Tutkimus kaivoi esille unohdetun palan bakteeritautien hoidon historiaa – faageilla hoidettiin menestyksekkäästi punatautia
Viruspandemian riehuessa on hyvä muistaa, että suuri osa viruksista on ihmisille haitattomia tai jopa hyödyllisiä. Bakteereita infektoivien virusten eli faagien avulla voidaan torjua tauteja aiheuttavia bakteereita. Jyväskylän yliopiston tutkimus valotti uudessa nousussa olevan faagiterapian historiaa. Tutkimuksessa selvisi, että faagiterapia oli yleisesti ja menestyksellisesti käytössä Brasiliassa 1920-1940. Tutkimus julkaisiin Lancet Infectious Diseases –lehdessä maaliskuussa 2020.
Koska vuosikymmeniä kestänyt antibioottien käyttö on johtanut tilanteeseen, jossa osa bakteereista on muuttunut vastustuskykyisiksi antibiooteille, uusia hoitoja bakteeri-infektioita vastaan tarvitaan kipeästi.
Faagiterapia, eli faagien käyttö tautien hoidossa kehitettiin Pariisissa jo 1920-luvulla. Hoitokeinolla saatiin hyviä tuloksia, ja faagiterapian käyttö yleistyi nopeasti. Faagiterapian käyttö kuitenkin väheni ja loppui länsimaissa kokonaan antibioottien löytymisen myötä. Nykyisin, kun antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit yleistyvät, faagiterapia on uudessa nousussa. Hoitomuoto on ollut toistaiseksi lähinnä kokeellisessa käytössä.
Jyväskylän yliopiston tutkimussa selvitettiin faagihoitojen historiaa vuosina 1915-52 Brasiliassa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että faagiterapia oli yleisesti käytössä Brasiliassa vuosina 1920-1940. Brasiliassa kehitettiin faagien massatuotantoa lääkinnällisiin tarkoituksiin, ja erityisesti punatautia ja stafylokokki-infektioita hoidettiin menestyksellä.
Tämä historiallisen aineiston löytyminen ja julkaiseminen auttaa nykypäivän faagiterapian kehittämisessä antibiooteille vastustuskykyisiä bakteeri-infektioita vastaan, kuten esimerkiksi stafylokokkeihin kuuluvaa MRSA:ta vastaan.
”Kirjallisuuden lukeminen oli mielenkiintoinen matka menneisyyteen. Vaikka tutkimus on hisroriallinen kirjallisuuskatsaus, löytyi nykytutkimuksen kannalta oleellista tietoa. Tutkimus voi herättää samankaltaisia tutkimusaloitteita muissa maissa”, sanoo tutkijatohtori Gabriel Almeida Jyväskylän yliopistosta.
Linkki tutkimusartikkeliin Lancet Infectious Diseases –lehteen: https://doi.org/10.1016/S1473-3099(20)30060-8
Linkki Gabriel Almeidan tiedeblogiin Nature Community –lehdessä: https://go.nature.com/2wRDkMo
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Gabriel MF Almeida gabriel.m.almeida@jyu.fi (in English)
Apulaisprofessori Lotta-Riina Sundberg lotta-riina.sundberg@jyu.fi (suomeksi)
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi
jyscience jyuscience jyscience
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös 17.9.2020: Kun kirjaimet vaihtuvat – Tutkimus lukutaidosta kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä konson kielessä Etiopiassa9.7.2020 13:40:25 EEST | Tiedote
FM Aija Katriina Ahlberg tutkii väitöksessään luku- ja kirjoitustaidon oppimista kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä. Tulokset osoittavat kirjainmerkkien tärkeän roolin siinä, miten lukija hahmottaa kielen äännerakenteita. Tutkimus toteutettiin Lounais-Etiopiassa konson kieltä puhuvien aikuisten parissa, mutta tutkimuksen tuloksilla on annettavaa myös maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetukseen Suomessa.
Väitös 14.8.2020: Mitä silmämme kokevat? Uusi tulkinta Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologiasta (Yli-Tepsa)9.7.2020 11:29:20 EEST | Tiedote
Kun havaitaan kohde, nähdään vaikkapa sohva, katseen on jo täytynyt tarkentua siihen. Huomion kiinnittämistä on luontevaa kuvailla aivoissa tapahtuvana prosessina, joka säätelee silmien liikettä. Entä jos prosessia pitää kuvailla kokemuksellisesti? Mitä koetaan ennen kuin varsinaisesti havaitaan, vai koetaanko mitään? Onko havaitsemista edeltävä katseen tarkentuminen ja huomion kiinnittyminen luonteeltaan tiedostamatonta, ja tapahtuuko havaitsemisessa siirtymä tiedostumattomasta tietoiseen?
Vertailu osoitti: suomalaisten yksinolo lisääntynyt8.7.2020 10:06:30 EEST | Tiedote
Koronan aikana on huomattu yksinolon lisääntyminen. Suomalaisten sosiaalinen etäisyys on tutkimusten mukaan muuttunut tosin jo aiemmin. Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä on tarkastellut ajankäyttöaineistojen avulla sosiaalisen vuorovaikutuksen muutosta 1980-luvulta 2010-luvulle. Ryhmä osallistui myös kansainväliseen tutkimukseen, jossa vertailtiin lasten ja nuorten ajankäyttöä Suomessa, Englannissa ja Espanjassa.
Jäitkö ilman opiskelupaikkaa? Jyväskylän yliopisto hyvittää avoimen väylän opintomaksuja lukuvuonna 2020–20218.7.2020 08:00:00 EEST | Uutinen
Jyväskylän yliopisto haluaa kannustaa ilman opiskelupaikkaa jääneitä hakijoitaan tutkintotavoitteiseen opiskeluun avoimessa yliopistossa. Ensimmäistä korkeakoulututkintoaan tavoitteleville hyvitetään opintomaksuja 25 opintopisteen verran Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston opintosuorituksia vastaan.
Luontomuseo ja Näyttelykeskus Soihtu avataan elokuun puolivälissä8.7.2020 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tiedemuseon yleisökohteet Luontomuseo ja Näyttelykeskus Soihtu avataan jälleen elokuun puolivälissä. Molempiin on vapaa pääsy.
Väitös 14.8.2020: Mitä aivoissa tapahtuu, kun opimme miltä kirjain kuulostaa (Xu)7.7.2020 13:53:25 EEST | Tiedote
Äänteiden yhdistäminen kirjoitettuihin kirjaimiin on tärkeä vaihe lapsille aakkosia opetellessa. Tämän prosessin automaation kehittyminen aivoissamme kestää vuosia, ja kykenemättömyys kehittää kirjain-äänne automaatiota on yhdistetty lukemisvaikeuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme