Tutkimus: Eläkeajan toimeentulo huolestuttaa naisia
Suomalaiset kokevat huolta erityisesti pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Huolta herättävät myös kohtuuhintaisten sote-palvelujen saatavuus ja eläkeläisten tuloerot. Naiset kokevat eläkehuolia miehiä useammin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.
Tutkimuksen mukaan pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta on huolestunut kolme neljästä suomalaisesta. Naiset ovat toimeentulosta huolissaan miehiä useammin.
– Naisista toimeentulohuolta kokee neljä viidestä, miehistä vain kaksi kolmesta. Sukupuolten välinen ero on selkeä, ETK:n erikoistutkija Liisa-Maria Palomäki sanoo.
Tutkija arvioi, että huoli eläkkeiden riittävyydestä voi liittyä naisten keskimäärin matalampaan eläketasoon. Matalan eläketason syynä ovat usein naisten pienemmät ansiotulot.
Myös eläkeläisten väliset tuloerot ja eläkevarojen sijoitustoiminnan riskit huolestuttavat naisia yleisemmin kuin miehiä.
– Ajatus siitä, että itse eläkeläisenä jää heikompaan tuloasemaan, voi heijastua naisten yleisempänä huolena eläkeläisten välisistä tuloeroista ja pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta, Palomäki toteaa.
Eläkejärjestelmään luotetaan yhä
Huolista huolimatta seitsemän kymmenestä suomalaisesta pitää eläkejärjestelmää luotettavana. Luottamus on muita yleisempää ikääntyneiden, parisuhteessa olevien, korkeammin koulutettujen sekä terveytensä hyväksi kokevien joukossa.
– Tutkimus vahvistaa aikaisempien mielipidemittausten tuloksia luottamuksesta. Luottamus eläkejärjestelmään näyttää olevan yleisempää niille, jotka kokevat vähemmän huolta talous- ja työllisyystilanteesta, Liisa-Maria Palomäki kertoo.
Tosin Palomäki näkee suomalaisten luottamuksessa ristiriitaisiakin piirteitä.
– Vaikka enemmistö luottaa eläkejärjestelmään, kuitenkin vain joka neljäs pitää eläkejärjestelmää oikeudenmukaisena tai selkeänä.
Naiset, terveytensä huonoksi kokevat ja matalasti koulutetut kokivat eläkejärjestelmän oikeudenmukaiseksi muita harvemmin. He myös suhtautuivat eläkkeiden riittävyyteen muita kriittisemmin.
ETK:n tutkimuksen mukaan luottamus eläkevarojen sijoitustoimintaan ja näkemys sijoitustoiminnan riskeistä ovat yhteydessä yleiseen eläketurvan luottamukseen. Eläkevarojen hoidon luotettavaksi kokevat suomalaiset luottavat useammin myös eläkejärjestelmään. Myös sijoitustoiminnan riskeistä vähemmän huolestuneet suomalaiset pitävät eläketurvaa useammin yleisesti ottaen luotettavana.
Tutkimuksen aineisto kerättiin lomakekyselyllä syys-joulukuussa 2019. Kyselyyn vastasi 1757 iältään 25–67-vuotiasta suomalaista.
Julkaisu:
Tilastokeskus: Pienituloisia eläkeläisiä 5,3-15,1 prosenttia
- EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin mukaan pienituloisia ovat henkilöt, joiden ekvivalenttirahatulo jää alle 60 prosenttiin koko väestön ekvivalentista mediaanitulosta. OECD puolestaan käyttää 50 prosentin pienituloisuusrajaa.
- Tilastokeskuksen 18.12.2020 julkistamien tietojen mukaan vuonna 2019 Suomen eläkeläisistä oli pienituloisia EU-määritelmän perusteella 15,1 prosenttia. Koko väestöstä pienituloisia oli 12,3 prosenttia.
- OECD-määritelmän perusteella Suomen eläkeläisistä pienituloisia oli 5,3 prosenttia ja koko väestöstä 5,2 prosenttia.
Lisätiedot:
Erikoistutkija Liisa-Maria Palomäki, puh, 029 411 2150, etunimi.sukunimi (at)etk.fi
Ekonomisti Sanna Tenhunen, puh. 029 411 2492, etunimi.sukunimi (at)etk.fi
Tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen, puh. 029 411 2184, etunimi.sukunimi (at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea reder ut: Vad ger bättre trygghet, egna placeringar eller arbetspensionsförsäkringen?12.1.2021 08:28:00 EET | Tiedote
Får man ett bättre pensionsskydd genom att placera själv än genom arbetspensionsförsäkringen? Frågan diskuteras av ekonomiexperten Martin Paasi från Nordnet, placeraren Merja Mähkä och avdelningschef Ismo Risku från Pensionsskyddscentralen. Mötet leds av Ylioppilaslehtis chefredaktör Tuija Siltamäki.
Eläkekomitea-podcast selvittää: Kumpi on parempi turva, sijoittaminen vai työeläkevakuutus?12.1.2021 08:28:00 EET | Tiedote
Saako itse sijoittamalla työeläkevakuutusta paremman eläketurvan? Aiheesta keskustelevat Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi, sijoittaja Merja Mähkä ja Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö Ismo Risku. Kokousta johtaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki.
Forskning: Kvinnor oroar sig för ekonomin under pensionstiden7.1.2021 07:00:00 EET | Tiedote
Finländare är oroliga för hur i synnerhet pensionärer med låga inkomster klarar sig. Många bekymrar sig också över tillgången till vårdtjänster till rimliga priser och inkomstskillnaderna mellan pensionärer. Kvinnor oroar sig oftare över pensionen än män, visar en ny undersökning från Pensionsskyddscentralen (PSC).
Podcasten Eläkekomitea reder ut: Varför har psykiska problem blivit vanligare bland unga kvinnor?16.12.2020 08:28:00 EET | Tiedote
Varför är det just unga kvinnor som blir deprimerade i dessa tider och vad borde man göra åt saken? Frågan diskuteras av Sami Pirkola, professor i socialpsykiatri vid Tammerfors universitet, Sanni Lehtinen, ordförande för Nyyti ry, och Noora Järnefelt, specialforskare vid Pensionsskyddscentralen. Mötet leds av Ylioppilaslehtis chefredaktör Tuija Siltamäki.
Eläkekomitea-podcast selvittää: Miksi nuorten naisten mielenterveysongelmat ovat yleistyneet?16.12.2020 08:28:00 EET | Tiedote
Miksi juuri nuoret naiset masentuvat tässä ajassa, ja mitä asialle pitäisi tehdä? Aiheesta keskustelemassa Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola, Nyyti Ry:n puheenjohtaja Sanni Lehtinen ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Noora Järnefelt. Kokousta johtaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki.
Kvinnors löneutveckling saktar tydligt in i familjebildningsåldern11.12.2020 08:58:00 EET | Tiedote
Finländarnas arbetspensionsförsäkrade inkomst varierar tydligt efter ålder och kön. De lägsta lönerna har kvinnor i början av arbetslivet och de högsta har män i 40 års ålder. Familjebildning ser ut att inverka i synnerhet på kvinnors löneutveckling.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme