Tutkimus: Elinkeinoelämällä vahva ote yliopistojen hallituksista
Vuoden 2010 yliopistolakiuudistus edellytti, että yliopistojen hallituksissa on oltava vähintään 40 prosenttia yliopistoyhteisöjen ulkopuolelta nimitettyjä jäseniä. Useimmissa yliopistoissa ulkopuolisten sidosryhmien edustajien osuus on ollut vielä tätäkin suurempi.
Suomalaisyliopistojen hallitusten ulkopuolisten jäsenten taustoja kartoitettiin nyt ensimmäistä kertaa. Tutkimusta varten käytiin läpi yhteensä 193 hallitusjäsenen taustat ja yritysyhteyksiä vuosilta 2010–2020.
Yliopistojen hallituksiin on vuosina 2010–2020 noustu selvästi useimmin elinkeinoelämästä (39 %). Elinkeinoelämällä on merkittävä asema, jos sitä vertaa esimerkiksi kulttuurin ja kolmannen sektorin edustukseen. Yliopistojen hallitusjäsenistä vain noin 6 prosenttia edustaa kulttuurin tai taiteen kenttää ja 4 prosenttia järjestösektoria. Julkista ja poliittista valtaa edustaa noin viidesosa (21%) hallituslaisista. Loput tulevat tiedeyhteisöstä (28%) – ja etenkin sen professorikunnasta. Elinkeinoelämän valta näkyy myös siinä, miten vahvat siteet yliopistojen hallitusjäsenillä on suuryritysten hallituksiin. Kaikista yliopistojen ulkopuolisista hallitusjäsenistä noin neljäsosa (26 %) on ollut myös Suomen 500 suurimman yrityksen hallituksessa tällä vuosituhannella.
Kehitys haastaa tieteen riippumattomuutta.
– Suomessa on perinteisesti ajateltu, että yliopistojen on hyvä pitää tiettyä etäisyyttä politiikkaan ja liike-elämään. Tieteen vapautta ja kykyä toimia kapeiden intressien tuolla puolen on vaalittu sillä, että eri intressiryhmät on pidetty etäällä yliopistojen päätöksenteosta, toteaa tutkimuksen toteuttanut akatemiatutkija Hanna Kuusela Tampereen yliopistosta.
– Hallitusjäsenistä tehty analyysi osoittaa, että tämä periaate on murtumassa. Yliopistot ovat toivottaneet tervetulleiksi suuryritysten johtajat ja johtavat poliitikot.
Hallitusten elitisoitumisesta kertoo myös se, että jopa 22 prosenttia ulkopuolisista hallituslaisista lukeutuu Suomen suurituloisimpaan promilleen. Suurituloisimman promillen edustus yliopistojen hallituksissa on siis kaksisataakertainen sen laskennalliseen kokoon nähden. Huipputuloisten suuri osuus hallituksissa muodostaa huomionarvoisen vastinparin yliopistolaisten palkoille, jotka ovat lähellä suomalaisten keskiansioita, ja yliopistohenkilöstön hauraalle työmarkkina-asemalle: noin 70 prosenttia yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöstä työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa.
– Yliopistojen hallituksissa on havaittavissa selvää elitisoitumista. Elinkeinoelämän johtajien lisäksi hallituksissa istuu runsaasti entisiä rehtoreita, tutkimuslaitosten johtajia, entisiä ministereitä ja kansanedustajia. Tämä on merkittävä ero aiempaan, jolloin yliopistojen hallitukset koostuivat enimmäkseen tutkijoista, opettajista ja opiskelijoista. Niin sanottu intellektuaalinen valta on korvautunut managerialistisella vallalla, Kuusela toteaa.
Myös hallitusjäsenten ikäjakauma viittaa muutoksiin käsityksissä siitä, keiden tulisi ohjata yliopistoja ja niissä toteutettavaa tutkimusta ja opetusta. Reilusti yli puolet ulkopuolisista hallitusjäsenistä (56 %) on syntynyt 1930–1950-luvuilla. 1980- ja 1990-luvulla syntyneitä on vain muutamia. Kuuselan mukaan tämä kertoo etenkin opiskelijoiden heikentyvästä asemasta päätöksenteossa.
– 1900-luvun lopun korkeakoulupoliittisissa uudistuksissa vahvistettiin etenkin opiskelijoiden asemaa yliopistojen päätöksenteossa. Ulkopuoliset hallitusjäsenet ovat kuitenkin kääntäneet kehityksen suunnan. Monessa mielessä yliopistojen mennyttä vuosikymmentä luonnehtii taantumuksellisen vallankumous, jossa elinkeinoelämä on ottanut muita sektoreita vahvemman otteen yliopistoista.
Vertaisarvioitu artikkeli julkaistiin Sosiologia-lehden numerossa 4/2021. Se on luettavissa avoimesti osoitteessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202112169284
Julkaisu:
Kuusela, Hanna (2021), Autonomiasta eliittiverkostoihin, kolmikannasta hierarkioihin : suomalaisyliopistojen hallitusten ulkopuoliset jäsenet vuosina 2010–2020.
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot:
Akatemiatutkija Hanna Kuusela
hanna.kuusela@tuni.fi
050 5142264
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Ihmisen ja tekoälyn välinen yhteistyö parantaa autonomisten työkoneiden turvallisuutta24.4.2024 10:47:20 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Marea De Koning kehittää autonomisten liikkuvien työkoneiden mukautuvia turvallisuusjärjestelmiä teollisuuden tarpeisiin. Tutkimus on paljastanut vakavia puutteita turvallisuuslakien noudattamisessa, kun käytetään tekoälyn ohjaamia liikkuvia työkoneita.
Uusi professuuri edistää kaupunkien elinvoimaisuudelle tärkeää elämystaloutta24.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto perustaa strategisessa yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa elämystalouden työelämäprofessuurin. Elämystalouden professuuriin kytkeytyy tutkimus- ja koulutuskokonaisuus, jonka avulla luodaan uutta ymmärrystä elämystalouden ekosysteemeistä ja kehitetään osaamista elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden tarpeisiin.
Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen22.4.2024 11:15:00 EEST | Tiedote
Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.
Väitös: Sydänsähkökäyrän avulla voidaan arvioida pallolaajennuksella hoidetun sydäninfarktipotilaan ennustetta17.4.2024 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Leivo selvitti väitöstutkimuksessaan, miten sydänsähkökäyrästä eli EKG:stä nähtäviä muutoksia voi käyttää sydäninfarktipotilaan ennusteen arvioinnissa. Lisäksi hän tutki, hyötyvätkö potilaat, joilla on korkean riskin muutos, rutiininomaisesta trombi-imusta pallolaajennuksen yhteydessä.
Väitös: Toksikogenomiikka mahdollistaa turvallisemmat kemikaalit ilman eläinkokeita16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Elämme jatkuvasti kasvavan kemikaalimäärän ympäröimänä. FM Laura Saarimäki tarttui tilanteen luomaan haasteeseen ja paneutui väitöstutkimuksessaan kemikaalien turvallisuusarviointiin. Hän selvitti, kuinka toksikogenomiikkaa voitaisiin hyödyntää kemikaalien terveyshaittojen perusteellisessa selvittämisessä ilman perinteisiä eläinkokeita. Tämä luo reitin kohti nopeampaa ja kestävämpää kemikaalien turvallisuusarviontia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme