Tutkimus kannustaa työterveyshuoltoa aktiivisuuteen alaselkäoireiden hallinnassa
Kuntoutusinterventiot ja itseohjauksen tehostaminen vähensivät oireita, sairauspoissaoloja ja terveydenhuollon kustannuksia.
Alaselkäkipua on lähes kaikilla jossain elämän vaiheessa. Oireet heikentävät toimintakykyä ja elämänlaatua. Noin kolmasosalla työväestöstä alaselkäkipu toistuu tai pitkittyy, ja oireet kroonistuvat joka kymmenennellä. Sairauden hoito sekä alentunut työ- ja toimintakyky aiheuttavat suuria kustannuksia yhteiskunnalle, yhteisöille, työnantajille ja yksilöille.
Alaselkäoireiden varhainen havainnointi työterveyshuollossa on sattumanvaraista ja hoitokäytännöt vaihtelevia.
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että varhain käynnistetty alaselkäoireiden arviointi, itsehoito-ohjaus ja kuntoutus lieventävät oireita samalla, kun toimintakyky paranee ja terveydenhuollon kustannukset vähenevät.
LL Jarmo Rantosen väitöskirja muodostuu neljästä työterveyshuollossa tehdystä interventiotutkimuksesta, joiden potilasaineisto kerättiin suuresta teollisuuslaitoksesta. Satunnaistettujen ja kontrolloitujen vertailututkimusten avulla selvitettiin, kuinka työikäisten alaselkäkipua voidaan havainnoida jo varhaisessa vaiheessa ja luokitella oireita systemaattisesti sekä estää niiden paheneminen aikaisilla kuntoutustoimenpiteillä tai itsehoitoa tehostamalla.
Varhaisilla toimenpiteillä kyettiin vähentämään selkäoireiden pahenemista ja sairauspoissaoloja. Myös terveydenhuollon kustannukset pienenivät.
– Tulokset rohkaisevat työterveyshuoltoa aktiivisuuteen alaselkäoireiden hoidossa. Tutkimusnäyttö on ainutlaatuinen. Alaselkäoireiden uusiutumista ja kroonistumista voidaan ehkäistä aiempaa varhemmin, Rantonen sanoo.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työterveyshuollon lisäksi myös muualla perusterveydenhuollossa.
LL Jarmo Rantonen väittelee 13.12.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Secondary prevention of low back pain in occupational health services – Long term effectiveness and cost-effectiveness of early interventions”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, luentosali PIII, Yliopistonkatu 3. Vastaväittäjänä on professori Heikki Hurri, Helsingin Yliopisto, ja kustoksena on professori Kari Reijula. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Sähköposti: jarmo.rantonen@fimnet.fi
*********************************
Ystävällisin terveisin
Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi 050 478 2906
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Koronakevät kuormitti huoltajia ja opettajia, oppilaiden kokemukset etäopetuksesta vaihtelivat7.8.2020 12:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Tampereen yliopisto käynnistivät toukokuussa tutkimuksen, jossa selvitetään koronakevään poikkeusolojen vaikutusta koulunkäyntiin, opetukseen ja hyvinvointiin. Tutkimuksen ensimmäinen aineisto kerättiin valtakunnallisella kyselytutkimuksella kevään 2020 aikana.
Alkuperäiskansat hyödyntävät yhteisönsä tietoa kestävyydestä6.8.2020 10:31:24 EEST | Tiedote
Erilaisissa ympäristöissä asuvat alkuperäiskansojen jäsenet, tutkijat ja päätöksentekijät ajattelevat kestävyydestä eri tavoin. Alkuperäiskansojen kielissä on ilmaistu keskeisiä käsityksiä ihmisen ja ympäristön tasapainoisista suhteista, osoittaa Helsingin yliopiston tutkijoiden toimittama julkaisu.
Väitös: Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa muokataan tehokkaammaksi uudella sijoitusinstrumentilla6.8.2020 10:27:12 EEST | Tiedote
Vaikuttavuusinvestoimiseen kuuluva sosiaalinen tulosrahoitus (Social Impact Bond, SIB) on otettu Suomessa vastaan mielenkiinnolla ja käynnissä on useita hyvinvointihankkeita. Brittilähtöisen mallin soveltaminen on yhteydessä hyvinvointiyhteiskunnan hienovaraisiin muutoksiin, jotka voivat muuttaa järjestelmän rakennetta. Tiedot ilmenevät tuoreesta Helsingin yliopiston väitöskirjasta.
Alkuperäiskansojen oikeuksia poljetaan yhä, ja tasavertaisuuteen on pitkä matka5.8.2020 09:00:00 EEST | Tiedote
Yhdistyneet kansakunnat on julistanut elokuun 9. päivän maailmanlaajuiseksi alkuperäiskansojen päiväksi. Päivä korostaa alkuperäiskansojen kulttuureiden monimuotoisuutta ja erilaisuutta.
Helpotusta kasvisruokavalioon: käymisen avulla B12-vitamiinia syntyy vaikka suoraan taikinassa4.8.2020 11:36:21 EEST | Tiedote
Kun viljapohjaisia materiaaleja fermentoidaan eli käytetään Propionibacterium freudenreichii -bakteerin avulla, syntyy ihmisen terveydelle välttämätöntä B12-vitamiinia. Lisäämällä käymiseen mukaan Lactobacillus brevis -maitohappobakteeria voitaisiin myös vegaaneille taata B12-vitamiinin riittävä ja turvallinen saanti suoraan elintarvikkeesta, ilman ravinnelisiä.
Tunnetaidot suojaavat lukiolaista uupumukselta ja lisäävät intoa3.8.2020 09:00:00 EEST | Tiedote
Sosio-emotionaaliset taidot tukevat nuoren kouluhyvinvointia. Tällaisia tärkeitä taitoja ovat uteliaisuus, sisu, resilienssi eli psyykkinen kimmoisuus ja palautumiskyky, sosiaaliset taidot ja yhteenkuuluvaisuus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme