Tampereen yliopisto

Tutkimus: Elinkeinoelämällä vahva ote yliopistojen hallituksista

Jaa

Tuore tutkimus osoittaa elinkeinoelämän ja huipputuloisten vahvan aseman suomalaisyliopistojen hallituksissa. Elinkeinoelämän edustajia on lähes kymmenkertainen määrä kolmannen sektorin edustajiin nähden. Ulkopuolisten jäsenten vahvistunut asema yliopistojen hallituksissa on siirtänyt valtaa etenkin elinkeinoelämälle ja erilaisten eliittien käsiin, selviää akatemiatutkija Hanna Kuuselan Sosiologia-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.

Vuoden 2010 yliopistolakiuudistus edellytti, että yliopistojen hallituksissa on oltava vähintään 40 prosenttia yliopistoyhteisöjen ulkopuolelta nimitettyjä jäseniä. Useimmissa yliopistoissa ulkopuolisten sidosryhmien edustajien osuus on ollut vielä tätäkin suurempi.

Suomalaisyliopistojen hallitusten ulkopuolisten jäsenten taustoja kartoitettiin nyt ensimmäistä kertaa. Tutkimusta varten käytiin läpi yhteensä 193 hallitusjäsenen taustat ja yritysyhteyksiä vuosilta 2010–2020.

Yliopistojen hallituksiin on vuosina 2010–2020 noustu selvästi useimmin elinkeinoelämästä (39 %). Elinkeinoelämällä on merkittävä asema, jos sitä vertaa esimerkiksi kulttuurin ja kolmannen sektorin edustukseen. Yliopistojen hallitusjäsenistä vain noin 6 prosenttia edustaa kulttuurin tai taiteen kenttää ja 4 prosenttia järjestösektoria. Julkista ja poliittista valtaa edustaa noin viidesosa (21%) hallituslaisista. Loput tulevat tiedeyhteisöstä (28%) – ja etenkin sen professorikunnasta. Elinkeinoelämän valta näkyy myös siinä, miten vahvat siteet yliopistojen hallitusjäsenillä on suuryritysten hallituksiin. Kaikista yliopistojen ulkopuolisista hallitusjäsenistä noin neljäsosa (26 %) on ollut myös Suomen 500 suurimman yrityksen hallituksessa tällä vuosituhannella.

Kehitys haastaa tieteen riippumattomuutta.

– Suomessa on perinteisesti ajateltu, että yliopistojen on hyvä pitää tiettyä etäisyyttä politiikkaan ja liike-elämään. Tieteen vapautta ja kykyä toimia kapeiden intressien tuolla puolen on vaalittu sillä, että eri intressiryhmät on pidetty etäällä yliopistojen päätöksenteosta, toteaa tutkimuksen toteuttanut akatemiatutkija Hanna Kuusela Tampereen yliopistosta.

– Hallitusjäsenistä tehty analyysi osoittaa, että tämä periaate on murtumassa. Yliopistot ovat toivottaneet tervetulleiksi suuryritysten johtajat ja johtavat poliitikot.

Hallitusten elitisoitumisesta kertoo myös se, että jopa 22 prosenttia ulkopuolisista hallituslaisista lukeutuu Suomen suurituloisimpaan promilleen. Suurituloisimman promillen edustus yliopistojen hallituksissa on siis kaksisataakertainen sen laskennalliseen kokoon nähden. Huipputuloisten suuri osuus hallituksissa muodostaa huomionarvoisen vastinparin yliopistolaisten palkoille, jotka ovat lähellä suomalaisten keskiansioita, ja yliopistohenkilöstön hauraalle työmarkkina-asemalle: noin 70 prosenttia yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöstä työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa.

– Yliopistojen hallituksissa on havaittavissa selvää elitisoitumista. Elinkeinoelämän johtajien lisäksi hallituksissa istuu runsaasti entisiä rehtoreita, tutkimuslaitosten johtajia, entisiä ministereitä ja kansanedustajia. Tämä on merkittävä ero aiempaan, jolloin yliopistojen hallitukset koostuivat enimmäkseen tutkijoista, opettajista ja opiskelijoista. Niin sanottu intellektuaalinen valta on korvautunut managerialistisella vallalla, Kuusela toteaa.

Myös hallitusjäsenten ikäjakauma viittaa muutoksiin käsityksissä siitä, keiden tulisi ohjata yliopistoja ja niissä toteutettavaa tutkimusta ja opetusta. Reilusti yli puolet ulkopuolisista hallitusjäsenistä (56 %) on syntynyt 1930–1950-luvuilla. 1980- ja 1990-luvulla syntyneitä on vain muutamia. Kuuselan mukaan tämä kertoo etenkin opiskelijoiden heikentyvästä asemasta päätöksenteossa.

– 1900-luvun lopun korkeakoulupoliittisissa uudistuksissa vahvistettiin etenkin opiskelijoiden asemaa yliopistojen päätöksenteossa. Ulkopuoliset hallitusjäsenet ovat kuitenkin kääntäneet kehityksen suunnan. Monessa mielessä yliopistojen mennyttä vuosikymmentä luonnehtii taantumuksellisen vallankumous, jossa elinkeinoelämä on ottanut muita sektoreita vahvemman otteen yliopistoista.

Vertaisarvioitu artikkeli julkaistiin Sosiologia-lehden numerossa 4/2021. Se on luettavissa avoimesti osoitteessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202112169284

Julkaisu:
Kuusela, Hanna (2021), Autonomiasta eliittiverkostoihin, kolmikannasta hierarkioihin : suomalaisyliopistojen hallitusten ulkopuoliset jäsenet vuosina 2010–2020.

Yhteyshenkilöt

Lisätiedot:
Akatemiatutkija Hanna Kuusela
hanna.kuusela@tuni.fi
050 5142264

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Koronaviruksen estäviä lääkeaineita tunnistettiin uuden tutkimusmenetelmän avulla25.1.2022 10:00:00 EET | Tiedote

Tampereen yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet ja kokeellisesti validoineet olemassa olevia lääkkeitä, jotka estävät SARS-CoV-2-viruksen tartunnan niin villin tyypin kuin Delta-muunnoksen osalta. Integroimalla useita bioinformatiikan ja keminformatiikan lähestymistapoja he pystyivät nopeasti seulomaan suuren määrän yhdisteitä ja priorisoimaan lupaavia lääkeaihioita COVID-19:n hoitoon.

Väitös: Analytiikalla voidaan tehostaa toimintaa ja kilpailukykyä sekä luoda digitaalista liiketoimintaa sosiaali- ja terveysalan yrityksissä19.1.2022 10:07:13 EET | Tiedote

Data ja liiketoiminta-analytiikka ovat avainasemassa digitalisaation hyödyntämisessä ja muodostavat kilpailuetua monissa yrityksissä eri toimialoilla, myös yksityisellä sosiaali- ja terveyssektorilla. Toiminnan tehostaminen, digitaalisten tuotteiden ja palvelujen kehitys sekä uudet liiketoiminta-avaukset luovat yrityksille arvoa. Kauppatieteiden maisteri Milla Ratia tutkii väitöskirjassaan analytiikan arvonluontia.

Väitös: Johtajien kognitiot määräävät tahdin yritysten kansainvälistymisprosesseissa18.1.2022 09:32:27 EET | Tiedote

Vaikka johtajien päätökset ovat merkittävässä roolissa yritysten kansainvälistymisessä, käännämme yllättävän harvoin huomiomme siihen, miten kansainvälistymistä ohjaavat päätökset muodostuvat. KTM Aleksi Niittymies pyrkii väitöskirjassaan avaamaan johtajien päätöksentekoprosessien roolia yrityksen kansainvälistymisessä ensiksi tutkimalla, kuinka johtajien kognitiot vaikuttavat yrityksen kansainvälistymiseen ja toiseksi esittämällä keinoja, joiden avulla yrityksen kansainvälistymisen kognitiivisia perusteita voidaan tutkia tulevaisuudessa entistä paremmin.

Väitös: Psykiatrian on palattava juurilleen – ihminen kiinnostuksen kohteeksi oireiden sijaan17.1.2022 10:34:21 EET | Tiedote

Psykiatriset erikoisalat eivät houkuttele tällä hetkellä nuoria lääkäreitä. Toisin oli muutama vuosikymmen sitten. Nykypsykiatria pyrkii arvostetuksi osaksi lääketiedettä korostamalla oirekeskeistä diagnostiikkaa ja näyttöön perustuvia vuokaavioita hoidon kulusta. On epäilty, että kärsivä ihminen yksilöllisine tarpeineen on unohtumassa ja jää näkemättä muuna kuin oirekimppuna. Psykiatria loittonee ihmistieteisiin nojaavasta perustastaan. LL Enikö Éva Savander tutki väitöstyössään, olisiko paluu potilaskeskeiseen ongelmien ja hoidon tarpeen arviointiin julkisen terveydenhuollon psykiatrisessa avohoidossa vielä mahdollista.

Väitös: Uudet anturit tekevät pehmoroboteista älykkäämpiä17.1.2022 10:01:28 EET | Tiedote

Diplomi-insinööri Anastasia Koivikko tutki väitöskirjassaan uusia pehmorobottien antureiden ja tarttujien valmistusmenetelmiä. Robotteja, jotka on valmistettu pehmeistä materiaaleista, kutsutaan pehmoroboteiksi. Niiden pehmeys tekee niiden käytöstä turvallisempaa ihmisten lähellä, sillä ne eivät vahingoita, vaikka törmäisivät ihmiseen. Näihin robotteihin tarvittavien osien, kuten antureiden, tulee olla myös pehmeitä, jotta robotin pehmeys ei kärsisi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme