisin
Anu Koivusipilä
Viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto / Meilahden kampus
Puh. 050 472 5881
Sähköposti: anu.koivusipila@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Haitalliset lapsuuskokemukset lisäävät itsensä vahingoittamisen riskiä28.3.2023 09:29:31 EEST | Tiedote
Nuorten itsensä vahingoittaminen on verrattain yleistä, ja sen vaikutukset koskettavat myös heidän lähipiiriään. Lapsuusajan kokemusten lisäksi vahingoittamiseen vaikuttaa myös perheen tulotaso.
Väsymättömälle mediaesiintyjälle Timo Miettiselle Snellman-palkinto27.3.2023 18:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston J.V. Snellman -palkinto on vuodesta 1981 lähtien jaettu tieteellisen tiedon ansiokkaana välittäjänä kunnostautuneelle yliopistolaiselle. Tänä vuonna palkinnon pokannut akatemiatutkija Timo Miettinen on tullut monelle tutuksi Eurooppa ja EU-asioiden taustoittajana ja tulkitsijana.
Rehtori Sari Lindblom: ”Suomen menestys perustuu korkeaan osaamiseen ja tutkimukseen”27.3.2023 17:35:03 EEST | Tiedote
Rehtori Sari Lindblom listasi Helsingin yliopiston vuosipäiväjuhlan puheessaan 27.3. neljä asiaa, jotka yliopistot ja korkeakoulut tarvitsevat voidakseen ratkaisevasti vaikuttaa yhteiskunnan hyvinvointiin ja elinvoimaan.
Nenäsumute suojaa koronavirustartunnalta – toimii myös virusmuunnoksia vastaan24.3.2023 12:17:22 EET | Tiedote
Tutkijat ovat kehittäneet molekyylin, joka estää nenään annosteltuna erittäin tehokkaasti kaikkien tunnettujen koronavirusmuunnosten aiheuttaman taudin. Molekyyli voi olla ratkaiseva ase varautumisessa tuleviin pandemioihin, sillä sen on tarkoitus estää sekä viruksen tartunta että sen leviäminen.
Kansalliskirjasto digitoi jälleen yhteiskunnallisesti merkittävän sanomalehtikokonaisuuden – tutkimuskäyttöön 1,4 miljoonaa uutta sivua23.3.2023 09:02:55 EET | Tiedote
Kansalliskirjastossa on valmistunut kaksi laajaa sanomalehtien digitointiprojektia, joissa digitoitiin yhteensä yli 1,4 miljoonaa sanomalehtisivua tutkimuskäyttöön. Projektit kattoivat 60 eri työväenlehteä vuoden 1966 loppuun saakka sekä koko Uuden Suomen julkaistun lehtihistorian vuodesta 1847 alkaen aina Uuden Suomen lakkaamiseen 1991 asti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme