Tutkimus: Iltavirkkujen ennenaikaisten kuolemien syynä alkoholi ja tupakointi
Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston mediatiedote 16.6.2023
Myöhään valvomisella ei ole juuri vaikutusta iltavirkkujen elinikään, kertoo vertaisarvioitu artikkeli Chronobiology International -lehdessä.
Lähes 23 000 kaksosen tiedoista koostuva aineisto pohjautuu tutkimukseen, jossa on seurattu heitä yli 37 vuoden ajan Suomessa.
Tutkimus osoittaa, että iltavirkuilla on hieman kohonnut kuoleman riski verrattuna aamuvirkkuihin, mutta tämä on pääosin kytköksissä tupakointiin ja alkoholin kulutukseen.
Tulosten perusteella elämäntapoihin tulisi kiinnittää huomiota, kun arvioidaan kronotyypin terveysvaikutuksia. Kronotyyppi tarkoittaa kehon luonnollista taipumusta nukkua tiettyyn aikaan.
– Tulostemme perusteella kronotyypin itsenäinen vaikutus kuolleisuuteen näyttäisi olevan hyvin vähäinen tai olematon, sanoo ylilääkäri Christer Hublin Työterveyslaitoksesta.
– Tämän lisäksi selkeästi iltaihmisten kohonnut kuolleisuusriski näyttäisi pääosin selittyvän suuremmalla tupakan ja alkoholin kulutuksella verrattuna henkilöihin, jotka ovat selkeästi aamuihmisiä, Hublin jatkaa.
Unen pituuden, laadun ja ajoittumisen sekä vuorotyön vaikutuksista terveyteen on enenevissä määrin näyttöä. Aiemmissa tutkimuksissa iltavirkkujen kohonnut sairastumisriski on liittynyt erityisesti sydänongelmiin.
Vuonna 2018 julkaistiin UK Biobankin aineisto, jonka tutkimushenkilöitä oli seurattu kuuden ja puolen vuoden ajan. Tässä aineistossa iltavirkuilla todettiin hieman kohonnut kuoleman riski mihin tahansa sairauteen, mukaan lukien sydänsairaudet.
Nyt julkaistava tutkimus saikin alkusysäyksen juuri tästä aiemmasta tutkimuksesta, koska tutkijat halusivat analysoida tekijöitä, joita ei aiemmin oltu mitattu. Nyt huomiota kiinnitettiin alkoholin kulutuksen ja tupakoinnin määrään.
Tutkimuksen toinen vetäjä on tutkimusjohtaja Jaakko Kaprio Helsingin yliopistosta. Tutkimuksessa seurattiin yhteensä 22 976:ta kaksoskohorttiin kuuluvaa aikuista miestä ja naista vuodesta 1981 vuoteen 2018.
Tutkimuksen alussa kyselyyn vastanneet kaksoset saivat valita neljästä mahdollisesta vastauksesta: ”Olen selvästi aamuihminen”, ”Olen jonkin verran aamuihminen”, ”Olen selvästi iltaihminen” ja ”Olen jonkin verran iltaihminen”.
Vuonna 2018 tutkijat selvittivät, kuinka suuri osa tutkimushenkilöistä oli kuollut. Kuolinsyytiedot perustuivat Tilastokeskuksen rekisteriin.
Tutkimuksessa huomioitiin koulutus, päivittäinen alkoholin kulutus, mahdollinen tupakointi ja sen määrä, kehon painoindeksi ja unen pituus.
Aineistossa kaksosista 7 591 koki olevansa ”jonkin verran” ja 2 262 ”selvästi” iltaihmisiä. Vastaavat luvut aamuihmisille olivat 6 354 ja 6 769.
Aamuihmisiin verrattuna iltavirkut olivat nuorempia ja joivat/polttivat enemmän. Itsensä selvästi iltaihmisiksi kokevat saivat myös epätodennäköisemmin vähintään kahdeksan tuntia unta.
Kaikkiaan 8 728 kaksosista oli kuollut vuoteen 2018 mennessä. Todennäköisyys kuolla mistä tahansa syystä oli 9 prosenttia korkeampi henkilöillä, jotka kokivat itsensä selvästi iltavirkuiksi verrattuna aamuvirkkuihin.
Tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että kuolemien syynä oli suurelta osin tupakointi ja alkoholi eikä kronotyyppi. Tätä löydöstä tukee myös se, että myöskään tupakoimattomien iltavirkkujen kuoleman riski ei ollut kohonnut.
Alkoholiin liittyviin kuolinsyihin sisältyivät alkoholiin liittyvät sairaudet ja tapaturmainen alkoholimyrkytys.
Kaprio huomauttaa, että nyt tehdyn tutkimuksen tulokset ovat aiempia tutkimuksia paremmin yleistettävissä. Tutkimushenkilöiden terveydentila ei eronnut koko väestöstä toisin kuin UK Biobankin tutkimuksessa, jossa tutkimushenkilöt olivat keskivertoa terveempiä.
Tutkijat pitävät tutkimuksensa vahvuutena kattavan elintapoihin liittyvän aineiston käyttöä ja pitkää seuranta-aikaa. Tulokset perustuvat kuitenkin itse ilmoitettuun tietoon vastauksena yhteen kysymykseen.
Lisätiedot
- Christer Hublin, Työterveyslaitos, Christer.hublin@ttl.fi
- Jaakko Kaprio, Helsingin yliopisto, Jaakko.kaprio@helsinki.fi
Tutustu artikkeliin
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Hur mår er arbetsgemenskap? Ett nytt verktyg hjälper dig att upptäcka utmattning7.5.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Arbetshälsoinstitutet lanserar ett nytt verktyg för att kartlägga hur allmän utmattning är på den egna arbetsplatsen. Enkäten Trafikljus för utmattning i arbetsgemenskapen ger feedback till både den enskilde respondenten och arbetsgemenskapen.
Miten työyhteisönne voi? Uusi työkalu auttaa tunnistamaan työuupumuksen7.5.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Työterveyslaitos julkaisee uuden työkalun, jonka avulla voi kartoittaa työuupumuksen yleisyyttä omalla työpaikalla. Työuupumuksen liikennevalot työyhteisölle -kyselystä saavat palautteen niin yksittäinen vastaaja kuin työyhteisökin.
How is your work community doing? A new tool for identifying job burnout7.5.2024 08:30:00 EEST | Press release
The Finnish Institute of Occupational Health is launching a new tool that can be used to map the prevalence of job burnout in the workplace. The job burnout traffic lights for work communities survey provides feedback to both individual respondents and work communities.
Social- och hälsovården kan fås smidig genom att vårdpersonalens digitala verksamhet stärks på ett planmässigt sätt3.5.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
En central förutsättning för att social-och hälsovården ska vara smidig, att man utnyttjar digital teknik, kräver att vårdpersonalens digitala verksamhet stärks på ett planmässigt sätt. För att kunna utnyttja tekniken bättre än idag krävs det att man tar större hänsyn till vårdpersonalens åsikter och kompetens. Arbetstagarna behöver också vara involverade i utvecklingen av välbefinnandet i arbetet.
Sote saadaan sujumaan vahvistamalla sote-ammattilaisten digitoimijuutta suunnitelmallisesti3.5.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Soten sujumisen keskeinen edellytys, digiteknologian hyödyntäminen, edellyttää sote-ammattilaisten digitoimijuuden vahvistamista suunnitelmallisesti. Teknologian nykyistä parempi hyödyntäminen vaatii sote-ammattilaisten näkemyksen ja osaamisen ottamista huomioon nykyistä paremmin. Työntekijät tarvitaan mukaan myös työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme