Tutkimus: Iltavirkkujen ennenaikaisten kuolemien syynä alkoholi ja tupakointi
Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston mediatiedote 16.6.2023
Myöhään valvomisella ei ole juuri vaikutusta iltavirkkujen elinikään, kertoo vertaisarvioitu artikkeli Chronobiology International -lehdessä.
Lähes 23 000 kaksosen tiedoista koostuva aineisto pohjautuu tutkimukseen, jossa on seurattu heitä yli 37 vuoden ajan Suomessa.
Tutkimus osoittaa, että iltavirkuilla on hieman kohonnut kuoleman riski verrattuna aamuvirkkuihin, mutta tämä on pääosin kytköksissä tupakointiin ja alkoholin kulutukseen.
Tulosten perusteella elämäntapoihin tulisi kiinnittää huomiota, kun arvioidaan kronotyypin terveysvaikutuksia. Kronotyyppi tarkoittaa kehon luonnollista taipumusta nukkua tiettyyn aikaan.
– Tulostemme perusteella kronotyypin itsenäinen vaikutus kuolleisuuteen näyttäisi olevan hyvin vähäinen tai olematon, sanoo ylilääkäri Christer Hublin Työterveyslaitoksesta.
– Tämän lisäksi selkeästi iltaihmisten kohonnut kuolleisuusriski näyttäisi pääosin selittyvän suuremmalla tupakan ja alkoholin kulutuksella verrattuna henkilöihin, jotka ovat selkeästi aamuihmisiä, Hublin jatkaa.
Unen pituuden, laadun ja ajoittumisen sekä vuorotyön vaikutuksista terveyteen on enenevissä määrin näyttöä. Aiemmissa tutkimuksissa iltavirkkujen kohonnut sairastumisriski on liittynyt erityisesti sydänongelmiin.
Vuonna 2018 julkaistiin UK Biobankin aineisto, jonka tutkimushenkilöitä oli seurattu kuuden ja puolen vuoden ajan. Tässä aineistossa iltavirkuilla todettiin hieman kohonnut kuoleman riski mihin tahansa sairauteen, mukaan lukien sydänsairaudet.
Nyt julkaistava tutkimus saikin alkusysäyksen juuri tästä aiemmasta tutkimuksesta, koska tutkijat halusivat analysoida tekijöitä, joita ei aiemmin oltu mitattu. Nyt huomiota kiinnitettiin alkoholin kulutuksen ja tupakoinnin määrään.
Tutkimuksen toinen vetäjä on tutkimusjohtaja Jaakko Kaprio Helsingin yliopistosta. Tutkimuksessa seurattiin yhteensä 22 976:ta kaksoskohorttiin kuuluvaa aikuista miestä ja naista vuodesta 1981 vuoteen 2018.
Tutkimuksen alussa kyselyyn vastanneet kaksoset saivat valita neljästä mahdollisesta vastauksesta: ”Olen selvästi aamuihminen”, ”Olen jonkin verran aamuihminen”, ”Olen selvästi iltaihminen” ja ”Olen jonkin verran iltaihminen”.
Vuonna 2018 tutkijat selvittivät, kuinka suuri osa tutkimushenkilöistä oli kuollut. Kuolinsyytiedot perustuivat Tilastokeskuksen rekisteriin.
Tutkimuksessa huomioitiin koulutus, päivittäinen alkoholin kulutus, mahdollinen tupakointi ja sen määrä, kehon painoindeksi ja unen pituus.
Aineistossa kaksosista 7 591 koki olevansa ”jonkin verran” ja 2 262 ”selvästi” iltaihmisiä. Vastaavat luvut aamuihmisille olivat 6 354 ja 6 769.
Aamuihmisiin verrattuna iltavirkut olivat nuorempia ja joivat/polttivat enemmän. Itsensä selvästi iltaihmisiksi kokevat saivat myös epätodennäköisemmin vähintään kahdeksan tuntia unta.
Kaikkiaan 8 728 kaksosista oli kuollut vuoteen 2018 mennessä. Todennäköisyys kuolla mistä tahansa syystä oli 9 prosenttia korkeampi henkilöillä, jotka kokivat itsensä selvästi iltavirkuiksi verrattuna aamuvirkkuihin.
Tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että kuolemien syynä oli suurelta osin tupakointi ja alkoholi eikä kronotyyppi. Tätä löydöstä tukee myös se, että myöskään tupakoimattomien iltavirkkujen kuoleman riski ei ollut kohonnut.
Alkoholiin liittyviin kuolinsyihin sisältyivät alkoholiin liittyvät sairaudet ja tapaturmainen alkoholimyrkytys.
Kaprio huomauttaa, että nyt tehdyn tutkimuksen tulokset ovat aiempia tutkimuksia paremmin yleistettävissä. Tutkimushenkilöiden terveydentila ei eronnut koko väestöstä toisin kuin UK Biobankin tutkimuksessa, jossa tutkimushenkilöt olivat keskivertoa terveempiä.
Tutkijat pitävät tutkimuksensa vahvuutena kattavan elintapoihin liittyvän aineiston käyttöä ja pitkää seuranta-aikaa. Tulokset perustuvat kuitenkin itse ilmoitettuun tietoon vastauksena yhteen kysymykseen.
Lisätiedot
- Christer Hublin, Työterveyslaitos, Christer.hublin@ttl.fi
- Jaakko Kaprio, Helsingin yliopisto, Jaakko.kaprio@helsinki.fi
Tutustu artikkeliin
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Ungas röst med i debatten om arbetslivet – ett nytt projekt stärker gymnasieelevernas arbetslivsfärdigheter18.8.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det snabbt föränderliga arbetslivet väcker osäkerhet och oro inför framtiden bland unga. Arbetshälsoinstitutets nya projekt Taidolla työelämään (Kompetens för arbetslivet) gör gymnasieelever till aktiva medforskare i en undersökning som utreder hur arbetsmarknadscoachning och hantering av rädslor inför arbetslivet stöder arbetslivsfärdigheterna och välbefinnandet hos gymnasieelever i åldern 16–18 år.
Nuorten ääni mukaan työelämäkeskusteluun – uusi hanke vahvistaa lukiolaisten työelämävalmiuksia18.8.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Nopeasti muuttuva työelämä herättää nuorissa epävarmuutta ja huolta tulevaisuudesta. Työterveyslaitoksen uusi Taidolla työelämään -hanke tuo lukiolaiset aktiivisiksi kanssatutkijoiksi tutkimukseen, jossa selvitetään, miten työnhakuvalmennus ja työelämäpelkojen käsittely tukevat 16–18-vuotiaiden lukiolaisten työelämävalmiuksia ja hyvinvointia.
Making the voice of young adults heard in discussions about work life — new project strengthens the work life skills of upper secondary school students18.8.2025 08:00:00 EEST | Press release
Rapidly changing work life causes uncertainty and concern about the future among young people. The Finnish Institute of Occupational Health’s new project "Skills for Working Life" engages upper secondary school students as active co-researchers in examining how job search coaching and processing work life fears can promote the work life preparedness and well-being of upper secondary school students aged 16—18.
Internationellt samarbete skapar nya möjligheter för att främja mental hälsa på arbetsplatser17.6.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Många länder möter liknande utmaningar när det gäller hantering av psykosociala faktorer på arbetsplatsen. Genom att dela kunskap och goda praxis över nationsgränser skapas möjlighet att försöka lösa dessa utmaningar tillsammans. Första hjälpen-förpackningen för mental hälsa erbjuder akut hjälp till små arbetsplatser för att stödja medarbetarnas mentala välbefinnande.
Kansainvälinen yhteistyö tuo uusia mahdollisuuksia mielenterveyden tukemiseen työpaikoilla17.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Monissa maissa kohdataan samankaltaisia haasteita psykososiaalisten tekijöiden käsittelemisessä työpaikoilla. Jakamalla osaamista ja hyviä käytänteitä yli valtiorajojen näitä haasteita voidaan pyrkiä ratkomaan yhdessä. Mielenterveyden ensiapupakkaus tarjoaa ensihätään apua pienille työpaikoille työntekijöiden mielen hyvinvoinnin tukemiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme