Tutkimus kaivoi esille unohdetun palan bakteeritautien hoidon historiaa – faageilla hoidettiin menestyksekkäästi punatautia
26.3.2020 11:03:26 EET | Jyväskylän yliopisto | Tutkimus
Koska vuosikymmeniä kestänyt antibioottien käyttö on johtanut tilanteeseen, jossa osa bakteereista on muuttunut vastustuskykyisiksi antibiooteille, uusia hoitoja bakteeri-infektioita vastaan tarvitaan kipeästi.
Faagiterapia, eli faagien käyttö tautien hoidossa kehitettiin Pariisissa jo 1920-luvulla. Hoitokeinolla saatiin hyviä tuloksia, ja faagiterapian käyttö yleistyi nopeasti. Faagiterapian käyttö kuitenkin väheni ja loppui länsimaissa kokonaan antibioottien löytymisen myötä. Nykyisin, kun antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit yleistyvät, faagiterapia on uudessa nousussa. Hoitomuoto on ollut toistaiseksi lähinnä kokeellisessa käytössä.
Jyväskylän yliopiston tutkimussa selvitettiin faagihoitojen historiaa vuosina 1915-52 Brasiliassa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että faagiterapia oli yleisesti käytössä Brasiliassa vuosina 1920-1940. Brasiliassa kehitettiin faagien massatuotantoa lääkinnällisiin tarkoituksiin, ja erityisesti punatautia ja stafylokokki-infektioita hoidettiin menestyksellä.
Tämä historiallisen aineiston löytyminen ja julkaiseminen auttaa nykypäivän faagiterapian kehittämisessä antibiooteille vastustuskykyisiä bakteeri-infektioita vastaan, kuten esimerkiksi stafylokokkeihin kuuluvaa MRSA:ta vastaan.
”Kirjallisuuden lukeminen oli mielenkiintoinen matka menneisyyteen. Vaikka tutkimus on hisroriallinen kirjallisuuskatsaus, löytyi nykytutkimuksen kannalta oleellista tietoa. Tutkimus voi herättää samankaltaisia tutkimusaloitteita muissa maissa”, sanoo tutkijatohtori Gabriel Almeida Jyväskylän yliopistosta.
Linkki tutkimusartikkeliin Lancet Infectious Diseases –lehteen: https://doi.org/10.1016/S1473-3099(20)30060-8
Linkki Gabriel Almeidan tiedeblogiin Nature Community –lehdessä: https://go.nature.com/2wRDkMo
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Gabriel MF Almeida gabriel.m.almeida@jyu.fi (in English)
Apulaisprofessori Lotta-Riina Sundberg lotta-riina.sundberg@jyu.fi (suomeksi)
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi
jyscience jyuscience jyscience
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla5.2.2026 10:19:55 EET | Tiedote
Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa5.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme