Tutkimus: Epävarmuus syö työssä jatkamishalukkuutta – apu voi löytyä ikäjohtamisesta

Tutkimuksessa selvitettiin, miten organisaatiossa tehdyt irtisanomiset ja työssä pysymistä tukevat toimenpiteet vaikuttivat palkansaajien eläkeaikeisiin. Irtisanomisia oli ollut yli kolmanneksella tutkimuksen kohdejoukon palkansaajista. Heidän työpaikoillaan myös ikääntyvien tukeminen oli harvinaisempaa.

Tutkimuksessa havaittiin, että työpaikalla toteutetut irtisanomiset vähentävät työssä jatkamisaikeita yli vanhuuseläkeiän alarajan. Sen sijaan ikääntyvien työssä jatkamiseen panostaminen lisää työssä jatkamisaikeita. Työssä jatkamisen halukkuus yli vanhuuseläkeiän oli harvinaisinta palkansaajilla, joiden työpaikoilla oli toteutettu irtisanomisia ja ikääntyvien työssä pysymistä ei tuettu. Heistä vain viidennes aikoi jatkaa töiden tekoa yli eläkeiän alarajan.

”Mikäli työssä pysymistä tuettiin ja irtisanomisia ei ollut, lähes 40 prosenttia vastaajista halusi jatkaa työelämässä”, kertoo Katja Veirto.

Keskustelua ja tietoa työurista tarvitaan edelleen

”Pitkät työurat ovat tärkeitä koko yhteiskunnalle. Työurien pidentäminen onkin pitkään ollut eläke- ja työllisyyspolitiikan keskeisimpiä kiinnostuksen kohteita. Jotta aidosti vaikuttavia toimenpiteitä voidaan tehdä, työuriin vaikuttavista tekijöistä tarvitaan monipuolista tietoa ja keskustelua”, Veirto toteaa.

Esimerkiksi juuri julkistetussa ikääntyvien työllisyyden edistämistä koskevassa valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäen työryhmän raportissa todettiin, että ikääntyvien työllisyyttä tulee parantaa. Lisäksi eläkkeellä ollaan Suomessa verrattain pitkään.

”Jotta aidosti vaikuttavia toimenpiteitä voidaan tehdä, työuriin vaikuttavista tekijöistä tarvitaan monipuolista tietoa ja keskustelua.”

Tutkimustulosten perusteella huomiota tulee suunnata siihen, kuinka ikääntyvien työssä jatkamista voidaan tukea ja millaiset toimenpiteet vaikuttavat myös tilanteissa, kun työpaikalla koetaan taloudellista epävarmuutta. Ikäjohtamisen toimet, joita kohdennetaan erityisesti varttuneempiin työntekijöihin, voisivat tukea työuraa näissä tilanteissa.

”Meillä on hyviä tuloksia ikääntyvien ja työurallaan käännekohdassa olevien uravalmennuksesta. Niihin osallistuneiden tulevaisuudenusko ja kokemus omasta osaamisesta on vahvistunut.”

Tutkimuksessa havaittiin myös, että hyvä työkyky ja korkea koulutustaso ovat yhteydessä myöhempään eläköitymiseen. Erityisen merkityksellisenä näyttäytyi koettu hyvä työkyky.

”Tutkimukseni tulokset saavat myös pohtimaan eläkepolitiikan kenttää. Eläkepolitiikka on kapeasti ajateltuna muutoksia eläkelainsäädäntöön ja rahoitukseen. On totta, että eläkelainsäädäntö asettaa tärkeimmät raamit esimerkiksi eläköitymiseen. Työurien näkökulmasta eläkelainsäädäntö on vain yksi osa työuriin vaikuttavista tekijöistä”, toteaa Veirto.

Taustatietoa:

Tiedotteen tiedot perustuvat Elon yhteiskuntasuhdejohtaja Katja Veirton sosiaalivakuutuksen lisensiaattitutkimukseen ”Irtisanomiset ja ikääntyvien työssä pysymisen tuki – vaikutus eläkeajatuksiin yksityisellä sektorilla”. Tutkimus tarkastettiin 13.3.2019 työeläkeyhtiö Elossa.

Tutkimuksen aineistona käytettiin Tilastokeskuksen työolotutkimusta vuosilta 2008 ja 2013. Tutkimusjoukko oli rajattu 50–64-vuotiaisiin yksityisen sektorin palkansaajiin ja kattoi 1 854 henkilöä.

Tutkimuksen tarkastustilaisuuden materiaali on tiedotteen liitteenä.

Lisätietoja:

Katja Veirto, yhteiskuntasuhdejohtaja, puh.050 386 3355, katja.veirto@elo.fi

Kristiina Nieminen, viestinnän suunnittelupäällikkö, puh. 040 586 8778, kristiina.nieminen@elo.fi