Tutkimus: Eläkeajan toimeentulo huolestuttaa naisia
Suomalaiset kokevat huolta erityisesti pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Huolta herättävät myös kohtuuhintaisten sote-palvelujen saatavuus ja eläkeläisten tuloerot. Naiset kokevat eläkehuolia miehiä useammin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.
Tutkimuksen mukaan pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta on huolestunut kolme neljästä suomalaisesta. Naiset ovat toimeentulosta huolissaan miehiä useammin.
– Naisista toimeentulohuolta kokee neljä viidestä, miehistä vain kaksi kolmesta. Sukupuolten välinen ero on selkeä, ETK:n erikoistutkija Liisa-Maria Palomäki sanoo.
Tutkija arvioi, että huoli eläkkeiden riittävyydestä voi liittyä naisten keskimäärin matalampaan eläketasoon. Matalan eläketason syynä ovat usein naisten pienemmät ansiotulot.
Myös eläkeläisten väliset tuloerot ja eläkevarojen sijoitustoiminnan riskit huolestuttavat naisia yleisemmin kuin miehiä.
– Ajatus siitä, että itse eläkeläisenä jää heikompaan tuloasemaan, voi heijastua naisten yleisempänä huolena eläkeläisten välisistä tuloeroista ja pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta, Palomäki toteaa.
Eläkejärjestelmään luotetaan yhä
Huolista huolimatta seitsemän kymmenestä suomalaisesta pitää eläkejärjestelmää luotettavana. Luottamus on muita yleisempää ikääntyneiden, parisuhteessa olevien, korkeammin koulutettujen sekä terveytensä hyväksi kokevien joukossa.
– Tutkimus vahvistaa aikaisempien mielipidemittausten tuloksia luottamuksesta. Luottamus eläkejärjestelmään näyttää olevan yleisempää niille, jotka kokevat vähemmän huolta talous- ja työllisyystilanteesta, Liisa-Maria Palomäki kertoo.
Tosin Palomäki näkee suomalaisten luottamuksessa ristiriitaisiakin piirteitä.
– Vaikka enemmistö luottaa eläkejärjestelmään, kuitenkin vain joka neljäs pitää eläkejärjestelmää oikeudenmukaisena tai selkeänä.
Naiset, terveytensä huonoksi kokevat ja matalasti koulutetut kokivat eläkejärjestelmän oikeudenmukaiseksi muita harvemmin. He myös suhtautuivat eläkkeiden riittävyyteen muita kriittisemmin.
ETK:n tutkimuksen mukaan luottamus eläkevarojen sijoitustoimintaan ja näkemys sijoitustoiminnan riskeistä ovat yhteydessä yleiseen eläketurvan luottamukseen. Eläkevarojen hoidon luotettavaksi kokevat suomalaiset luottavat useammin myös eläkejärjestelmään. Myös sijoitustoiminnan riskeistä vähemmän huolestuneet suomalaiset pitävät eläketurvaa useammin yleisesti ottaen luotettavana.
Tutkimuksen aineisto kerättiin lomakekyselyllä syys-joulukuussa 2019. Kyselyyn vastasi 1757 iältään 25–67-vuotiasta suomalaista.
Julkaisu:
Tilastokeskus: Pienituloisia eläkeläisiä 5,3-15,1 prosenttia
- EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin mukaan pienituloisia ovat henkilöt, joiden ekvivalenttirahatulo jää alle 60 prosenttiin koko väestön ekvivalentista mediaanitulosta. OECD puolestaan käyttää 50 prosentin pienituloisuusrajaa.
- Tilastokeskuksen 18.12.2020 julkistamien tietojen mukaan vuonna 2019 Suomen eläkeläisistä oli pienituloisia EU-määritelmän perusteella 15,1 prosenttia. Koko väestöstä pienituloisia oli 12,3 prosenttia.
- OECD-määritelmän perusteella Suomen eläkeläisistä pienituloisia oli 5,3 prosenttia ja koko väestöstä 5,2 prosenttia.
Lisätiedot:
Erikoistutkija Liisa-Maria Palomäki, puh, 029 411 2150, etunimi.sukunimi (at)etk.fi
Ekonomisti Sanna Tenhunen, puh. 029 411 2492, etunimi.sukunimi (at)etk.fi
Tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen, puh. 029 411 2184, etunimi.sukunimi (at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Antalet nya sjukpensionerade vände nedåt under coronaåret22.4.2021 07:28:00 EEST | Tiedote
Psykisk ohälsa är fortfarande den allmännaste orsaken till sjukpensionering. Den största enskilda orsaken är depression, och den är orsaken till att tio personer varje dag går i sjukpension. Två av tre som sjukpensioneras på grund av depression är kvinnor.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi laskuun koronavuonna22.4.2021 07:28:00 EEST | Tiedote
Mielenterveyden sairaudet ovat edelleen yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Suurin yksittäinen syy on masennus, ja se vie joka päivä kymmenen ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle. Kaksi kolmesta masennusperusteisesta työkyvyttömyyseläkkeestä myönnetään naiselle.
Medelpensionen 1 762 euro i månaden31.3.2021 07:27:00 EEST | Tiedote
Finländarnas genomsnittliga månadspension steg med nästan 50 euro år 2020. Reellt har pensionen ökat med drygt 200 euro på ett årtionde. Var tredje har ändå mindre än 1 250 euro i månaden i pension. I mer än hälften av kommunerna är redan mer än 40 procent av befolkningen över 16 år pensionstagare.
Keskieläke 1 762 euroa kuukaudessa31.3.2021 07:27:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke nousi lähes 50 euroa vuonna 2020. Reaalisesti eläke on noussut reilut 200 euroa vuosikymmenessä. Joka kolmannen eläke jäi silti alle 1 250 euron kuukaudessa. Yli puolessa kunnista eläkkeensaajia on jo yli 40 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä asukkaista.
Corona påverkade inte benägenheten att ta ut partiell ålderspension i någon större utsträckning25.3.2021 07:27:00 EET | Tiedote
De nya partiella ålderspensionernas antal ökade endast litet under undantagsåret. I slutet av året fick 29 000 personer partiell ålderspension. Av dem har en dryg tredjedel minskat på arbete, framgår det av Pensionsskyddscentralens statistik.
Korona ei ajanut ihmisiä osittaiselle vanhuuseläkkeelle25.3.2021 07:27:00 EET | Tiedote
Alkavien osittaisten vanhuuseläkkeiden määrä kasvoi vain hieman poikkeusvuonna. Vuoden lopussa osittaisella vanhuuseläkkeellä oli 29 000 henkilöä. Heistä reilu kolmannes on vähentänyt työskentelyä, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tilastoista.
Under coronaåret steg pensioneringsåldern rejält25.2.2021 07:28:00 EET | Tiedote
Under år 2020 gick finländarna i arbetspension fem månader senare än året innan. I snitt går man i pension som 61,9-åring. I ålderspension gick 42 000 personer, vilket är något färre än året innan. Den fortsatta tiden i arbetslivet ökade de äldres sysselsättningsgrad till rekordhöjder.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme