Eläketurvakeskus (ETK)

Tutkimus: Joka viides valitsee osittaisen vanhuuseläkkeen

Jaa

Yleisin ikä aloittaa osittainen vanhuuseläke on 61 vuotta. Ikäluokittain tarkasteltuna eläkkeen valitsee joka viides siihen oikeutettu, miehet useammin kuin naiset, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.

Joka vuosi yli 10 000 suomalaista aloittaa eläkepäivät ennakkoon. He nostavat eläkettä käyttöönsä jo ennen vanhuuseläkeiän täyttämistä valitsemalla osittaisen vanhuuseläkkeen.

— Suomessa näyttää olevan tarvetta joustavalle eläkkeelle siirtymiselle. Osittainen vanhuuseläke tuli mahdolliseksi vuonna 2017. Vuosina 2017-2020 yli 47 000 henkilöä käytti tätä mahdollisuutta, ETK:n ekonomisti Satu Nivalainen kertoo.

Nivalaisen mukaan osittaisen vanhuuseläkkeen käyttö on selvästi vakiintunut. Ikäluokittain tarkasteltuna eläkkeen valitsee vanhuuseläkeikään mennessä joka viides. Miehet ottavat eläkkeen naisia useammin.

— Osittaisen eläkkeen voi aloittaa 61-vuotiaana ja tämä on yleisin ikä aloittaa eläke. Kymmenesosa 61-vuotiaista ottaa osittaisen eläkkeen joka vuosi, Nivalainen sanoo

Useimmat töissä ennen eläkkeen aloittamista, monella pitkä työura

Reilut 70 prosenttia eläkkeen varhennettuna ottaneista oli työssä ennen eläkkeen aloittamista. Työttömyys liittyy lähes neljännekseen aloitetuista eläkkeistä. Erityisesti työttömät miehet ottavat eläkkeen muita useammin.

Suurin osa työssä olleista osittaisen eläkkeen ottaneista jatkaa työssä eläkkeen ohella. Heille osittainen vanhuuseläke voi tarjota lisätuloja tai mahdollisuuden vähentää työtunteja.

— Eläkkeen varhennettuna aloittaneilla on takana myös pitkä työura. 40 prosentilla työura oli 35-40 vuotta ja 30 prosentilla työuraa oli 40 vuotta tai enemmän, ETK:n Satu Nivalainen kuvailee.

Yrittäjät ottavat eläkkeen muita aktiivisemmin. Vajaat 15 prosenttia varhentajista on taustaltaan yrittäjiä ja noin 80 prosentilla on palkansaajatausta. Miehillä yleisin sosioekonominen tausta on työntekijä, naisilla alempi toimihenkilö.

Osittaisen eläkkeen ottaminen on harvinaisempaa julkisella sektorilla. Julkisella sektorilla työskentelee noin 30 prosenttia eläkkeen aloittaneista.

Osittaisella vanhuuseläkkeellä ollaan entistä pidempään

Vuonna 2017 osittainen eläke aloitettiin keskimäärin 22 kuukautta ennen vanhuuseläkeikää. Vuonna 2020 vastaava luku oli 29 kuukautta. Osa tästä kasvusta selittyy alimman vanhuuseläkeiän nousulla.

— Alin vanhuuseläkeikä on noussut kolme kuukautta jokaisella ikäluokalla, kun taas osittaisen vanhuuseläkkeen alaikäraja on pysynyt 61 vuodessa. Koska eläkeikä nousee edelleen, näyttää siltä, että osittaisella vanhuuseläkkeellä ollaan jatkossa entistä pidempään, Satu Nivalainen arvioi.

Vain 2 prosenttia ottaa eläkkeen lykättynä

Osittaisen vanhuuseläkkeen voi ottaa myös lykättynä, vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeen.

— Lykätty eläke on harvinainen, vain alle 2 prosenttia siihen oikeutetuista hyödyntää tätä mahdollisuutta vuosittain. Tässä joukossa suurituloiset ja korkeakoulutetut ovat muita vahvemmin edustettuna.

Eläkkeen lykättynä ottaneet ovat siirtyneet osittaiselle vanhuuseläkkeelle keskimäärin 12 kuukautta alimman eläkeiän jälkeen.  

Valtaosa nostaa puolet kertyneestä eläkkeestään

Osittainen vanhuuseläke antaa mahdollisuuden nostaa työuran aikana kertyneestä eläkkeestä joko neljänneksen tai puolet.

Eläkkeen nostaminen puolikkaana on ylivoimaisesti suosituin vaihtoehto. Vuonna 2017 noin 87 prosenttia osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneista valitsi puolet eläkkeestään. Vuonna 2020 vastaava osuus oli 82 prosenttia.

Osittainen vanhuuseläke on keskimäärin 810 euroa ennen veroja. Mediaani on 720 euroa.

Satu Nivalaisen, Aart-Jan Riekhoffin, Sanna Tenhusen ja Janne Salosen tutkimus perustuu ETK:n rekisteritietoihin. Rekisteritiedot kattavat ne suomalaiset, jotka aloittivat osittaisen vanhuuseläkkeen vuosina 2017–2020 ja ne, joiden olisi ollut mahdollistaa aloittaa eläke. 

Tutkimusjulkaisu

Partial old-age pension – a picture of claimants in 2017-2020

Osittainen vanhuuseläke pähkinänkuoressa

  • Korvasi osa-aikaeläkkeen vuoden 2017 eläkeuudistuksessa.
  • Antaa 61 vuotta täyttäneelle mahdollisuuden ottaa kertyneestä eläkkeestään maksuun neljänneksen (25 %) tai puolet (50 %).
  • Varhennettuna otettu eläke heikentää eläkettä pysyvästi 0,4 prosentin kuukausittaisella vähennyksellä.
  • On mahdollista ottaa myös vanhuuseläkkeen alaikärajan jälkeen. Jos osittaisen vanhuuseläkkeen ottaa vanhuuseläkkeen alaikärajan jälkeen, siihen lasketaan lykkäyskorotus, joka on 0,4 prosenttia jokaiselta lykkäyskuukaudelta.
  • On ilman työaika- tai palkkaseurantaa. Voit olla työtön tai töissä ja nostaa eläkettä.

Laskuri kertoo, paljonko voit saada osittaista vanhuuseläkettä

Kokeile Työeläke.fi-palvelun laskurilla, paljonko sinä voisit saada osittaista vanhuuseläkettä.

Laskurilla eläkettään voivat arvioida vuonna 1956–2004 syntyneet.

Lisätietoa

Ekonomisti Satu Nivalainen, puh. 029 411 2151, etunimi.sukunimi@etk.fi

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Eläketurvakeskus (ETK)
Eläketurvakeskus (ETK)
Tukkutorinkuja 5
00065 ELÄKETURVAKESKUS

029 411 20http://www.etk.fi

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)

Invandring är fortfarande det populäraste sättet att stärka finansieringen av pensionerna, en tredjedel vill höja pensionsavgifterna6.7.2022 06:00:00 EEST | Tiedote

Drygt 60 procent av finländarna anser att arbetsrelaterad invandring är ett bra sätt, om finansieringen av pensionerna behöver stärkas. Näst positivast förhöll man sig till en höjning av pensionsavgifterna. Det stöds av en dryg tredjedel. Endast en fjärdedel är för att öka avkastningen på pensionsmedlen genom att öka risktagningen inom placeringsverksamheten, visar Pensionsskyddscentralens (PSC) färska pensionsbarometer.

Maahanmuutto yhä suosituin keino eläkkeiden rahoituksen vahvistamiseksi, eläkemaksuja korottaisi kolmannes6.7.2022 06:00:00 EEST | Tiedote

Reilut 60 prosenttia suomalaisista pitää työperäistä maahanmuuttoa hyvänä keinona, jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa. Toiseksi myönteisimmin suhtauduttiin eläkemaksujen nostoon. Sitä kannattaa reilu kolmannes.Vain neljännes kannattaa eläkevarojen tuottojen kasvattamista sijoitustoiminnan riskinottoa lisäämällä, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore eläkebarometri.

Européer lämnar arbetsmarknaden i allt högre ålder – utbildningsrelaterade skillnader i hur länge man fortsätter syns fortfarande7.6.2022 08:28:00 EEST | Tiedote

I alla europeiska länder stannar man längre kvar i arbetslivet än förut. Lågutbildade lämnar ändå arbetsmarknaden tidigare än högutbildade. I Finland har åldern för utträdet från arbetsmarknaden stigit rätt mycket. Det framgår av Pensionsskyddscentralens (PSC) undersökning, där man jämförde utträdesåldern efter utbildningsnivå i 16 europeiska länder under åren 2003–2020.

Eurooppalaiset poistuvat työmarkkinoilta entistä vanhempina – koulutuserot näkyvät yhä työssä jatkamisessa7.6.2022 08:28:00 EEST | Tiedote

Kaikissa Euroopan maissa työelämässä jatketaan entistä pidempään. Kuitenkin vähemmän koulutetut jättävät työmarkkinat aiemmin kuin korkeasti koulutetut. Suomessa työmarkkinoilta poistumisikä eli työnjättöikä on noussut verrattain paljon. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta, jossa vertailtiin työnjättöikää koulutustason mukaan 16:ssa Euroopan maassa vuosina 2003–2020.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme