Tutkimus: Joka viides valitsee osittaisen vanhuuseläkkeen
Joka vuosi yli 10 000 suomalaista aloittaa eläkepäivät ennakkoon. He nostavat eläkettä käyttöönsä jo ennen vanhuuseläkeiän täyttämistä valitsemalla osittaisen vanhuuseläkkeen.
— Suomessa näyttää olevan tarvetta joustavalle eläkkeelle siirtymiselle. Osittainen vanhuuseläke tuli mahdolliseksi vuonna 2017. Vuosina 2017-2020 yli 47 000 henkilöä käytti tätä mahdollisuutta, ETK:n ekonomisti Satu Nivalainen kertoo.
Nivalaisen mukaan osittaisen vanhuuseläkkeen käyttö on selvästi vakiintunut. Ikäluokittain tarkasteltuna eläkkeen valitsee vanhuuseläkeikään mennessä joka viides. Miehet ottavat eläkkeen naisia useammin.
— Osittaisen eläkkeen voi aloittaa 61-vuotiaana ja tämä on yleisin ikä aloittaa eläke. Kymmenesosa 61-vuotiaista ottaa osittaisen eläkkeen joka vuosi, Nivalainen sanoo
Useimmat töissä ennen eläkkeen aloittamista, monella pitkä työura
Reilut 70 prosenttia eläkkeen varhennettuna ottaneista oli työssä ennen eläkkeen aloittamista. Työttömyys liittyy lähes neljännekseen aloitetuista eläkkeistä. Erityisesti työttömät miehet ottavat eläkkeen muita useammin.
Suurin osa työssä olleista osittaisen eläkkeen ottaneista jatkaa työssä eläkkeen ohella. Heille osittainen vanhuuseläke voi tarjota lisätuloja tai mahdollisuuden vähentää työtunteja.
— Eläkkeen varhennettuna aloittaneilla on takana myös pitkä työura. 40 prosentilla työura oli 35-40 vuotta ja 30 prosentilla työuraa oli 40 vuotta tai enemmän, ETK:n Satu Nivalainen kuvailee.
Yrittäjät ottavat eläkkeen muita aktiivisemmin. Vajaat 15 prosenttia varhentajista on taustaltaan yrittäjiä ja noin 80 prosentilla on palkansaajatausta. Miehillä yleisin sosioekonominen tausta on työntekijä, naisilla alempi toimihenkilö.
Osittaisen eläkkeen ottaminen on harvinaisempaa julkisella sektorilla. Julkisella sektorilla työskentelee noin 30 prosenttia eläkkeen aloittaneista.
Osittaisella vanhuuseläkkeellä ollaan entistä pidempään
Vuonna 2017 osittainen eläke aloitettiin keskimäärin 22 kuukautta ennen vanhuuseläkeikää. Vuonna 2020 vastaava luku oli 29 kuukautta. Osa tästä kasvusta selittyy alimman vanhuuseläkeiän nousulla.
— Alin vanhuuseläkeikä on noussut kolme kuukautta jokaisella ikäluokalla, kun taas osittaisen vanhuuseläkkeen alaikäraja on pysynyt 61 vuodessa. Koska eläkeikä nousee edelleen, näyttää siltä, että osittaisella vanhuuseläkkeellä ollaan jatkossa entistä pidempään, Satu Nivalainen arvioi.
Vain 2 prosenttia ottaa eläkkeen lykättynä
Osittaisen vanhuuseläkkeen voi ottaa myös lykättynä, vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeen.
— Lykätty eläke on harvinainen, vain alle 2 prosenttia siihen oikeutetuista hyödyntää tätä mahdollisuutta vuosittain. Tässä joukossa suurituloiset ja korkeakoulutetut ovat muita vahvemmin edustettuna.
Eläkkeen lykättynä ottaneet ovat siirtyneet osittaiselle vanhuuseläkkeelle keskimäärin 12 kuukautta alimman eläkeiän jälkeen.
Valtaosa nostaa puolet kertyneestä eläkkeestään
Osittainen vanhuuseläke antaa mahdollisuuden nostaa työuran aikana kertyneestä eläkkeestä joko neljänneksen tai puolet.
Eläkkeen nostaminen puolikkaana on ylivoimaisesti suosituin vaihtoehto. Vuonna 2017 noin 87 prosenttia osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneista valitsi puolet eläkkeestään. Vuonna 2020 vastaava osuus oli 82 prosenttia.
Osittainen vanhuuseläke on keskimäärin 810 euroa ennen veroja. Mediaani on 720 euroa.
Satu Nivalaisen, Aart-Jan Riekhoffin, Sanna Tenhusen ja Janne Salosen tutkimus perustuu ETK:n rekisteritietoihin. Rekisteritiedot kattavat ne suomalaiset, jotka aloittivat osittaisen vanhuuseläkkeen vuosina 2017–2020 ja ne, joiden olisi ollut mahdollistaa aloittaa eläke.
Tutkimusjulkaisu
Partial old-age pension – a picture of claimants in 2017-2020
Osittainen vanhuuseläke pähkinänkuoressa
- Korvasi osa-aikaeläkkeen vuoden 2017 eläkeuudistuksessa.
- Antaa 61 vuotta täyttäneelle mahdollisuuden ottaa kertyneestä eläkkeestään maksuun neljänneksen (25 %) tai puolet (50 %).
- Varhennettuna otettu eläke heikentää eläkettä pysyvästi 0,4 prosentin kuukausittaisella vähennyksellä.
- On mahdollista ottaa myös vanhuuseläkkeen alaikärajan jälkeen. Jos osittaisen vanhuuseläkkeen ottaa vanhuuseläkkeen alaikärajan jälkeen, siihen lasketaan lykkäyskorotus, joka on 0,4 prosenttia jokaiselta lykkäyskuukaudelta.
- On ilman työaika- tai palkkaseurantaa. Voit olla työtön tai töissä ja nostaa eläkettä.
Laskuri kertoo, paljonko voit saada osittaista vanhuuseläkettä
Kokeile Työeläke.fi-palvelun laskurilla, paljonko sinä voisit saada osittaista vanhuuseläkettä.
Laskurilla eläkettään voivat arvioida vuonna 1956–2004 syntyneet.
Lisätietoa
Ekonomisti Satu Nivalainen, puh. 029 411 2151, etunimi.sukunimi@etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme