Tutkimus: Joka kolmas korkeakouluopiskelija haluaisi valmistuttuaan yrittäjäksi

Tärkeimmät syyt yrittäjyyshalukkuudelle ovat mahdollisuus päättää itsenäisesti työstä ja mahdollisuus toteuttaa itseään. Tulokset selviävät Suomen Yrittäjien tänään julkaisemasta Opiskelijasta yrittäjäksi 2019 -tutkimuksesta.

- Väestön vanhenemisen ja teknologisen murroksen ravistelema Suomi tarvitsee uusia osaavia yrittäjiä luomaan työtä ja uudistamaan yrityskenttää, Mikkilä huomauttaa.

Eniten yrittäjähalukkaita on maa- metsätalousaloilla, tekniikan aloilla sekä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden alalla opiskelevissa. Yrittäjähalukkuus on vahvempaa miehissä kuin naisissa. Ruotsinkieliset ja muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat kokevat yrittäjyyden houkuttelevampana kuin suomenkieliset.

Yrittäjäksi haluavista opiskelijoista noin puolet suuntaisi ensisijaisesti työnantajiksi. 69 prosenttia halukkaista aikoisi kasvattaa tulevaa yritystään vähintäänkin mahdollisuuksien mukaan. Kansainvälisille markkinoille yrityksensä veisi reilu puolet.
Kaikista opiskelijoista 57 prosenttia pitää yrittäjyyttä hyvänä keinona edistää yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita.

Opintojen ohessa yrittävistä valtaosa haluaa jatkaa yrittäjinä

Kolme prosenttia korkeakouluopiskelijoista toimii opintojen ohessa yrittäjänä. Osuus on kasvanut hienoisesti neljän vuoden takaisesta. Opiskelijayrittäjistä neljä viidestä haluaisi valmistumisen jälkeen jatkaa yrittäjyyttä.

- Opiskelijoissa on paljon luovuutta ja osaamista, joiden valjastamiseen yrittäjyys tarjoaa erinomaisen tavan jo opintojen aikana. Se, että nykyistä useampi opiskelija ei kuitenkaan tartu tähän tilaisuuteen, on pohdinnan paikka niin korkeakouluille kuin muille yrittäjyyden edistäjille, Suomen Yrittäjien opiskelijatoiminnasta vastaava verkostokoordinaattori Heiju Simola kommentoi.

Keskimääräistä enemmän yrittäjiä on maa- ja metsätalouden sekä humanististen ja taidealojen opiskelijoissa. Miesopiskelijat toimivat naisia useammin yrittäjinä.

Korkeakoulujen yrittäjyysopetuksessa ja -verkostoissa parannettavaa

Ainoastaan 14 prosenttia opiskelijoista kokee, että korkeakouluopinnot antavat hyvät valmiudet toimia yrittäjänä. Yrittäjähalukkaista opiskelijoistakin näin ajattelee joka neljäs, yrittäjäopiskelijoista joka kolmas.

Opiskelijat tuntevat myös suhteellisen huonosti korkeakoulun sisäisiä yrittäjäverkostoja ja yrittäjyysyhteisöjä. Enemmistö opiskelijoista kaipaisi lisää tietoa korkeakoulun ulkopuolisista yrittäjäverkostoista ja -yhteisöistä.

- Yrittäjyysopetus ja yrittäjyyttä tukevat yhteisölliset rakenteet ovat korkeakouluille selvä kehittämisen kohde. Ammattikorkeakoulujen ja erityisesti yliopistojen on tarjottava opiskelijoilleen nykyistä paremmat olosuhteet kehittää yrittäjäosaamista ja koeponnistaa yritysideoita, muistuttaa Joonas Mikkilä.

Näin tutkittiin

• Suomen Yrittäjät sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus keräsivät jo toistamiseen yhteistyössä tietoa korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyydestä ja yrittäjyyshalukkuudesta.
• Edellisen kerran tiedonkeruu suoritettiin vuonna 2014 ja nyt vuonna 2019 se toistettiin, jälleen osana Opiskelijabarometri-tiedonkeruuta.
• Vuonna 2019 Opiskelijabarometri toteutettiin ensimmäistä kertaa kokonaisotannalla ja tiedonkeruusta tuli poikkeuksellisen laaja: vastauksia saatiin yhteensä 14 025 korkeakouluopiskelijalta.
• Sähköisellä kyselylomakkeella oli yhteensä kymmenen kysymystä, jotka käsittelivät tulevaisuuden työelämää ja yrittäjyyttä.