Tutkimus kannustaa työterveyshuoltoa aktiivisuuteen alaselkäoireiden hallinnassa
12.12.2019 10:40:03 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Alaselkäkipua on lähes kaikilla jossain elämän vaiheessa. Oireet heikentävät toimintakykyä ja elämänlaatua. Noin kolmasosalla työväestöstä alaselkäkipu toistuu tai pitkittyy, ja oireet kroonistuvat joka kymmenennellä. Sairauden hoito sekä alentunut työ- ja toimintakyky aiheuttavat suuria kustannuksia yhteiskunnalle, yhteisöille, työnantajille ja yksilöille.
Alaselkäoireiden varhainen havainnointi työterveyshuollossa on sattumanvaraista ja hoitokäytännöt vaihtelevia.
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että varhain käynnistetty alaselkäoireiden arviointi, itsehoito-ohjaus ja kuntoutus lieventävät oireita samalla, kun toimintakyky paranee ja terveydenhuollon kustannukset vähenevät.
LL Jarmo Rantosen väitöskirja muodostuu neljästä työterveyshuollossa tehdystä interventiotutkimuksesta, joiden potilasaineisto kerättiin suuresta teollisuuslaitoksesta. Satunnaistettujen ja kontrolloitujen vertailututkimusten avulla selvitettiin, kuinka työikäisten alaselkäkipua voidaan havainnoida jo varhaisessa vaiheessa ja luokitella oireita systemaattisesti sekä estää niiden paheneminen aikaisilla kuntoutustoimenpiteillä tai itsehoitoa tehostamalla.
Varhaisilla toimenpiteillä kyettiin vähentämään selkäoireiden pahenemista ja sairauspoissaoloja. Myös terveydenhuollon kustannukset pienenivät.
– Tulokset rohkaisevat työterveyshuoltoa aktiivisuuteen alaselkäoireiden hoidossa. Tutkimusnäyttö on ainutlaatuinen. Alaselkäoireiden uusiutumista ja kroonistumista voidaan ehkäistä aiempaa varhemmin, Rantonen sanoo.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työterveyshuollon lisäksi myös muualla perusterveydenhuollossa.
LL Jarmo Rantonen väittelee 13.12.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Secondary prevention of low back pain in occupational health services – Long term effectiveness and cost-effectiveness of early interventions”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, luentosali PIII, Yliopistonkatu 3. Vastaväittäjänä on professori Heikki Hurri, Helsingin Yliopisto, ja kustoksena on professori Kari Reijula. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Sähköposti: jarmo.rantonen@fimnet.fi
*********************************
Ystävällisin terveisin
Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi 050 478 2906
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkija: sosiaalinen media ei kuulu alle 16-vuotiaille17.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Sosiaalinen media lisää lasten ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja kehonkuvaongelmia. Tutkija vaatii ikärajan nostoa 16 vuoteen ja teknisiä ratkaisuja sen valvomiseksi.
Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella puoli- tai uussisaruksia15.6.2026 14:32:12 EEST | Tiedote
Suomalaisten sisarussuhteet ovat monimuotoistuneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus.
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme